Suurten Ukrainan sodan kysymysten ohella palaan välillä myös arkisimpiin asioihin. UPM:n varsin ideologiseksi äitynyt työtaistelu jatkuu jo kolmatta kuukautta. Sanon sitä ideologiseksi siksi, että kaikille muille suurille metsäyhtiöille on jo saatu aikaan sopimukset, mutta UPM:n lakko vain jatkuu. Neuvottelut ovat kiivaassa vaiheessa myös sairaanhoitajien palkkoja korottamaan pyrkivällä ammattiliitto Tehyllä. Heille ei näköjään piisaa mikään. Me sentään korona-aikana taputimme heille videolla somessa, Finlandia-talo valaistiin hoitajien värillä ja lopulta he saivat HUS:n johdolta kiitos-kortinkin, jonka he saivat itse printata.
Miten usein olemme kuulleet väittämän, että ammattiliittoon kuulumisesta ei ole mitään hyötyä. Heidän neuvottelemansa yleiskorotukset ovat kuulemma kuitenkin niin pieniä, että kattavat hädin tuskin inflaation. Ammattiliitoihin ei kannata kuulemma kuulua, koska ne puolustavat ainoastaan saavutettuja etujaan. AY-verovähennysoikeudet pois. Työn tekeminen ei kuulemma enää kannata, koska bensakin maksaa pumpulla niin ja niin paljon ja pian maksaa kaikki muukin. Kyllä työttömyyskorvaukset pitää saada alas, jotta alkaa työ kannattamaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa kuulemma muutenkin esimerkiksi kuulumalla yksityiseen työttömyyskassaan. Ay-väki piilottelee tätä mahdollisuutta, koska ay-maksut lihottavat AY-pamppujen vatsoja.
Itse väitän että, työnantajapuoli Suomen poliittisen oikeiston vahvalla tuella myy sinulle näillä väitteillään ylpeyttä ja tekee sen aika hyvällä menestyksellä. Kyllä sinun pitää saada itse päättää omista asioistasi, eikä minkään ay-pamppujen. Ylpeys onkin tiettyyn rajaan saakka ihan hyvä asia. Tyhmänylpeys sen sijaan välttämättä ei.
Nyt kerron sinulle uutisen. Niiden yleiskorotusten tarkoituskin on juuri kattaa inflaation vaikutukset. Ammattiliittojen neuvottelemilla yleiskorotuksella pyritään takaamaan se, että se sinun palkkasi, jonka olet aikanaan sopinut, säilyisi sellaisena, mitä on sovittu. Sillä jos se ei seuraisi inflaatiokehitystä, se käytännössä laskisi. Hitaasti mutta varmasti. Saavutettu etu? Kyllä. Sen tarkoituskin nimenomaan puolustaa sitä saavutettua etua. Minulla itselläni on jo ennestään ylpeyttä yllin kyllin, jossain asioissa minulla on sitä tyhmän ylpeyttäkin, mutta se ei ole silti koskaan käynyt maksuvälineenä esimerkiksi huoltoasemilla. Sen sijaan palkkani tullut yleiskorotus on kyllä joskus vaikuttanut siihen, että olen pystynyt maksamaan sen kohonneenkin bensalaskun.
Se ei minulle heti aukea, miten työttömyyskorvausten alentaminen tai jopa niiden poistaminen kokonaan tekisi minun työnteostani nykyistä kannattavampaa. Luulen, että pikemminkin mikäli joutuisin työttömäksi tai lomautetuksi, kuten korona-aikana moni joutui, korvauksen puuttuminen saattaisi kyllä tehdä elämästäni melko vaikeaa.
Kuulemma säästäisit saman rahan, jos et maksaisi ay-jäsenmaksua. Ammattiyhdistysjäsenmaksu vähennetään verotuksessa aivan samoin kun YTK:n jäsen maksu. Toki poliittinen oikeisto on vuosia vaatinut tämän verovähennysoikeuden poistamista, jotta se ay-maksu maksaisi sinulle enemmän ja et haluaisi siihen siksi kuulua. Se mitä työnantajapuoli ei ole ehkä sinulle myöskään kertonut on, että YTK:n jäsenmaksu ei ole edes lainkaan sieltä halvimmasta päästä. Tällä hetkellä YTK:n jäsenmaksu on 115 euroa vuodessa. Esimerkiksi omaa ammattiliittoani edustavan KOKO-kassan jäsenmaksu on 63 euroa vuodessa. Jos et tykkää sellaisista sinun etujasi puolustavista asioista mitä ammattiliitot ovat, mutta haluat kuitenkin rahan vuoksi kuulua työttömyyskassaan, sekin on mahdollista ja ammattiliittojen alaisilla kassoilla se on yleensä paljon halvempaa kuin YTK:lla. Tätä ei myöskään mitenkään piilotella, vaan asia löytyy ihan internetistä. Esimerkiksi linkit KOKO-kassa jäsenmaksu ja YTK jäsenmaksu.
Jos ammattiyhdistysliikkeiden jäsenmäärä laskee tarpeeksi pieneksi, ei ole enää niitä ay-pamppuja sen enempää kuin ammattiliittojakaan, jotka voisivat niitä työehtojasi ja palkkojasi puolustaa. Mietinpähän vain, mikä olisi se taho, joka jäisi puolustamaan työntekijää, ellei ammattiliittoja olisi? Se olisit ainoastaan sinä ihan itse.
Mutta hei! Meillä kaikilla on jo nyt mahdollisuus puolustaa itse omia palkkojamme. Voimme mennä itse, vaikka huomen aamulla lyömään pomolle nyrkkiä pöytään ja sanomaan, että lisää liksaa heti. Välttämättä se ei tietysti onnistu, mutta jos onnistuu, ammattiliitto ei sitä tule mitenkään estämään. Ainakaan en ole koskaan kuullut, että ammattiliitto olisi missään työpaikalla mennyt laittamaan perseet penkkiin siksi, että pomo olisi maksanut jollekin liikaa palkkaa tai antanut liian hyvät työehdot.
Minä en ole koskaan ollut mikään AY-aktiivi, mutta olen ollut oman alani insinööriliiton jäsen. Olen rivijäsen siksi, että se minunkin jäsennumeroni on siellä yksi jäsen muiden joukossa, joka antaa ammattiliitolleni mandaatin edes yrittää puolustaa niitä minun etujani. Kun seuraavaksi työnantajapuoli haluaa taas esimerkiksi leikata minun palkoistani ja lomarahoistani, niin ne penteleet eivät välttämättä uskalla, silla se Kalle Mikkolaisen jäsennumerokin on siellä yhtenä muiden joukossa.
Toinen asia, miksi kuulun ammattiliittoon rivijäsenenä, on se, että olen näin ulkoistanut omien työehtoni neuvottelemisen ja puolustamisen ammattiliitolle. Juuri niille ay-pampuille. Minä olen Insinööri ja IT-alan ammattilainen. Olen omasta mielestäni ihan kohtalainenkin siinä hommassa, mutta työlainsäädännön ja -oikeuden asiantuntija en ole. Minä olen elämässäni ulkoistanut monta muutakin asiaa kuten esimerkiksi talvirenkaiden vaihdon, hammaslääkärin palveluita tai sähkömiehen palveluita. En oikein ymmärrä miksi minä en saisi päättää omista asioistani sen verran, että ulkoistan myös työehtojani ja niiden neuvotteluita koskevia palveluita.
Kun te palkansaajat, jotka ehkä toivotte ammattiyhdistysliikkeen kaatumista, kannattaa varoa mitä toivoo, sillä se saattaa toteutua, jos järjestäytymisaste laskee tarpeeksi pieneksi. Jos mitään ei tulisi tilalle, joutuisimme neuvottelemaan itse kaikista noista edellä mainituista asioista, ihan kaikista. Työntekijän sairausajan palkka on yksi niitä harvoja asioita, joista on säädetty laissa. Sekin on lähes järjestäen kaikissa työehtosopimuksissa sovittu työntekijän kannalta lakia paremmin.
