Monimiljonääri Annamari Jukko kyseenalaistaa taloussanomissa työttömien oikeuden jäädä kotiin. Asian taustalla on niin kutsuttu sosiaaliturvan vastikkeellisuus. Idea ei ole mitenkään uusi innovaatio. Vastikkeellista sosiaaliturvaa on vaadittu pitkään jo ennen Jukkoakin. Vastikkeellisuuden käsite on vain näissä vaatimuksissa onnistuttu muuttamaan niin, että tukien saamisen tulisi tarkoittaa velvollisuutta tehdä työtä palkatta tukia saadakseen.
Keskustelijat tuntuvat unohtavan sen asian, että sosiaaliturva on ollut aina Suomessa vastikkeellista. Sosiaaliturvan vastikkeellisuus tarkoittaa velvollisuutta olla työmarkkinoiden käytettävissä, hakea työtä, osallistua TE-toimiston osoittamiin työllisyystoimiin ja kyllä, myös ottaa vastaan tarjottu työpaikka. Toisin sanoen jokaisella on oman kykynsä mukaan velvollisuus huolehtia itsestään ja toimeentulostaan. Tämän ainakin minun mielestäni pitäisi olla kaikille itsestään selvää ja näin asian pitää ollakin.
Minulla ei ole siis mitään sitä vastaan, että työttömälle osoitetaan TE-toimistosta työtä. Itseasiassa se on TE-toimiston homma. Tarjottu työ voisi olla vaikkapa vanhusten hoivakodin avustajana luomaan lunta, keräämään astioita tai tiskaamaan. Esimerkiksi sellaista tarpeellista työtä, joka vapauttaisi hoitohenkilökunnan vähää koulutettua työntekijöitä tekemään heidän varsinaista hoitotyötänsä. Kuitenkin, jotta työtä voi ylipäätään kutsua työksi, siitä on maksettava palkkaa. Tässä ei ole poikkeuksia tai välimuotoja. Siinä on se pieni, mutta kuitenkin erittäin merkittävä ero. Jos työstä ei makseta palkkaa, se on jotain ihan muuta kuin työtä. Tämä saattaa tulla jollekin yllätyksenä, mutta työttömät eivät ensisijaisesti kaipaa terapiaa, seuraa, vertaistukea, tai mitään palkatta puuhastelua, vaan työtä, mistä saa palkkaa, jolla elää ja tulla toimeen.
Vielä viime vuosisadan alussa irtolaisuus, eli samalla työttömyys oli Suomessa rikos, josta voitiin määrätä pakkotyöhön omistavan luokan palvelukseen. Tämän ensisijainen tarkoitus oli vähentää kerjäläisyyttä. Aikojen huonontuessa entisestään irtolaisuus ja työttömyys lisääntyivät, jolloin työttömiä miehiä keksittiin määrätä sotaväen palvelukseen ja naisia ompelutyöhön. Tästä käytännöstä kuitenkin luovuttiin hyvin pian, koska varsinkin armeija koki tällä systeemillä saavansa joukkoihinsa ainesta, joka ei ollut kovin motivoitunutta.
Kokoomus on kertonut meille, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja, että Suomi on täynnä tekemätöntä työtä. Tässä on pari hyvin perustavaa laatua olevaa ajatusvirhettä. Ensinnäkin työ on työtä, se ei ole sosiaaliturvaa, eikä sen pidä koskaan sellaista ollakaan. Sinänsä on totta, että meillä ei ole ollut pulaa tekemättömästä työstä, meillä on pulaa työn maksajista ja valitettavan usein myös maksuhalukkuudesta.
Minulta on joskus kysytty, olisiko pahinta, mitä työttömälle voisi sattua, että hänelle osoitettaisiin työtä? No ei tietenkään olisi. Tälle kysyjälle olen vastannut vastakysymyksenä, että miksi tästä tarjotusta työstä ei sitten voisi maksaa palkkaa? Rahahan tässä ei voi olla syynä, sillä meillehän on vuosia kerrottu näiden samojen keskustelijoiden taholta, että työtön saisi saman summan makaamalla kotona, kun käymällä töissä. Jos kerran näin on, miksi siitä tarjotusta talonmiehen hommasta ei voisi sitten maksaa palkkaa?
Tällaisesta pakkotyöstä palkatta, eli sosiaaliturvalla seuraisi vain kahdet työmarkkinat. Meillä olisi työmarkkinoilla pian heitä, jotka saisivat työstään palkkaa ja heitä, jotka saisivat työstään sosiaaliturvaa. Tätähän monin paikoin on jo, sillä Suomessa tehdään valtavasti työtä, josta saatava palkka ei riitä tekijälleen toimeentuloon, vaikka hän tekisi sitä täydet viikkotyötunnit. Yhteiskunnan on maksettava loput tukina ja tulonsiirtoina esimerkiksi asumis- ja toimeentulotukina. Olisiko tämä pakotettu vapaaehtoistyö vielä sittenkin hyvä idea, kun tällaista puhuvan oma työnantaja yhtenä päivänä toteaisi, että hänelle onkin kannattavampaa korvata sinun työsi työttömällä? Sinä voitkin lähteä. Voin ottaa sinut takaisin sitten työttömyyskorvauksella. Oletko aivan varma, että olet niin jäätävän korvaamaton huippuasiantuntija, että juuri sinun työtäsi ei koskaan voisi kukaan korvata? Oletko varma, että se ei saattaisi olla houkutteleva ajatus työnantajalle, joka saisi työn ilmaiseksi?
Jos taas ajatuksena olisi teettää työttömällä vain niin vähäpätöistä ja tarpeetonta työtä, että sillä ei olisi mitään merkitystä, miksi sellaista tulisi teettää ylipäätään? Olisiko tällaisen työn teettämisen ensisijainen tarkoitus kuitenkin se, että huonolla itsetunnolla varustetut miljonäärit ja itseään vastuullisiksi veronmaksajiksi mieltävät saisivat osoittaa jonkun itseään vielä huonomman, jota katsoa nenän varttaan pitkin? Tahdotaanko päästä osoittamaan, että työtön on toisen luokan kansalainen ja, että hän tulee olemaan sitä yhä jatkossakin, vaikka hän tekisi työtä? Vai onko tässä takana halu saada aikaan joku neuvostoliittolainen systeemi, jossa tarjotusta työstä ei ole tarkoituskaan maksaa palkkaa, vaan jokaisen työkansalaisen tulisi tehdä työtä yhteiskunnan eteen oman kykynsä mukaan ja valtio antaisi vastikkeeksi kaikille tarpeemme mukaan? Se systeemi ei nähdäkseni ollut kovinkaan menestyksekäs.
Vapaaehtoistyön tekeminen sinänsä on arvokasta. Olen tehnyt sitä itsekin. Olen käynyt koirani kanssa vierailemassa vanhusten palvelukodeissa vanhusten luona. Siinä samalla muistan ainakin auttaneeni muutaman lattialle pudonneen vanhuksen takaisin sänkyyn, korjanneeni yhden oven ja vaihtaneeni hoitokodin tv-huoneen tv:n rikkoutuneen antennijohdon omilla rahoillani hankkimallani uudella.
Jaksan jatkossa kuunnella tällaisia pakko vapaaehtoistyötä työttömille vaativien puheita vasta sitten, kun he ovat itse edes kokeilleet tehdä joskus vapaaehtoistyötä. Vaikka vapaaehtoistyö onkin arvokasta, se on kuitenkin aivan tyystin eriasia, kun työ. Siitä ei kuulukaan saada palkkaa, mutta tekijä saattaa hyvinkin saada siitä hyvän mielen. En tiedä miten hyvät kiksit työttömien moittimisesta saa, mutta kokeilkaa joskus vapaaehtoistyötä. Se ei maksa mitään ja oman kokemukseni mukaan siitä saattaa tulla jopa parempi mieli kuin siitä, että katsot toisia ihmisiä omaa nenän varttasi pitkin.
