Väite: Lomaraha on vain jäänne

Kuppi nurin

Väite: Lomaraha on vain jäänne

Väite: Lomaraha on jäänne, Suomalainen kummajainen, joka ei ole tätä päivää ja siitä pitäisi luopua

Tämä on osa aloittamaani kirjoitussarjaa: Se minkä ehkä luulit olevan totta, ei ehkä olekaan ihan totta. Sain idean tehdä tällaisen kirjoitussarjan keskustellessani Facebookissa erään ystäväni fb-seinällä. Kirjoitussarjan, jossa taustoitetaan asioita, joita varsinkin netissä väitetään usein totena, mutta totuus saattaa olla hyvin toisenlainen. Kirjoituksiin idea-aihioita on valmiiksi niin paljon, että suurimpana vaikeutena on oikeastaan aiheen valinnan vaikeus. Jos etsit lyhyitä vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin ja mielestäsi tämä kirjoitus on taas ihan liian piiiiiitkä, älä hermostu, älä tule kertomaan sitä minulle, vaan ota rauhallisesti, sulje internetselain ja jatka matkaasi Twitteriin, sillä tämä kirjoitus ei avaa sinulle monimutkaisia kysymyksiä 280 merkillä.

Väite: Lomaraha on jäänne 70-luvun lomaltapaluurahasta, jota maksetaan siitä, että työntekijä suvaitsee palata kesälomaltaan töihin. Lomaraha on Suomalainen kummajainen, jota ei ole olemassa missään muualla. Mitä järkeä siinä on, että lomalla lekottelusta maksetaan 50 prosentilla korotettu työpalkka? Se ei ole enää tätä päivää ja siksi lomarahoista tulisi pikaisesti luopua.

Väitteestä muualla

Lomaraha on kummajainen 70-luvulta – työntekijät uhkasivat lähteä Ruotsiin töihin – YLE -17.9.2015 https://yle.fi/uutiset/3-8313276

Lomarahat pois, palkat jäihin – Sanoo myös duunaripuolueeksi itseänsä profiloiva Perussuomalaisten ajatuspaja. (https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2014/02/Kunnat-kuntoon_pdf11.pdf)

Suomen Yrittäjien Jussi Järventaus: Lomarahat ja pekkaskorvaukset pois. Verkkouutiset | 17.07.2013 | 09:53 https://www.verkkouutiset.fi/suomen-yrittajien-jussi-jarventaus-lomarahat-ja-pekkaskorvaukset-pois-5876/#e6743b3e

Lomarahan historia

Lomarahasta muistetaan väitteen yhteydessä aina kertoa sen 1970-lukulainen historia. 1970-luvulla Suomen ja Ruotsin talous kävi korkeasuhdannetta ja suomalaiset metallimiehet olivat kysyttyä työvoimaa Ruotsissa. Tämä aiheutti muuttoliikehdintää, koska suomalaiset työntekijät alkoivat suunnata töihin Ruotsiin, jossa maksettiin Suomea korkeampia ansioita. Suomesta Ruotsiin suuntautunutta työperäistä maahanmuuttoliikehdintää ja työvoimapulaa torjuakseen suomalaiset työnantajat keksivät ja sopivat yhdessä työntekijäpuolen liittojen kanssa lomaltapaluurahan, jonka työntekijä sai, kun palasi kesälomalta takaisin suomalaiselle työpaikalle, eikä muuttanut parempipalkkaisen työn perässä Ruotsiin. Samalla suomalaisessa työelämässä siirryttiin lähemmäksi jo silloin muualla Euroopassa käytössä olevaa kansainvälistä tapaa. Tämä sovittiin ensin metallialalle, josta se pian levisi yleiseksi käytännöksi kaikille aloille.

Nykyään olemme kuulleet puhetta, että lomaraha on siis jäänne, suomalainen kummajainen ja siksi lomarahoista tulisi luopua. Tässä asiassa on totta ainoastaan se, että lomaraha tuli Suomeen juuri tuona aikana ja tuolla lomaltapaluurahan nimellä. Ruotsiin suuntautunut työvoima vauhditti asian tuloa meille Suomeen, jonne se tuli muuta Eurooppaa perässä. Euroopassa lomaraha oli pitkälti käytössä jo silloin ja se on käytössä Euroopassa nykyäänkin ihan kaikissa maissa, vaikka missään muussa maassa tätä maksettavaa palkan osaa ei kutsutakaan nimellä lomaraha tai lomaltapaluuraha. Useimmissa maissa tätä palkanosaa kutsutaan nimeltään 13. kuukauden palkaksi. Euroopassa se maksetaan työntekijälle Jouluna ja/tai kesäloman yhteydessä. Ylivoimaisesti suurimmissa osasta Euroopan maita tämä palkanosa on myöskin työmarkkinajärjestöjen eli ammattiyhdistysliikkeen neuvottelema. 

Lomarahan historia on siis totta. Eurooppalainen kummajainen Suomi on oikeastaan siis vain siinä suhteessa, että meillä paitsi meillä on tälle palkkiolle eri nimi, lomaraha on Suomessa Euroopan pienimmästä päästä, sillä meillä lomaraha on yleisesti ainoastaan 50% eli puolen kuukauden palkka kun lähes kaikissa muissa Euroopan maissa se on järjestäen yhden kokonaisen kuukauden palkka, joissain maissa ja aloilla se on jopa kahden kuukauden palkka.

Puolessa vuosisadassa suomalaisesta lomarahasta on tullut säännöllinen osa suomalaisen vuosiansiota. Lomaraha tai lomaltapaluuraha on useimmissa työsuhteissa käytössä oleva palkanosa. Lomarahan maksaminen ei ole automaatio. Se ei perustu lakiin tai työnantajan hyväntahtoisuuteen, vaan alan työehtosopimukseen. Työntekijällä ei ole ilman eri sopimusta mitään oikeutta lomarahaan. Vai muistatko, että olisit työhaastattelussa joskus neuvotellut itse itsellesi lomarahan? Niinpä. Et ole, sillä sen on aina neuvotellut puolestasi ammattiyhdistysliike, kuuluitpa siihen tai et. Samoin on tehty lähes kaikissa muissakin Euroopan maissa. Suomessa ammattiyhdistysliike on neuvotellut tämän asian lähes joka kerta ja pyrkii tekemään sen vastaisuudessakin, alakohtaisesti säännöllisesti työehtosopimusneuvotteluissa noin kahden vuoden välein, sillä tämä asia on työnantajapuolella pöydällä lähes joka kerta työehtosopimusneuvotteluissa kohtana, jota työnantajapuoli ei halua maksaa tai ainakin sitä halutaan vähentää. Tästä yhden esimerkin voi lukea vaikkapa täältä.

 Osa suomalaisista kuvittelee virheellisen ja tarkoitushakuisen uutisoinnin vuoksi edelleen, että meille puoli vuosisataa maksettu lomaraha on vain jäänne, jotain joka olisi vain Suomessa maksettavaa ylimääräistä. 

– Väite purettu. Lomarahassa kysymyksessä on sinun palkkasi, ei mikään muu.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Bannerikuva Kalle istuu ja Nero koira katsoo vieressä
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Vaalit siirtyivät, mitä mietteitä?

Vaalien siirrolla tulee varmasti olemaan vaikutuksia kaikkien puolueiden ja monien meidän ehdokkaiden vaalikampanjoihin. Kampanjan ja mainospaikkojen miettiminen on koko ajan ollut haasteellista. Moni ehdokas on joutunut miettimään päänsä puhki, mihin mainosjulisteita ja paikkoja kannattaa ostaa, jos mihinkään. Ehdokkaat ovat joutuneet suunnittelemaan kampanjoitansa pääosin sumussa. Kallista mainosjulistepaikkaa on ollut ikävä hankkia, kun kenelläkään ei ole ollut varmaa tietoa, saavatko ihmiset edes mainoksen näyttämisen aikaan ylipäätään kulkea kaupungilla.

LUE LISÄÄ »
digitalisaatio
Kalle Mikkolainen

Miksi meillä ei ole nettiäänestystä?

Suomessa ja maailmalla on kyetty tekemään digitaalisesti jo melkeinpä mitä tahansa. Tarvittaessa koodaajat saisivat meille tehtyä nettiin äänestysvaihtoehdoksi, vaikka sen Aku Ankan tai kirkkoveneenkin. Nettiäänestyksestä saataisiin varmasti myös tietoturvallinen ja teknisesti toimiva. Tekniikka ei ole tässä se suurin huoli ja este, miksi nettiäänestystä ei ole toteutettu. Kaikki, mikä on teknisesti mahdollista, ei ole kuitenkaan aina tarpeellista ja aina viisasta.

LUE LISÄÄ »
Kevyenliikenteenväylän liikennemerkki
Populismia
Kalle Mikkolainen

Liikennemerkkisoopaa ja hämmennystä

Minulle itselleni ei olisi tullut pieneen mieleenikään, että liikennemerkit edes voisivat olla jotenkin sukupuolittuneita, joiden vaalimisella taikka vaihtamisella voisi kenellekään olla mitään merkitystä. Aina oppii uutta. Tuntematonta sotilasta löyhästi lainatakseni ”Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta liikennemerkkei. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrä, mut kui helvetin taval liikennemerkkei”.

LUE LISÄÄ »
Korona
Kalle Mikkolainen

Onks pakko, jos en haluu?

80 vuotta sitten hälyytyssireenien huutaessa ihmisiä kehoitettiin siirtymään suojaan. Entä, jos 80 vuotta sitten Helsingin pommituksissa radion eetteriin oltaisi marssitettu oikeusoppineita selittämään, miten kehoitus mennä pommisuojaan ei ole nyt pakko, vaan suositus? Ei ole pakko mennä, jos ei halua? Okei. Eriasia, sillä pommien alle jääminen olisi ollut lähinnä yksittäisen oikeustaistelijan henkilökohtainen harmi, eikä sinne jäänyt olisi aiheuttanut harmia edelleen muille kuten koronatartunnan saanut tartuttamalla edelleen muita.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi