Eilisessä YLE:n puheenjohtajatentissä kokoomuksen Petteri Orpo viljeli jälleen yleistä virheellistä käsitystä, että työllistyminen kasvaisi merkittävästi ennen ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättymistä ja että asiasta olisi tutkittua tietoa.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisessa on perinteisesti puhuttu mallista, jossa työttömyysturvaa saisi työttömyyden alussa enemmän ja työttömyyden jatkuessa tuki pienenisi. Tämä ei ole mikään uusi asia. Työttömyysturvan porrastaminen nousi oikeastaan ensimmäistä kertaa yleiseksi puheenaiheeksi vuonna 2017, jolloin Valtiontalouden tutkimuslaitos, VATT teki tutkimuksen asiasta. Kyyrän, Pesolan ja Verhon (2017) tutkimuksessa esitettiin, että ennuste työllistymiselle kiihtyisi juuri ennen ansiosidonnaisen etuuden päättymistä ja olisi poikkeuksellisen vilkasta viimeisellä viikolla.
Kokoomus on vaatinut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja leikkaamista jo pitkään työnvastaanottamisen kannustavuuden nimissä. Kuten eilenkin, vaatiessaan työttömyysturvan porrastamista kokoomus esitti tämän asian perustuvan tutkittuun tietoon. Kokoomus vetoaa silloin juuri tähän edellä mainittuun tutkimukseen, sillä muuta tutkimusta asiasta ei Suomessa ole tehty. Mitä iltapäivälehdet tai kokoomus eivät meille kerro, on että kyseinen VATT:n tutkimus sisälsi paljon muutakin. Samaisen tutkimuksen mukaan työttömyysturvan porrastaminen ja sen keston lyhentäminen heikentäisi työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoa, lisäisi merkittävästi ennustetta joutua työttömäksi pian uudelleen ja alentaisi työllistymisen jälkeisiä verotuloja. Voitte lukea asiasta lisää halutessanne täältä.
Yhtenä ja oikeastaan ainoana argumenttina ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen puolesta kokoomus on esittänyt ansiosidonnaisen päivärahajakson päättyessä olevaa työllistymisen piikkiä. Tällä he pyrkivät osoittamaan, että ansiosidonnaista päivärahaa käytettäisiin laajasti väärin. Eli, että jouduttuaan työttömiksi ihmiset oleskelisivat kotona ja käyttäisivät ansiosidonnaisen päivärahansa ns. loppuun ja vasta sitten menisivät töihin.
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö, TYJ vastasi jo tuoreeltaan VATT:n tutkimukseen vertaamalla tutkimustuloksia aitoon dataan katsomalla toteutuneita tilastoja 2.11.2018. TYJ:n tilastojen mukaan ”Työllistymispiikki”, jos sitä edes sellaiseksi voi kutsua, koskee ainoastaan 1,3 % työttömistä ja niin sanotulla poikkeuksellisen vilkkaalla viimeisellä etuusviikolla tilastojen mukaan työllistyy enää 0,3 % työttömistä.
Tämä noin prosentin nyppylä muodostuu ainoastaan sen vuoksi, että suuri osa päivärahaa saavista on työllistynyt jo kauan ennen etuuskauden päättymistä. Vaikka yleisestä keskustelusta voisi toisin luulla, todellisuudessa Suomessa työllistytään OECD:n verrokkimaihin suhteessa nopeasti. Voit halutessasi perehtyä asiaan lisää tästä ja tästä linkistä.
Sama piikki tai oikeammin nyppylä näkyy myös Petteri Orpon viittaamassa Kyyrän ja Pesolan tutkimuksessa.
Mitä porrastaminen tarkoittaisi?
On mielestäni hyvä myös pohtia, mitä ansiosidonnaisen päivärahan porrastaminen oikeasti tarkoittaisi käytännössä.
Pitää muistaa, että ansiosidonnainen on aina tilapäinen ja määräaikainen tuki. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat eivät koskaan ole jatkuvasti yhdet ja samat ihmiset. Työttömyyden alkaessa päivärahajakson alussa olevia ihmisiä on aina paljon suhteissa heihin, joiden työttömyys on pitkittynyt, joita on enää vähän. Jotta voitaisiin pitää kulut samana ja antaa suurelle joukolle alussa vähän enemmän, jouduttaisiin lopussa hyvin pieneltä joukolta leikata todella paljon.
Käytännössä tämä varmastikin toteutettaisiin siten, että kyseessä ei olisi taaskaan hienosta termistä huolimatta mikään porrastaminen ensinkään, vaan tarkoitus olisi ainoastaan lyhentää ja leikata työttömyyspäivärahaa loppupäästä työttömyyden mahdollisesti pitkittyessä. Kuten tosielämästä tiedämme, kyllä portaat voivat kulkea myöskin pelkästään alaspäin. Säästöä tästä ei juuri tulisi, sillä tämä aiheuttaisi taas vain lisää byrokratiaa työttömyyspäivärahan hakemiseen ja aiheuttaisi jälleen työttömyyskassoille tietojärjestelmämuutoksia ja manuaalista työtä.
Työttömyysturvan porrastaminen tutkitusti vain pahentaisi työn kohtaanto-ongelmaa
Tällä hetkellä työllisyysaste Suomessa on ennätyksellisen korkealla. Samaan aikaan meillä kuitenkin on yhä kymmeniä tuhansia työttömiä ja avoimia työpaikkoja. Kaikki, mukaan lukien myös kokoomus ymmärtää kyllä, että tämänhetkinen työvoimapula ei johdu liian avokätisestä työttömyysturvastamme, vaan paljolti siitä, että hyvässä talous- ja työllisyystilanteessa avoimet työpaikat ja osaava työvoima eivät kohtaa. Emme kai silloin halua pahentaa tilannetta entisestään, kun tutkimukset kiistattomasti osoittavat, että työttömyysturvan porrastaminen ja heikentäminen nimenomaan pahentaisi sitä?
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ei kohentaisi valtion taloutta
Tämä saattaa tulla monille yllätyksenä, mutta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ei edes rahoiteta valtion verorahoista. Veronkaltaisista maksuista kyllä. Me palkansaajat emme voi halutessamme päättää, peritäänkö palkastamme työttömyysvakuutusmaksua vai ei.
Työttömyysetuuksien rahoituksesta on säädetty oma laki (555/1998). Lain mukaan valtio rahoittaa palkansaajan ansiopäivärahan perusosan. Siis sen peruspäivärahan osuuden, jota saavat kaikki työttömät riippumatta siitä ovatko he oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan tai kuuluvatko he työttömyyskassaan vai eivät. Ansiosidonnaisen päivärahan osuus rahoitetaan ihmisten maksamista työttömyyskassamaksuista (5,5 %) ja loput kerätään meiltä jokaiselta palkansaajalta, aivan jokaisesta palkkatilistämme työttömyysvakuutusmaksuina, josta osan maksaa työnantaja ja osan työntekijä. Tänä vuonna työnantajan maksuprosentti on ollut 0,65 % palkkasummasta ja (2 083 500 €) ylittävältä osalta 2,60 %. Palkansaajan maksuprosentti on 1,90 %. Asiaa voi verrata eläkkeisiin, missä kansaneläkkeen ja takuueläkkeen eli ns. eläkkeen perusosan rahoittaa valtio, mutta ansioihin perustuvan osuuden, palkansaaja ja työnantaja työeläkemaksuina. Myöskin samoin kuten eläkkeissä, enemmän palkkaa ja enemmän työttömyysvakuutusmaksua maksanut on oikeutettu suurempaan päivärahaan joutuessaan työttömäksi. Ansiosidonnainen työttömyyspäivärahaa ei rahoiteta valtion budjetista, joten minusta on kokoomukselta hieman outo edes avauksena, että sen leikkaamisella jotenkin voisi tasapainottaa valtion budjettia.
Ansiosidonnainen päiväraha on vakuutus, ei mitään kaikkien yhteistä rahaa
Kukaan ei ole ehdottanutkaan, että meiltä palkansaajilta perittäisiin jatkossa vähemmän työttömyysvakuutusmaksua, vaan ehdotukset ovat olleet tähän saakka täysin yksipuolisia. Eli kokoomuksen esittämänä maksaisimme jatkossakin saman verran työttömyysvakuutusmaksuja, mutta joutuessamme työttömäksi, olisimme oikeutettuja pienempään korvaukseen.
Viimeistään Koronakriisin olisin toivonut herättävän ihmiset siihen todellisuuteen, että työelämämme on tullut epävarmemmaksi. Työuramme koostuvat yhä lyhyemmistä työsuhteista. Muistatko kun vielä vuoden 2020 alussa maassamme oli huutava pula kokeista ja muistakin ravintolatyöntekijöistä? Vain kaksi kuukautta myöhemmin, eli helmikuussa 2020 iski korona ja kuin yhdessä yössä ravintolat kärsivät paljolti aivan jostain muusta, kun työvoimapulasta. Lähivuosien kriisit ovat vaikuttaneet todella moniin ihmisiin, eivät pelkästään kokkeihin. Olisi oikeastaan varmasti helpompaa listata ne ammattiryhmät, joiden talouteen tai työllisyyteen ne eivät ole vaikuttaneet.
Ansiosidonnainen työttömyysturva on meidän vakuutuksemme, ei mitään muuta. Se on aina tilapäinen tuki, jonka maksamme me itse ja jota meistä ihan jokainen, jopa sinä, aina omilla toimeen tuleva saatat vielä joskus tarvita. Meidän keski- ja hyvätuloisten ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan leikkauksia kannattaisikin vastustaa, eikä pienituloisten. Kaikkein pienituloisimmat eivät ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa juuri saa, ja jos saavatkin, se ei juurikaan eroa määrältään Kelan peruspäivärahasta.
Mikäli kuitenkin haluat työttömyysturvaasi edelleen leikattavan, äänestä kokoomusta, mutta tarkista nyt ensin kuitenkin, onko sinulla pätäkkää siellä omalla pankkitililläsi, millä maksaa asuntolainasi, jos työttömyys sattuu kohtaamaan. Työttömyys nimittäin saattaa kohdata sinua joskus jopa silloin kun taloustilanne on huono, työmarkkinat eivät vedä, työnhakijoita on paljon ja työnhaku kestääkin hieman odotettua pidempään. Kumma kyllä juuri silloin moni joutuu työttömäksi. Kokoomus ei esitä työttömyysturvaan mitään pikku nipistyksiä, vaan aikoo leikata siitä puolet ja porrstaa loput.
YLE:n toimittaja kysyi eilisessä vaalitentissä Petteri Orpolta hyvin, että jos työllisyys kerran teidän mielestänne nousee kohisten pelkästään työttömyysturvaa leikkaamalla, eikö siitä kannattaisi sitten luopua kokonaan? Tähän Petteri Orpo ei halunnut vastata, vaan piti kysymystä asiattomana.
