Ulosotto

Politiikka on arvovalintoja. Oluen veroa aiotaan laskea 25 miljoonalla. Veronmaksajien keskusliiton mukaan verotason alennus laskisi 33 senttilitran, 4.5 prosenttisen kaljapurkin hintaa 3 sentillä. Asumistukeen kohdistettaisiin 15 miljoonan leikkaukset. Viime hallituskaudella kokoomus ja Petteri Orpo peräänkuuluttivat priorisointia. Jos asuminen kallistuukin, ehkä se ei harmita tavallista suomalaista niin paljoa kun on kaljaa. #KalleMikkolainen

Ulosotto

Ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu. Moni meistä varmasti muistaa Georg Malmstenin laulun sanat. Tunnemme varmasti myös valtavan määrän sananlaskuja velasta ja sen hoitamisesta. Eri sananlaskuissa vilisevät sana-assosiaatiot velasta veljenä otettaessa ja veljenpojista maksettaessa.

Perisuomalaisena hyveenä on pidetty perinteisesti sitä, että suhtaudumme velkaan vakavasti. Suomalainen lyö kättä päälle ja maksaa velkansa. Jokaisena itsenäisyyspäivänä tv:ssä muistetaan kertoa lähes ääni väristen, miten Suomi on ainoa maa maailmassa, joka on suorittanut sille määrätyt sotakorvauksetkin.

Rehellisyys ja tunnollisuus velan maksamiseen ovatkin tietysti hyve sinänsä, ei siinä mitään. Asialla on myös omat ongelmalliset sivujuonteensa. Meille on historian saatossa opetettu hyveenä myös, että valittaa ei pidä, vaan taistella vaikka läpi harmaan kallion. Suomalainen sisu. Suomalainen ei itke, pyydä apua ongelmiinsa tai edes puhu niistä. Mieluummin hän ampuu vaikka kuulan kalloonsa, kun nöyrtyy pyytämään apua keneltäkään. Se ei ehkä kuitenkaan ole hyve tai edes lopulta osoitus voimasta ja rohkeudesta, vaan ehkä ennemminkin niiden puutteesta. Jokaisen omalla voimalla kun on myös jokaisen omat rajansa.

Meillä on erittäin huonoja kokemuksia 90-luvun lamasta, jolloin 80-luvun lopulla alkanut pankkitoiminnan nopea vapautuminen johti pankkien holtittomaan lainanantoon, markkinoiden ylikuumenemiseen ja lopulta pankkikriisiin. Kun samaan aikaan rinnalla tapahtui Neuvostoliiton hajoaminen ja idän kaupan romahtaminen, seurauksena oli yksi Suomen historian pahimmista talouskriiseistä, ellei pahin.

Moni yrittäjä ja tavallinen asuntovelallinen joutui vuosien mittaiseen velkakierteeseen. Osa ei ole selvinnyt veloistaan vieläkään, moni päätyi jopa tekemään itsemurhan. 90-luvun laman vaikutuksia on nähtävissä yhteiskunnassamme vielä tänäkin päivänä syrjäytymisenä, joissain tapauksissa yli sukupolvien.

Tänään vuonna 2023 Suomen valtio on sekä valtion velkaantumisen määrässä, että suhteessa bruttokansantuotteeseen mitattuna keskiarvon yläpuolella tukevasti vähiten velkaantuneiden maiden joukossa. Silti viime vuosien ja erityisesti viimeisten 20 vuoden vaalien aikainen keskustelu on pyörinyt lähes pelkästään valtion velassa. Kun EU:n muissa Suomea paljon enemmän velkaantuneissa maissa vasta mietitään pitäisikö talouskuria ylipäätään hieman kiristää vai edelleen keventää, Suomalaisesta julkisesta keskustelusta voisi päätellä, että maamme taloustilanne on niin katastrofaalisen kuralla, että valtion pitäisi suunnilleen laittaa lappu luukulle.

Valtion velkaantuminenkin tietysti pitää ottaa vakavasti, mutta mielestäni sitä ei ole mitään syytä kuitenkaan liioitella tai pelotella sillä asioista ymmärtämättömiä ihmisiä. Poliittiset keskustelijat tuntuvat usein aivan tarkoituksella sekoittavan tyystin valtion velan ja kotitalouden velan keskenään. Mielestäni näiden poliittisten vaikuttajien ainakin pitäisi tietää näiden asioiden ero. Valtio on käytännössä ikuinen, kotitalous ja ihminen ei. Vaikka tästä asiasta on naureskeltu vasemmistopuolueille, mitä Paavo Arhinmäki pari vuotta sitten sanoi: valtiot eivät koskaan maksa kaikkia lainojaan pois, on aivan totta.

Yksikään maa maailmassa ei ole edes asettanut tavoitteekseen maksaa valtion lainojaan pois, ne ainoastaan hoitavat niitä. Ja ottavat tilalle uutta velkaa. Valtiolle tärkeintä on ylläpitää velan suhde bruttokansantuotteeseen siedettävällä tasolla. On kuitenkin olemassa yksi maa, joka aikanaan yritti uida vastavirtaan. Se oli 80- luvun Romania. Romanian kommunistinen diktaatori Nicolae Ceaușescu asetti maan tavoitteeksi maksaa kaikki valtion velat pois. Ceaușesculle kävi köpelösti. Kansa teloitti hänet.

Yksityisen henkilön velka on eri asia. Tavallinen sukankuluttaja ottaa asuntolainan ja makselee sen pois noin 20-25 vuoden aikana.

Joskus yksityinen henkilö joutuu velkojensa vuoksi vaikeuksiin. Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia oli vuoden 2022 lopussa 291 158 ja heidän ulosottovelkansa oli yhteensä 7,6 miljardia euroa. Tämänkin tilaston hahmottaminen saattaa olla hiukan hankalaa. Ulosottovelalliset eivät ole aina ja jatkuvasti vain yhdet ja samat ihmiset. Vaikka vuodesta toiseen ulosottokierteessä olevia ihmisiäkin toki on. Koko vuoden 2022 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 570 070, eli puolilla kaikista velallisista ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2022 loppua.

Vuoden 2022 lopussa ulosottovelallisia oli 2 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Ulosoton velallisten ja asioiden määrä on pysynyt jotakuinkin edellisvuosien tasolla. Noin kolmasosa ulosottoon menevistä asioista ovat muutamien satasien, mutta alle tonnin asioita. Ne myös hoituvat kohtuullisen nopeasti. 10 prosenttia ovat yli 50 000 euron velkasaatavia. Siihen välille mahtuu melko paljon muutaman kymppitonnin asioita.

Ulosottomiehen tulospalkkaus

Aikanaan keksittiin, että valtion virkavastuulla toimivan ulosottomiehen palkka tulisi olla osin provisiopohjaista. Tämä tarkoittaa, että ulosottomiesten palkkio kasvaa sitä mukaa, miten tehokkaasti he saavat perittyä rahaa velallisilta. Ilta-Sanomien mukaan ulosottomiehen keskimääräinen palkka on noin 5 000 euroa, josta  noin 35-50 % on tulospalkkioita. Siis merkittävä osa.

Tässä ajassa tunnutaan ajattelevan, että kukaan ei enää kykenisi tekemään ylipäätään mitään älykästä, ellei asiaan liitetä vahvoja taloudellisia kannustimia. Ulosottomiehen palkkio on siinäkin mielessä mielestäni jotenkin omituinen, että se kasvaa perittävän summan perusteella. Työnantajat ovat velvollisia tilittämään ulosottomaksut suoraan palkasta, jos työtulo ylittää tietyt rajat. Pienempiä summia varten velallisen pankkitiliä valvotaan Uljas-nimisellä tietokoneohjelmalla, joka tarvittaessa ilmoittaa, mikäli pankkitilin saldo ylittää ulosottoon riittävän suojaosuuden. Pankkitilillä ilmenevä ylimenevä rahamäärä voidaan ulosmitata velalliselta ja ulosottomiehelle kilahtaa jälleen palkkio.

Ulosottomiehellä ei ainakaan minun käsittääkseni ole kuitenkaan minkäänlaista osaa, arpaa tai vaikutusvaltaa siihen, miten paljon velallinen kulloinkin onnistuu tienaamaan ja miten paljon häneltä pystytään ulosmittaamaan. Kun palkkion suuruus perustuu ulosotettavan suorituksen määrään, on mielestäni aiheellista kysyä tekeekö ulosottomies työnsä jotenkin paremmin silloin kun hänen asian kohteena oleva velallinen tienaa tonnin, kuin tapauksissa, joissa velallinen tienaa sata euroa?

Ei meillä muidenkaan viranomaisten, esimerkiksi palomiesten palkkakaan perustu siihen, miten suuren tulipalon he saavat sammutettua. Onneksi. Tässä ajassa, joka tuntuu perustuvan kaikessa vain ja ainoastaan taloudellisiin kannustimiin, tuntuu välillä unohtuvan tyystin se, että vääränlaiset tai väärään paikkaan asetetut taloudelliset kannustimet saattavat aiheuttaa myös ongelmia.

Jokaisesta ulosotettavasta rahasta otetaan päältä korko ja ulosottomiehen palkkio. Jos pienituloinen ulosoton piirissä oleva ihminen tienaa elantonsa esimerkiksi tekemällä useaa eri työtä, kuten tänä päivänä paljon tehdään, hänen jokaisesta palkasta ja palkkiostaan menee erikseen ulosottomiehen palkkio ja korot.

Viimein vuonna 2019 vakuudettomien kulutusluottojen eli niin kutsuttujen pikavippien nimelliskorolle asetettiin 20 % korkokatto.

Ulosottovelan lyhennyksiin voi käytännössä mennä vain noin kymmenen prosenttia kaikista viraston perimistä maksuista ja loput menee korkoihin, perimis- ja oikeudenkäyntikuluihin. Minusta tämä täyttää laillisen koronkiskonnan tunnusmerkistön. Halvempaa olisi ottaa jatkuvasti pikavippejä 20 % korolla.

Luottotietonsa menettänyt ulosottovelallinen saa moninkertaisen rangaistuksen

Henkilö, kenellä ei ole luottotietoja ei pysty hankkimaan luottokorttia. Tämä on tietysti sinänsä ihan ymmärrettävää. Ilman luottokorttia on vain tänä päivänä hyvin hankala toimia. Esimerkiksi matkan tai hotellin varaaminen on hyvin hankalaa. Joku saattaa nyt ajatella, että mitäpä ulosottovelallisen matkustella tarvitsee. Monen tarvitsee. Moni työ saattaa edellyttää matkustamista.

Ilman luottotietoja ei pysty hankkimaan edes normaalia puhelinliittymää. Puhelinliittymä voidaan toki myöntää luottotiedottomalle tietyillä ehdoilla, kuten etukäteen suoritettavaa vakuusmaksua vastaan. Operaattorit tekevät päätöksen tapauskohtaisesti, myönnetäänkö puhelinliittymä ilman luottotietoja. Ilman luottotietoja olevan henkilön saattaa olla vaikea löytää vuokra-asuntoa. Ainakaan edullista sellaista. Moniin työpaikkoihin pääsemiseksi tarkistetaan nykyään luottotiedot.

Ilman luottotietoja ei ole mahdollista hankkia edes tavallista kotivakuutusta. Lähes kaikki vuokranantajat nykyään vaativat kotivakuutuksen pakollisena. Tähän saapuvat vakuutusyhtiöt kuin esiintyen hyväntekijöinä hymyillen kuin haikala haaksirikkoiselle myöntämällä kotivakuutuksia tavallisia kotivakuutuksia kalliimmalla. Voidaan oikeastaan sanoa, että luottotietonsa menettänyt joutuu maksamaan aivan kaikesta pikkasen enemmän. Seinä nousee pystyyn ja tekee lopulta veloista selviämisen mahdottomaksi.

Oikeastaan voidaan sanoa, että velallinen saa moninkertaisen rangaistuksen, joka on pidempi kuin taposta. Täydessä ymmärryksessä tehdystä taposta tuomitaan keskimäärin 10 vuoden vankeusrangaistus, josta ensikertalainen istuu puolet. Velkatuomio on täytäntöönpanokelpoinen 15 tai 20 vuotta. Sopimukseen perustuva rahavelka vanhentuu lopullisesti, kun eräpäivästä on kulunut 20 tai 25 vuotta. Velkatuomiossa ei joudu istumaan vankilassa, mutta saa eräänlaisen näkymättömän digitaalisen jalkapannan, joka haittaa aivan kaikessa elämässä.

Ulosottovelallisten asemaan on tehty vuosien varrella useita parannuksia. Ulosoton suojaosia on kasvatettu, jotta velallisen palkasta jäisi enemmän käteen. Vaikka tämä on velallisen kannalta tietysti hyvä juttu, mielestäni ilman muita toimenpiteitä tämä on vain ongelmien lykkäämistä eteenpäin. Kun ulosottovelan todelliset kulut ja luottotietonsa menettäneen kaikki muut kulut ovat täysin kohtuuttomat, kasvaa velallisen velkapääoma lopulta niin kohtuuttomaksi, että tavallinen palkansaaja ei voi siitä koskaan selvitä. Ulosoton kustannuksia tulisi kohtuullistaa.

Tehdessäni tätä kirjoitusta käytin googlea. Panin merkille yhden mielenkiintoisen seikan. Kokeilkaapa googlettaa esimerkiksi sanapari ”luottotiedot laina”. Google antaa ensimmäiset kaksi hakutulossivua sponsoroituja linkkejä, mistä voit saada pikavippilainaa nopeasti, kätevästi ilman luottotietoja.

Jos me pidämme velallisia syyllisiä omiin ongelmaansa, emmekö voisi vaatia näiltä pikavippejä tarjoavilta firmoilta edes jotain vastuuta? Ulosottovelallisten ympärille on syntynyt kaikessa hiljaisuudessa ihan kokonainen bisnes, jossa yhtäällä velallisille kaupataan markkinahintoja kalliimmalla puhelinliittymiä ja kotivakuutuksia ota tai jätä mentaliteetilla. Toisaalla perintäfirmat tekevät jäätävää tulosta ja pikavippifirmat tarjoavat yhä lisää luottoa. Lopuksi ulosottovelallisen kohtalon viimeistelee tulospalkkiolla hyvin toimeen tuleva ulosottomies.

Jaa somessa

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Politiikka on arvovalintoja. Oluen veroa aiotaan laskea 25 miljoonalla. Veronmaksajien keskusliiton mukaan verotason alennus laskisi 33 senttilitran, 4.5 prosenttisen kaljapurkin hintaa 3 sentillä. Asumistukeen kohdistettaisiin 15 miljoonan leikkaukset. Viime hallituskaudella kokoomus ja Petteri Orpo peräänkuuluttivat priorisointia. Jos asuminen kallistuukin, ehkä se ei harmita tavallista suomalaista niin paljoa kun on kaljaa. #KalleMikkolainen
Työehtosopimukset
Kalle Mikkolainen

Ehjää särkemässä

Sen minä olen tässä kuitenkin oppinut, että mikä kerran on rikki särjetty, sitä ei koskaan täysin ennalleen saada. #KalleMikkolainen

LUE LISÄÄ »
Politiikka on arvovalintoja. Oluen veroa aiotaan laskea 25 miljoonalla. Veronmaksajien keskusliiton mukaan verotason alennus laskisi 33 senttilitran, 4.5 prosenttisen kaljapurkin hintaa 3 sentillä. Asumistukeen kohdistettaisiin 15 miljoonan leikkaukset. Viime hallituskaudella kokoomus ja Petteri Orpo peräänkuuluttivat priorisointia. Jos asuminen kallistuukin, ehkä se ei harmita tavallista suomalaista niin paljoa kun on kaljaa. #KalleMikkolainen
Rasismi
Kalle Mikkolainen

En ole rasisti mutta

Hallituksen rasismitiedonanto sisälsi ihan hyviäkin elementtejä. Kokonaisuutena tiedonanto oli kuiteinkin kuin tiedonanto aidasta, joka sisälsi kattavasti tietoa aidan seipäästä. #KalleMikkolainen

LUE LISÄÄ »
Politiikka on arvovalintoja. Oluen veroa aiotaan laskea 25 miljoonalla. Veronmaksajien keskusliiton mukaan verotason alennus laskisi 33 senttilitran, 4.5 prosenttisen kaljapurkin hintaa 3 sentillä. Asumistukeen kohdistettaisiin 15 miljoonan leikkaukset. Viime hallituskaudella kokoomus ja Petteri Orpo peräänkuuluttivat priorisointia. Jos asuminen kallistuukin, ehkä se ei harmita tavallista suomalaista niin paljoa kun on kaljaa. #KalleMikkolainen
Arvovalinta
Kalle Mikkolainen

Olispa kaljaa

Politiikka on arvovalintoja. Oluen veroa aiotaan laskea 25 miljoonalla. Veronmaksajien keskusliiton mukaan verotason alennus laskisi 33 senttilitran, 4.5 prosenttisen kaljapurkin hintaa 3 sentillä. Asumistukeen kohdistettaisiin 15 miljoonan leikkaukset. Viime hallituskaudella kokoomus ja Petteri Orpo peräänkuuluttivat priorisointia. Jos asuminen kallistuukin, ehkä se ei harmita tavallista suomalaista niin paljoa kun on kaljaa. #KalleMikkolainen

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi