Koko hallituskauden ajan erityisesti oikeisto-opposition taholta on huudettu työllisyystoimia. Erityisesti niitä ikäviä ja vaikeita päätöksiä, joita hallitus ei kuulemma kykene tekemään.
Hallitus on tähän mennessä tehnyt lukuisia työllisyystoimia. mm. poistanut eläkeputken, lisännyt määrärahoja koulutukseen, alentanut päivähoitomaksuja, lisännyt tuntuvasti resursseja työllisyyspalveluihin, lisännyt mahdollisuuksia muissa pohjoismaissa menestyksekkäästi toteutettuun osa-aikatyöhön. Lisää näistä ja muista työllisyystoimista voi lukea täältä: Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi.
Edellä mainittuja työllisyystoimia ei kuitenkaan pidetä minään, sillä koko keskustelu on jo pitkään ollut sellaista, että jos se ei ole ikävää, toisin sanoen kurita työtöntä, se ei ole mikään työllisyystoimi ensinkään. Ainoat konkreettiset työllisyystoimet voivat kuulemma olla sosiaali- ja työttömyysturvan leikkauksia ja veronalennuksia, joita tarvitaan väistämättä.
Näitä aivan samoja huudettiin ja myös tehtiin edellisen Sipilän hallituksen aikana, kun taantuman jälkeisen hitaan talouskasvun vauhdittajaksi vaadittiin sosiaali- ja työttömyysturvan leikkauksia ja veronalennuksia. Veronalennukset eivät tosin silloin koskeneet meitä tavallisia palkansaajia. Kikyn nimissä tavallisen palkansaajan veroluonteisia maksuja päinvastoin lisättiin siirtämällä veroluonteisia työttömysvakuutus- ja sotumaksuja työnantajalta työntekijän maksettavaksi, lisättiin palkatonta työtä (kiky) ja leikattiin julkisen sektorin lomarahoista. Varallisuuserot kasvoivat koko Sipilän hallituksen ajan vuodesta 2016 vuoteen 2019. Varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta kasvoi ja kaikkien muiden pieneni, ilmenee tilastokeskuksen raportista.
Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen hyvä
Vaikka emme olekaan nyt nähneet Sanna Marinin hallitusviisikolta Sipilän hallituksen ajalta tutuksi tulleita lehtikuvia ja videoklippejä, missä Juha Sipilä ja Petteri Orpo iskivät toisilleen nyrkkitervehdyksiä aina työllisyyslukujen noustessa pari prosentin kymmennystä, työllisyys on kaikessa hiljaisuudessaan parantunut tämän hallituksen aikana parhaisiin lukemiin sitten 90-luvun lamaa edeltäneen ajan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli nyt kesäkuussa 121 000 enemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki kommentoi lukuja tuoreeltaan Twitterissä yllättyneenä. Kotamäki kiinnitti huomiota siihen, että tasoittamaton työllisyysaste on paitsi viime vuotta, myös vuotta 2019 korkeammalla.
Eli työllisyysaste on nyt paremmalla tasolla ennen koronapandemiaa ja paremmalla tasolla kuin edellisen hallituksen aikana kertaakaan. kts. linkki ”Johan pomppasi – nimittäin työllisyysaste”.
Uusia investointeja
Lisäksi on useaan otteeseen uutisoitu, että Suomeen on tulossa ennätyssuuri investointiaalto. Se tuo mukanaan tehtaita, tutkimusta ja työpaikkoja. Tämä lupaa hyvää työllisyyden kehitystä ja talouden kasvua myös jatkossa. HS | 8.6.2021 | Suomeen on tulossa ennätyssuuri investointiaalto, ja se tuo mukanaan tehtaita, tutkimusta ja työpaikkoja.
Useissa vertailussa Suomen on todettu olleen maa, jossa koronariisiä on hoidettu yhtenä parhaista maista maailmassa. Viimeksi saksalaisen Der Spiegel -lehden tekemä laaja 154 maan vertailu totesi Suomen selviytyneen koronakriisistä parhaiten maailmassa. Maat pisteytettiin neljän kohdan perusteella: kuolleisuus, rajoitukset, talous ja rokotustahti. Tämä ei ole ihme, sillä koronakriisissä olemme selvinneet taudin kuolleisuudessa yhtenä parhaina maina maailmassa ja talouden osalta velkaantuneet lisää yhtenä vähiten maailmassa.
Se ei tämän maailman onnellisimmaksi kansaksi tituleeratun Suomen pirtaan niin usein sovi, mutta nyt saattaisi edes aivan pieneksi hetkeksi olla aika jopa olla iloinen tai jos nyt ei välttämättä ihan sentään iloinen, niin edes hitusen tyytyväinen. Mutta muistakaa aivan pieneksi hetkeksi, sillä uudet haasteet ovat jo edessä aivan nurkan takana.
Vahvassa talouskasvussa porskuttavan Suomen suurena haasteena siintääkin nyt otsikoiden mukaan jo uudet haasteet. Työvoimapula. Mutta eipä hätää. Tähänkin on keino valmiina. EK:n Jyri Häkämiehen mukaan näpertely on lopetettava, sillä nyt huutavan työvoimapulan edessä tarvitaan työttömyysturvan leikkauksia ja veronalennuksia.
Muitakin huolia on. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA ry:n Emilia Kullaksen kärkäs kolumni antoi ymmärtää, että nuoret politiikan päättäjät pohjustavat jo uutta lamaa. Kolumin kärkenä oli ajatus, jonka mukaan nyt pitäisi painaa jarrua, ettei talous ylikuumentuisi ja maa tärähtäisi lamaan yhtä pahasti kuin 1990-luvun alussa. Lääkekin oli kolumnissa valmiina kerrottuna. Ette ikinä arvaa. Se on työttömyysturvan leikkauksia ja veronalennuksia.
Lännenelokuvien fanina muistan vanhoissa westerneissä välillä esiintyneitä hauskoja hahmoja, vankkureillaan kaupungista toiseen kulkevia käärmeöljykauppiaita, jotka matkasivat kaupaten kaikki vaivat parantavaa käärmeöljyä. Välillä heitä lännenelokuvissa kieritettiin puoskareina tervassa ja höyhenissä ja sekin oli hauskaa.
Vaikuttaa, että yhtä ja samaa pulloa meille kauppaa myös Suomen oikeistopiirit vaivaan kuin vaivaan. Olipa kyseessä sitten nousukausi tai taantuma, työvoimapula tai suurtyöttömyys, kaikkeen on yksi ja sama lääke: Ennestään heikossa asemassa olevilta leikkaaminen ja jo ennestään hyvin toimeen tulevien verojen alentaminen. Oikeudenmukaisuutta tai todennettua tehoa heidän ehdotuksissaan ei ole. Toivottavasti he kuitenkin ovat edes kotona salaa iloisia Suomen työllisyystilanteesta ja historiallisen vahvasta toipumisesta koronakriisin aikana.
