Työttömyysturvan leikkauksia, veronalennuksia ja käärmeöljyä

Työttömyysturvan leikkauksia, veronalennuksia ja käärmeöljyä

Koko hallituskauden ajan erityisesti oikeisto-opposition taholta on huudettu työllisyystoimia. Erityisesti niitä ikäviä ja vaikeita päätöksiä, joita hallitus ei kuulemma kykene tekemään.

Hallitus on tähän mennessä tehnyt lukuisia työllisyystoimia. mm. poistanut eläkeputken, lisännyt määrärahoja koulutukseen, alentanut päivähoitomaksuja, lisännyt tuntuvasti resursseja työllisyyspalveluihin, lisännyt mahdollisuuksia muissa pohjoismaissa menestyksekkäästi toteutettuun osa-aikatyöhön. Lisää näistä ja muista työllisyystoimista voi lukea täältä: Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi.

Edellä mainittuja työllisyystoimia ei kuitenkaan pidetä minään, sillä koko keskustelu on jo pitkään ollut sellaista, että jos se ei ole ikävää, toisin sanoen kurita työtöntä, se ei ole mikään työllisyystoimi ensinkään. Ainoat konkreettiset työllisyystoimet voivat kuulemma olla sosiaali- ja työttömyysturvan leikkauksia ja veronalennuksia, joita tarvitaan väistämättä.

Näitä aivan samoja huudettiin ja myös tehtiin edellisen Sipilän hallituksen aikana, kun taantuman jälkeisen hitaan talouskasvun vauhdittajaksi vaadittiin sosiaali- ja työttömyysturvan leikkauksia ja veronalennuksia. Veronalennukset eivät tosin silloin koskeneet meitä tavallisia palkansaajia. Kikyn nimissä tavallisen palkansaajan veroluonteisia maksuja päinvastoin lisättiin siirtämällä veroluonteisia työttömysvakuutus- ja sotumaksuja työnantajalta työntekijän maksettavaksi, lisättiin palkatonta työtä (kiky) ja leikattiin julkisen sektorin lomarahoista. Varallisuuserot kasvoivat koko Sipilän hallituksen ajan vuodesta 2016 vuoteen 2019. Varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta kasvoi ja kaikkien muiden pieneni, ilmenee tilastokeskuksen raportista.

Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen hyvä

Vaikka emme olekaan nyt nähneet Sanna Marinin hallitusviisikolta Sipilän hallituksen ajalta tutuksi tulleita lehtikuvia ja videoklippejä, missä Juha Sipilä ja Petteri Orpo iskivät toisilleen nyrkkitervehdyksiä aina työllisyyslukujen noustessa pari prosentin kymmennystä, työllisyys on kaikessa hiljaisuudessaan parantunut tämän hallituksen aikana parhaisiin lukemiin sitten 90-luvun lamaa edeltäneen ajan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli nyt kesäkuussa 121 000 enemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki kommentoi lukuja tuoreeltaan Twitterissä yllättyneenä. Kotamäki kiinnitti huomiota siihen, että tasoittamaton työllisyysaste on paitsi viime vuotta, myös vuotta 2019 korkeammalla.
Eli työllisyysaste on nyt paremmalla tasolla ennen koronapandemiaa ja paremmalla tasolla kuin edellisen hallituksen aikana kertaakaan. kts. linkki ”Johan pomppasi – nimittäin työllisyysaste”.

Uusia investointeja

Lisäksi on useaan otteeseen uutisoitu, että Suomeen on tulossa ennätys­suuri investointiaalto. Se tuo mukanaan tehtaita, tutkimusta ja työpaikkoja. Tämä lupaa hyvää työllisyyden kehitystä ja talouden kasvua myös jatkossa. HS | 8.6.2021 | Suomeen on tulossa ennätys­suuri investointiaalto, ja se tuo mukanaan tehtaita, tutkimusta ja työpaikkoja.

Useissa vertailussa Suomen on todettu olleen maa, jossa koronariisiä on hoidettu yhtenä parhaista maista maailmassa. Viimeksi saksalaisen Der Spiegel -lehden tekemä laaja 154 maan vertailu totesi Suomen selviytyneen koronakriisistä parhaiten maailmassa. Maat pisteytettiin neljän kohdan perusteella: kuolleisuus, rajoitukset, talous ja rokotustahti. Tämä ei ole ihme, sillä koronakriisissä olemme selvinneet taudin kuolleisuudessa yhtenä parhaina maina maailmassa ja talouden osalta velkaantuneet lisää yhtenä vähiten maailmassa.

Se ei tämän maailman onnellisimmaksi kansaksi tituleeratun Suomen pirtaan niin usein sovi, mutta nyt saattaisi edes aivan pieneksi hetkeksi olla aika jopa olla iloinen tai jos nyt ei välttämättä ihan sentään iloinen, niin edes hitusen tyytyväinen. Mutta muistakaa aivan pieneksi hetkeksi, sillä uudet haasteet ovat jo edessä aivan nurkan takana.

Vahvassa talouskasvussa porskuttavan Suomen suurena haasteena siintääkin nyt otsikoiden mukaan jo uudet haasteet. Työvoimapula. Mutta eipä hätää. Tähänkin on keino valmiina. EK:n Jyri Häkämiehen mukaan näpertely on lopetettava, sillä nyt huutavan työvoimapulan edessä tarvitaan työttömyysturvan leikkauksia ja veronalennuksia.

Muitakin huolia on. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA ry:n Emilia Kullaksen kärkäs kolumni antoi ymmärtää, että nuoret politiikan päättäjät pohjustavat jo uutta lamaa. Kolumin kärkenä oli ajatus, jonka mukaan nyt pitäisi painaa jarrua, ettei talous ylikuumentuisi ja maa tärähtäisi lamaan yhtä pahasti kuin 1990-luvun alussa. Lääkekin oli kolumnissa valmiina kerrottuna. Ette ikinä arvaa. Se on työttömyysturvan leikkauksia ja veronalennuksia.

Lännenelokuvien fanina muistan vanhoissa westerneissä välillä esiintyneitä hauskoja hahmoja, vankkureillaan kaupungista toiseen kulkevia käärmeöljykauppiaita, jotka matkasivat kaupaten kaikki vaivat parantavaa käärmeöljyä. Välillä heitä lännenelokuvissa kieritettiin puoskareina tervassa ja höyhenissä ja sekin oli hauskaa.

Vaikuttaa, että yhtä ja samaa pulloa meille kauppaa myös Suomen oikeistopiirit vaivaan kuin vaivaan. Olipa kyseessä sitten nousukausi tai taantuma, työvoimapula tai suurtyöttömyys, kaikkeen on yksi ja sama lääke: Ennestään heikossa asemassa olevilta leikkaaminen ja jo ennestään hyvin toimeen tulevien verojen alentaminen. Oikeudenmukaisuutta tai todennettua tehoa heidän ehdotuksissaan ei ole. Toivottavasti he kuitenkin ovat edes kotona salaa iloisia Suomen työllisyystilanteesta ja historiallisen vahvasta toipumisesta koronakriisin aikana.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kalle Mikkolainen

Tuhkaa ja timantteja

Sosiaaliturvaa leikkaamalla ei Suomen taloudelle timantteja löydy, vaikka kuinka syvälle koittaisi kaivaa. Kaikki todelliset ja vaikuttavat työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat aina kauaskantoisia. Sellaisia ovat mm. yritysten toimintaedellytysten parantaminen, panostaminen tutkimukseen, tuotekehitykseen ja panostaminen koulutukseen ja osaamiseen. Mikään näistä eivät kartu leikkaamalla ihmisten työttömyysturvaa.

LUE LISÄÄ »
Kuva, jossa pensseli maalaa lautaseinää punaiseksi
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Tekemätöntä työtä

Oletko joskus kuullut väitteen, miten paljon Suomessa on tekemätöntä työtä? Minä olen ja useasti. Väitehän on sinänsä ihan totta. Eihän tekemättömästä työstä koskaan pulaa ole ollutkaan, pulaa on ainoastaan työn maksajista, valitettavan usein myös maksuhalukkuudesta.

LUE LISÄÄ »

Bisnes on bisnes ja Mooses on Mooses

On toki aivan totta, että sunnuntailisille on olemassa uskonnollinen kristilliseen pyhäpäivään pohjautuva tausta, tai ylipäätään sille, miksi vapaapäiväksi ja on vuosien saatossa valikoitunut nimenomaan sunnuntai. On kuitenkin väärä väite, että sunnuntain vapaapäivällä ei enää olisi enää tässä ajassa mitään merkitystä. Suurimmalla osalla meistä sunnuntain vapaapäivän arkeen vaikuttava asia on edelleen olemassa, muuta se on aivan toinen ja paljon maallisempi.

LUE LISÄÄ »
perussuomalaiset
Kalle Mikkolainen

Yksittäistapaus

Ihan jokainen väkivaltatapaus on liikaa. Mutta kyllä, ihan jokainen tapaus on oma yksittäistapauksensa. Miksi? Niin se oikeusvaltio vaan toimii. Jokainen rikoksentekijä vastaa lain edessä yksilönä ja itse vain ja ainoastaan itse tekemästään rikoksestaan, ei kenenkään muun.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi