Työnhakijan on toukokuusta alkaen haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa

Työnhakijan on toukokuusta alkaen haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa

”Sipilä leikkasi tukia, mutta jätti rauhaan. Nyt joutuu käymään työkkärissä ja tekemään, jos jonkinlaista selvitystä”. Näin tiesi kertoa minulle eräs pitkäaikaistyötön Hakaniemen torilla, puolueemme teltalla kesällä 2021. Kysyin, onko se välttämättä kokonaan huono juttu? Jos saisit vaikka töitä?

Silloin viimeistään tajusin, miten umpisurkea Sipilän hallituksen aktiivimalli oli. Siinä oli montakin vikaa, mutta yksi isommista oli, että se ei aktivoinut.

Aktiivimalli aiheutti ainoastaan sen, että työttömyyspäiväraha leikkaantui 4.65 %, jos työtön ei saanut työtä, mitä hänelle ei tarjottu tai jos hän ei osallistunut koulutukseen, mitä hänelle ei myöskään tarjottu. Kaikkein surkuhupaisinta asiassa oli ehkä se, että vajaan viiden prosentin leikkaus kompensoitiin toimeentulotuessa kaikille, jotka olivat toimeentulotuen piirissä. Kun käytännössä lähes kaikki pitkäaikaistyöttömät ovat toimeentulotuen piirissä, aktiivimalli ei aktivoinut ainakaan pitkäaikaistyöttömiä, jotka aktivointia ehkä eniten olisivat tarvinneet. Aktiivimalli on kuollut ja toivottavasti kuopattu riittävän syvälle, joten ei siitä enää sen enempää.

Toukokuun alusta alkaen työttömän on haettava 4 paikkaa kuukaudessa

Toukokuussa Suomeen tulee pohjoismaisen työnhaun malliksi ristitty lakimuutos. Se tulee edellyttämään sen, että työttömän on haettava tilanteestaan riippuen neljää työpaikkaa kuukaudessa. Määrä ei ole ehdoton, vaan siinä on tarkoitus ottaa työttömän tilanne huomioon. Mallissa on otettu oppia muista pohjoismaista, erityisesti Tanskasta ja Ruotsissa, missä on saatu hyviä tuloksia työllisyyden parantamiseen.

Malli on uusi ja vasta aika näyttää miten se tulee toimimaan. Asian onnistuminen riippuu paljolti myös siitä, miten se resursoidaan, toteutetaan ja onko toteuttamisen käytännön yksityiskohdat mietitty riittävän pitkälle.

Hyvää mallissa on se, että työttömän tilanteesta on tarkoitus ottaa TE-keskuksessa koppi ja työttömän on tarkoitus saada TE-keskukselta yksilöllistä palvelua ja apua työnhakemiseen. Työttömälle on tarkoitus järjestää alkuhaastattelu TE-toimistossa tai kunnassa viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Ensitapaamisen jälkeen uusia keskusteluja olisi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana noin kahden viikon välein. Tämä on mielestäni hyvä asia, mikäli on varmistettu, että TE-keskuksilla on resursseja tähän.

Huonoa on, jos määrämittaista työnhakuvelvoitetta ruvetaan noudattamaan liian kaavamaisesti. Jo edellisen hallituksen toteuttama aktiivimalli aiheutti sitä, että ihmiset alkoivat aktiivimallin ehtoja ymmärtämättään hakemaan työpaikkoihin, joihin heillä ei ollut mitään edellytyksiäkään päästä. Esimerkiksi minä olin Helsingin kaupungilla mukana rekrytointiprosessissa, jossa haimme IT projektipäällikköä. Tehtävään haki mm. entinen lihanleikkaaja ja vanginvartija, vaikka tehtävän kelpoisuusvaatimuksena oli IT insinööri tai vastaava koulutus. Surullisinta näille hakijoille oli ehkä se, että aktiivimalli ei olisi edes velvoittanut heitä hakemaan paikkaa, eivätkä he näin myöskään hakemalla turhaa paikkaa voineet väistää aktiivimallin leikkuria.

Uudessa laissa mahdollista, että yritykset tulevat saamaan turhien työhakemusten tulvan. Tällainen saattaa olla jopa todennäköistä, sillä työllisyys on Suomessa noussut kaikessa hiljaisuudessaan korkeammalle tasolleen koskaan. Työttömyys on vähentynyt kaikissa muissa ryhmissä, paitsi pitkäaikaistyöttömissä. Käy kuten hyvässä työllisyystilanteessa aina, työttömiksi jäljelle jäävät viimeiseksi kaikkein vaikeimmin työllistyvät. Epäilenpä, että eivät yrityksetkään näitä työhakemuksia tässä vaiheessa kaipaa, varsinkaan sellaisia hakemuksia, jotka on lähetetty heille siksi, että työkkäri käski.

Tämä on mahdollista välttää, mikäli työnhakuvelvoitetta harkittaessa otetaan huomioon muutkin asiat, kuten henkilön osaamistilanne ja alueentyöpaikkatilanne. Käsittääkseni näin on tarkoitus myös tehdä. Lakiesityksen voit halutessasi lukea kokonaisuudessasi tästä linkistä tai TYJ:n sivuilta, missä uusi lakimuutos on kerrottu pähkinän kuoressa.

Eli tarkoitus on TE-keskuksessa käydä läpi yksilöllisesti työttömän tilanne ja myös se, onko vaadittava hakemusten määrä kuukaudessa neljä, nolla vai jotain siltä väliltä tulee riippumaan työttömän terveyden tilanteesta, koulutuksesta, ihmisen asuinalueen avoimien työpaikkojen määrästä.

Hieman pahoin pelkään, että kaavamaisuus toteutuu silti, sillä perinteisesti, jos suomalainen viranomainen on jossain hyvä, hän on hyvä noudattamaan kaavamaisesti hänelle annettuja ohjeita. Onko asian käytännön toteutus mietitty loppuun saakka? Pidän kaavamaista työhakemusmäärää ylipäätään hieman turhana. Jos ihminen on työtön ja hakee aktiivisesti töitä, niin kuin ylivoimainen suuri osa tekee, 4 työhakemusta kuukaudessa ei ole hänelle määrä eikä mikään. Todennäköisesti hän hakisi ne neljä työpaikkaa ja enemmänkin joka tapauksessa. Jos hänellä taas on muita vaikeuksia, terveysongelmia tai jos hän ei jostain muusta syystä edes haluakkaan päästä töihin ja pyrkii välttelemään niitä, miten vaikeaa itse uskot olevan sen, että työtön lähettää joka kuukausi 4 työhakemusta paikkoihin, joihin hän ei edes oleta pääsevän? Käsittääkseni määrämittainen 4 hakemusta kuukaudessa on laadittu juuri heitä varten, jotka muuten eivät haluaisi tai hakisi töitä?

Työvoimaviranomaisten kaavamaisuudesta, pitäisi päästä eroon ja kyetä ottamaan huomioon työttömän työnhakijan henkilökohtainen elämäntilanne. Työttömät eivät ole vain aivottomia ajopuita, jotka kyllä ajautuvat töihin, jos vain älyämme leikata heiltä tarpeeksi paljon työttömyysetuutta. Työttömyys on yksilöllistä. Silloin ratkaisujenkin on oltava yksilöllisiä. Sitä tällä uudistuksella haetaan. Nähtäväksi jää, miten asiassa onnistutaan.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Poliittinen johtajuus
Kalle Mikkolainen

Millainen on hyvä pomo ja mitä on johtajuus?

Viimeaikainen julkinen keskustelu, jossa päättäjiltämme on vaadittu ripeitä päätöksiä, ja sen myötä johtajuutta on saanut minut pohtimaan, että milloin ripeistä päätöksistä usein vailla harkintaa on tullut arvostettu johtajuushyve?

LUE LISÄÄ »
Venäjä
Kalle Mikkolainen

YYA-Suomi

Nykymuotoisen Vladimir Putinin Venäjän kanssa bisneksen tekemisellä taas ei ole ollut suomettumisen kanssa mitään tekemistä. Olemmeko olleet Venäjän kanssa liian sinisilmäisiä? Jälkikäteen ajatellen tietysti olemme.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Talouspolitiikka
Kalle Mikkolainen

Yksi askel eteen, kaksi taaksepäin

Jos oikeistohallitus leikkaa ensin kaksi ja vasemmistohallitus palauttaa yhden, jokainen voi omassa mielessään pohtia, mikä on tämän kehityksen suunta pidemmällä aikavälillä. Tämä sama kehitys näyttää tapahtuvan koulutuksen lisäksi lähes kaikessa muuallakin yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvassa, yhteiskunnan turvaverkoissa, terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa. Sitten ihmettelemme, miksi koulutuksen pisa-tulokset laskevat, terveyden hoito on kriisissä tai vanhusten hoidon hoitajamitoituksen noudattamiseen ei kaikkialla riitä hoitajia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Potilasturvallisuuslaki
Kalle Mikkolainen

Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

Olen ylpeä aivan jokaisesta SDP:n kansanedustajasta, joka uskalsivat äänestää potilasturvallisuuslain puolesta. Heille 51 kansanedustajalle, jotka ylipuoluerajojen eivät tulleet paikalle äänestykseen taas annan satikutia tai ainakin toivon, että heillä oli poissaololleen hyvin perusteltu syy.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi