Työhön halutaan reipas, vastavalmistunut nuorimies 20 vuoden työkokemuksella.

Työhön halutaan reipas, vastavalmistunut nuorimies 20 vuoden työkokemuksella.

Hallitus kertoi torstaina päässeensä sopuun toimista yli 55-vuotiaiden työllisyyden kohentamiseksi. Toimissa oli paljon hyvää. Yli 55-vuotiaiden turvaa parannetaan säätämällä kaikille 55 vuotta täyttäneille ja 5 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleille yhden kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. 55+ vuotiaille irtisanotuille säädetään oikeus kahden kuukauden muutosturvakoulutukseen. Yrityksille mahdollistetaan 70 prosentin palkkatuki, jos he palkkaavat yli 55-vuotiaan, kaksi vuotta työttömänä olleen. Myös ikääntyneiden työssä jatkamista tuetaan. Oikeutta osa-aikatyöhön vahvistetaan ja työssä jaksamista vahvistetaan työturvallisuuslakia muuttamalla. Työttömyysturvaan liittyvät suojasäännöt turvaavat jatkossakin yli 57-vuotiaan toimeentuloa. Kunnalla on siis jatkossakin lakisääteinen velvoite työllistää työmarkkinatuelle tipahtanut palkkatyöhön. Osa-aikatyön ja palkkatuetun työn vahvistaminen ovat pitkälti saman kaltaisia keinoja, jota on käytössä mm. Ruotsissa, jossa 55+ vuotiaiden työllisyys on ollut jo kauan huomattavasti Suomea paremmalla tasolla. Ruotsissa mm. osa-aikatyön paljon Suomea laajempi käyttö on mahdollistanut ja aiheuttanut sen, että työtä tehdään pitkälle yli eläkeiän jälkeenkin.

Mikä sitten oli huonoa? Odotetuin ja keskeisin toimista oli odotetusti eläkeputken, eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien poistaminen.

Syksyn aikana työmarkkinajärjestöt etsivät yhteistä ratkaisua asiaan, mutta eivät löytäneet. Mediassa tuotiin esille, että sekä työnantaja-, että työntekijäosapuolet olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että 55+ vuotiaiden työllistymisen lisäämiseksi ja 10 000 työpaikan luomiseksi tarvittaisiin aivan ehdottomasti eläkeputken poisto, mutta yksityiskohdista, miten se toteutettaisiin, oltiin erimielisiä.

Eläkeputken poistoa eniten vaatineen Kokoomuksen ja EK:n käsitys ikääntyvien 55+ vuotiaiden huonosta työllistymisestä on näyttänyt johtuvan pääosin siitä, että eläkeputki kannustaa työntekijöitä menemään eläkeputkeen, eikä kannusta heitä enää hakemaan töitä, vaan jäämään ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle aina eläkeikään saakka. Ääneen tätä ei ole A-studioissa kerrottu, mutta somen puolelta tässä on samojen vaatijoiden taholta ollut luettavissa sama vanha mantra: korkea työttömyysturva lisää työttömyyttä ja nälkä se on se, joka parhaiten ajaa ihmiset töihin oli töitä tai ei ja ehdoilla ja palkalla millä hyvänsä.

Työntekijäpuolikin kertoi, että eläkeputki voitaisiin poistaa, mikäli ikääntyvien työttömyysturvasta huolehditaan muulla keinoin. Tässä juuri oli ajatuksellinen dilemma työnantajapuolen kanssa siinä, että työnantajapuoli on esittänyt nimenomaan tämän työttömyysturvan, eli eläkeputken itsessään olevan se suurin työllistymisen este. Jos eläkeputki korvattaisiin muulla keinoin, koko ideahan vesittyisi. Sillä kai nyt ei ainakaan ole työllistävää vaikutusta, jos olisimme alkaneet kutsua eläkeputkea jollain toisella nimellä?

Ajatuksessa, että eläkeputki itsessään olisi tässä se suurin 55+ vuotiaiden työllistymisen este, on ollut koko ajan ainakin muutama aivan perustavaa laatua oleva ajatusvirhe.

  • Ansiopäivärahan taso eläkeputkessa tai ilman, on aina vain hieman alle puolet verrattuna siihen, että työntekijä pysyisi työssä ja saa siitä palkkaa.
  • Työttömyyskorvauksesta joutuu maksamaan suhteessa palkkatuloa korkeampaa veroa
  • Jokainen päivä, kuukausi ja vuosi eläkeputkessa (työttömänä) pienentää tulevaa eläkettä, joka ikääntyvällä ihmisellä on päivä päivältä yhä lähempänä.
  • Nyt keskusteluissa olleiden 55+ ikäisten työllisyyteen eläkeputki ei kosketa millään tavalla pitkään aikaan, sillä 55 vuotias työttömäksi joutuva ei voi vielä pitkään aikaan (noin 7 vuoteen) jäädä mihinkään eläkeputkeen. Eläkeputkeen pääsee vasta 61-62 vuotiaana.
  • Aktiivisesti tuntuu unohtuvan myös se, että eivät ne ikääntyvät 61-62 vuotiaat työntekijätkään itse sinne eläkeputkeen koskaan kävele, vaan työnantajat heitä sinne ajavat heitä irtisanomalla. Tosiasiassa työnantajilla ei ole edelleenkään tämän muutoksen jälkeenkään minkäänlaisia ikään perustuvia kannusteita tai pidäkkeitä irtisanoa tai olla irtisanomatta ikääntyviä työntekijöitään.

Mihin perustuu se, että eläkeputken poisto luo 10 000 uutta työpaikkaa?

Tästä asiasta on keskusteltu yllättävän vähän siihen nähden, että eläkeputken poistoa on pidetty kaikkein keskeisempänä työllisyystoimena.
YLE A-Talk 3.12. https://areena.yle.fi/1-50330910
Vieraana valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja vasemmistoliiton pj. Li Andersson (vas.) sekä kansanedustajat Timo Heinonen (kok.) ja Riikka Purra (ps.).

Kerrankin toimittaja hienosti tivasi, että mihin tämä asia nyt sitten oikein perustuu? Miten eläkeputken poistaminen konkreettisesti luo 10 000 uutta työpaikkaa? Mikä on se logiikka, jolla poistamalla eläkeputki, meillä nyt syntyy niitä työpaikkoja? Toimittaja joutui kysymään tämän kysymyksen kolme kertaa, koska yhtään kättä ei noussut. Lopulta Matti Vanhanen, vastahakoisesti hänkin, otti lattian ja kertoi meille, että tämä asia perustuu siihen, että eläkeputken poistaminen lisää työvoiman tarjontaa, joka talousteoreetikkojen mukaan lisää pitkässä juoksussa uusia työpaikkoja. Kaikki nyökyttelivät, paitsi monet 60 ikävuoden kynnyksellä olevat ihmiset kotona tv vastaanottimiensa ääressä. Eli kysymykseen, – miten eläkeputken poisto konkreettisesti lisää uusia työpaikkoja, kuulimme vastaukseksi, että työpaikkoja syntyy lisää, kun saamme työmarkkinoille lisää 64-65 vuotiaita työttömiä työnhakijoita.

Yksikään taho, osapuoli tai talousteoreetikko ei ole vieläkään onnistunut tosielämässä todentamaan, miten työttömien määrän lisääminen luo työpaikkoja. Eikä pysty, sillä työpaikkoja tällä kanilla hatusta ei synny. Ei, vedämme me tämän kanin hatusta sitten oikealla taikka vasemmalla kädellä.

Tehty ratkaisu oli kompromissi, kuten politiikassa monet ratkaisut ovat. Kompromissi juontaa juurensa siihen, että hallituspuolueet ovat sopineet hallitusohjelmassa työllisyyden parantamisen keskeisempänä tavoitteenaan. Tämä kompromissi oli nyt vaan huono tulevaisuudessa 60+ vuotiaanana työttömäksi joutuvan kannalta. Kirjoitin tästä asiasta viimeksi alkusyksystä. Siitä voitte lukea tästä linkistä. Eläkeputken poistamispäätös, siinä mukana olleista myös hyvistä elementeistä huolimatta ei aiheuttanut tarvetta muuttaa mielipidettäni.

Vanha sanonta pätee edelleen, – Kulttuuri syö strategian aamupalaksi.

On selvää, että 55+ vuotiaat kokevat syrjintää työmarkkinoilla, mutta niin kokevat monet muutkin. Työtä hakevia nuoria syrjitään ensiksi siksi, että heiltä puuttuu työkokemus. Kolmekymppisiä, varsinkin naisia syrjitään siksi, että heillä on pieniä lapsia tai he saattavat tulla raskaaksi ja 55+ vuotiaita syrjitään, koska he ovat ikääntyviä. Jos tässä asiassa kulttuuri ei muutu, ei tule muuttumaan myöskään 55+ vuotiaiden työllisyysaste.

Työhön halutaan reipas, vastavalmistunut nuorimies 20 vuoden työkokemuksella.

Tilaamalla uutiskirjeen, saat tietoa vaalikampanjastani, tapahtumista ja uusista kirjoituksistani.

Kuva Kalle Mikkolainen

TILAA UUTISKIRJE

Tietojasi ei luovuteta kolmannelle osapuolelle. Säilytämme tietojasi vain niin kauan, kun haluat itse pysyä uutiskirjeen tilaajana. Halutessasi voit peruuttaa tilauksen milloin vain haluat jokaisen uutiskirjeen lopusta löytyvästä linkistä.

 

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Helsingin kaupungin ei pidä tehdä kaikkea itse, mutta homman pitää toimia

Esimerkiksi vanhustenhoidossa keskeisin tehtävä on vanhustenhoito, mutta jotta vanhusten palvelukeskus pyörii, se tarvitsee paljon muutakin kuin vanhustenhuoltoa. Palvelukeskus tarvitsee esimerkiksi ruokahuoltoa, siivouspalveluita, kiinteistöhuollon palveluita ja nykyään kaikessa myös jonkun verran tietotekniikkaakin.
Toteuttamalla hankintoja osaavasti, järkevästi ja reilusti näihin aina pakollisiin oheispalveluihin, kaupunki paitsi voi säästää pitkän pennin, se myös lisää paitsi tietysti vanhuspalveluiden laatua, myös yritysten elinvoimaa ja liiketoimintamahdollisuuksia.

LUE LISÄÄ »
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Kello käy, listaa ei näy

Joskus käy niin, että politiikassa asiat tapahtuvat nopeasti ja puolue ei aina ehdi valmistautumaan sille yllättäen eteen tulleeseen tilanteeseen. Näin kävi Kokoomukselle tämän välikysymyksen kohdalla. Hallituksesta vastattiin urheilutermein vastapalloon, että hyvä on. Mistä, keneltä ja kuinka paljon Kokoomus nyt sitten tahtoisi leikata, jotta asiasta voidaan keskustella? Tähän ei yllättäen löytynytkään mitään vastausta.

LUE LISÄÄ »
Kalle Mikkolainen 190
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Vastuullinen kaupunki on sinua varten

Kuntien palveluiden kohdalla vertaillaan usen sitä, että yksityinen sektori toimii niin ja niin paljon tehokkaammin. Ulkoistettujen palveluiden ajautuessa ongelmiin levitellään käsiä ja yksityiseltä sektorilta todetaan hyvin nopeasti, että ongelmat johtuvat siitä, että kunnilla ei ollut osaamista kilpailuttaa palveluitaan. Tässä on tietysti valitettavasti joskus perääkin, mutta asiat eivät koskaan ole täysin mustavalkoisia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi