Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

kallemikkolainen.fi

Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

Hoitajien työtaistelu on jatkunut pieniä taukoja lukuun ottamatta viime keväästä saakka ja se otti lisää isoja kierroksia viime viikolla. Eduskunta äänesti potilasturvallisuuslain puolesta, jonka tarkoitus on turvata potilasturvallisuus lakon aikaisella suojelutyöllä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti mietinnössään välttämättömänä ehdotetun lain säätämistä, jotta hengen tai terveyden vakava vaarantuminen voidaan estää kaikissa olosuhteissa, myös työtaistelun aikana. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen (HE 130/2022) sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena Äänin 109-38. Poissa oli 51 kansanedustajaa.

Tämä koko asia on tuntunut olevan niin kuuma peruna, että monikaan poliitikko ei ole halunnut tai uskaltanut ottaa siihen kantaa edes sillä kuuluisalla pitkällä tikullakaan. Eivät edes ne poliitikot, jotka ainakin väitetysti on aiemmin yleisesti mielletty sellaisiksi, joiden on lähes kaikissa muissa kysymyksissä sanottu olevan sellaisia, ketkä uskaltavat sanoa, niin kuin asiat ovat. Mene ja tiedä. Ehkäpä heidän mielestään sitten on enemmän rohkeutta vaativaa esimerkiksi kirjoitella maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä syrjiviä kirjoituksiaan nettiin Helsingin Eiran kellarista käsin.

Hoitajien palkka- ja työkiista on pitkän kehityksen tulos. Tässä ajassa on nyt selvästikin saavutettu päätepiste, jossa hoitajien mitta on tullut täyteen. Itseasiassa itsekin mietin, sanonko tästä potilasturvallisuuslakiasiasta mitään, sillä asia on jakanut myös oman puolueeni kenttäväkeä suuresti. Tiedostan, että tämä kirjoitukseni saattaa aiheuuttaa, että saan kommentteja tyyliin; Etkö halua, että hoitajat saisivat palkankorotuksia? etkö ymmärrä, että työnantajapuoli on vaarantanut potilasturvallisuutta jo pitkään? Tai, että nyt on murrettu työntekijän työtaisteluoikeus.

Tähän vastaan jo etukäteen, että tottakai haluan, ymmärrän ja ei murrettu.

Haluan, että hoitajat saavat palkankorotuksensa ja olen valmis myös itse tekemään aivan kaikkeni sen eteen, että tämä myös saavutettaisiin. Mikäli se vaatii, että veroprosenttiani hiukan nostetaan, niin olen heti valmis laittamaan kättä taskuun. Ja jottei kenellekään jäisi nyt epäselväksi, olen valmis laittamaan kättä nimenomaan ensimmäiseksi sinne omaan taskuuni. Mikäli hoitajien palkankorotukset vaativat, että jostain muista julkisista menoista karsitaan, olen valmis siihenkin, jos karsintakohde vain on perusteltu ja järkevä. Mikäli se vaatii, että esimerkiksi oma ammattiryhmäni lähtisi mukaan tukilakkoon, olen valmis lähtemään vaikka heti tästä päivästä alkaen.

On aivan totta, että hoitoalan työnantajapuoli on vaarantanut potilasturvallisuutta jo pitkään. Keväällä kun hoitajat aloittivat ensimmäisen lakkokierroksensa, kantautui korviimme uutisia, että joissakin hoitoyksiköissä oli määrätty lakonaikaista suojatyötä tekeviä hoitajia jopa enemmän kuin normaalioloissa ennen lakkoa. On siis aivan perusteltua sanoa, että työnantajapuoli on omalla toiminnallaan vaarantanut potilasturvallisuutta jo pitkään. Kuitenkin mielestäni ammattiliitto Tehyn ja Superin johtopäätös kohdistaa lakko tehohoitoon ja vanhusten kotihoitoon ja olla neuvottelematta suojelutyöstä oli väärä.

Lakko-oikeutta ei murrettu. Hoitoa-ala nyt vain on yksi niistä aloista, jolla ei ole, eikä voi koskaan tulla olemaankaan aivan samaa täyttä lakko-oikeutta, joka monilla muilla aloilla on. Tällaisia aloja ovat hoitajien lisäksi mm. poliisi-, rajavartijat, palomiehet jne. Minä en myöskään täysin osta ainakaan ihan sellaisenaan väitettä, että nyt kun naisvaltainen ala on menossa lakkoon, ollaan heti tekemässä pakkolakeja ja murtamassa lakko-oikeutta. Itse asiassa uskon, että mikäli tulevana talvena, niinä hyytävinä ja tuulettomina pakkaspäivinä esimerkiksi ydinvoimaloissamme työskentelevät miesvaltaiset työntekijät menisivät lakkoon, eikä suojelutyöstä päästäisi sopuun, luulenpa, että meillä olisi aivan yhtä pikavauhtia voimassa myös joku sähköturvallisuuslaki tai vastaava.

Syy, miksi olen aikanaan ryhtynyt mukaan poliittiseen toimintaan, on ollut nimenomaan se, että haluan tehdä oman osuuteni sen eteen, että puolustan heikompaa ja aivan ensisijaisesti heitä, jotka eivät kykene puolustamaan itseään. Työtaisteluoikeus sisältäen oikeuden lakkoilla on perusoikeus ja puolustan sitäkin, koska monilla, varsinkin pienipalkkaisilla, mutta silti meille todella tärkeillä työntekijöillä tuntuu välillä olevan melko vähän puolestapuhujia. Kuitenkin perusoikeudet lähtevät oikeudesta elämään. Tämä tarkoittaa omassa arvoasteikossani sitä, että tehohoidossa tajuttomana makaavat ja kotihoidon varassa elävät vanhukset ovat vielä hoitajiakin heikommassa asemassa. Kun minulta kysytään, pitäisikö lakko-oikeuden mennä edellä mainittujen ihmisten elämän edelle tai edes asettaa se lakon vuoksi alttiiksi, vastaan hetkeäkään epäröimättä: ei koskaan.

Asian sivujuonteena minua on jopa naurattanut suomalainen tutkiva- ja poliittinen journalismi. En nyt tässä lähde pohtimaan sitä, onko suomalainen media miten puolueellinen, mutta alan tulla siihen tulokseen, että on se ainakin aika huono. Kun kohu Sanna Marinin biletanssivideosta oli voimakkaimmillaan, suomalainen media juoksi kilpajalkaa haastattelemassa meitä demarien rivijäseniä ja väittivät, miten tämä asia jakaa ja repii nyt puoluetta sisältä päin. Sittemmin kyselyt ja gallupit näyttivät saman, minkä itse tiesin jo ennestään. Ei mitenkään. Kyseessä kun oli vain tanssivideo.

Nyt kun olen seurannut tässä asiassa oman puolueeni sisäistä keskustelua, voin kertoa, että hoitajien lakko ja potilasturvallisuuslaki on jakanut puoluetta, mutta yksikään media ei ole asiaa edes huomannut. Oman puolueen sisäistä keskustelua seuranneena minusta on välillä tuntunut, kun minut olisi heitetty keskelle Täällä Pohjantähden alla-kirjan tapahtumia Pentinkulman työväentalolle, missä kovaäänisemmät yllyttivät lähtemään taistoon. Tämänkin ymmärrän. Asia ei ole helppo, sillä työntekijöiden oikeudet ovat puolueelleni sdp:lle pyhä asia. Onneksi oikeus elämään on sosialidemokratialle edelleen vielä tätäkin pyhempi. Tämä erottaa meidät sdp:n esimerkiksi vasemmistoliitosta, jonka äänet potilasturvallisuusasiassa jakaantuivat. Tämä erottaa meidät myös perussuomalaisista, jotka lähes kaikki äänestivät potilasturvallisuuslakia vastaan.

Olen ylpeä aivan jokaisesta sdp:n kansanedustajasta, joka uskalsivat äänestää potilasturvallisuuslain puolesta. Heille 51 kansanedustajalle, jotka ylipuoluerajojen eivät tulleet paikalle äänestykseen taas annan satikutia tai ainakin toivon, että heillä oli poissaololleen hyvin perusteltu syy.

Kuva: Äänestystulos eduskuntaryhmittäin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana.

Heille, joka esittävät, että SDP hävisi tulevat vaalit tämän äänestyksen vuoksi, sanon seuraavaa: Jos niin on, niin sitten on, mutta olen ylpeä siitä, että oma puolueeni ei lähtenyt ostamaan ääniä yhdenkään tehohoidon potilaan tai kotihoidon vanhuksen hengillä. Sinä päivänä, jos sdp asettaisi tulevien vaalien äänet yhdenkään ihmishengen edelle, minä tulen jättämään oman jäsenkorttini Hakaniemen ympyrätaloon ja jäämään sillä pysäkillä pois. Luulen, että niin tulisi tekemään moni muukin.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

kallemikkolainen.fi
Vappusatanen
Kalle Mikkolainen

Voidaan se ottaa poiskin

On varmasti totta, että nyt Sanna Marinin hallituksen toimesta toteutetut indeksikorotukset eivät riitä kompensoimaan kaikkea Ukrainan sodan vuoksi energian hinnasta johtuvaa elinkustannusten äkillistä nousua, mutta on se ainakin minun mielestäni parempi kuin indeksijäädytys.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Kalle Mikkolainen

Samassa veneessä

Mielestäni ei ole mitään pahaa siinä, että pääomaverotus on työn verotusta hiukan kevyempää ja siten kilpailukykyistä suhteessa verrokkimaihimme. Päinvastoin. Mielestäni kaikilla pitäisi vain olla samat säännöt riippumatta siitä, kuka on sijoittanut, kuinka paljon on sijoittanut tai miten on sijoittanut. Se olisi oikeudenmukaista.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Hyvinvointivaltio
Kalle Mikkolainen

Mikä on tärkeää?

Leikkaaminen itsessään ei ole mitään kovinkaan vaativaa. Leikkaaminen on itseasiassa helppoa. Se ei vaadi mitään erityistä osaamista tai viisautta. Kunhan vaan leikkaa. Sen sijaan leikkaaminen siten, että samalla parannetaan palveluita ja saavutetaan talouskasvua, on hyvin vaikeaa.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi