No ei oikeasti mene mihinkään kohti tuhoaan, mutta käytin nykypäivän tapaan klikkiotsikkoa vain saadaksesi sinun huomiosi.
Oletko nähnyt somessa ja iltapäivälehdissä esitettävän taulukon OECD maiden kokonaisveroasteesta, jolla meille osoitetaan, miten Suomi löytyy sieltä taulukon yläpäästä. Sen yhteydessä kerrotaan, kuinka maamme on menossa vääjäämättömästi kohti tuhoaan, verottaa kansansa hengiltä ja tietysti samalla velkaantuu kovaa vauhtia.
Tässä uusin OECD-maiden kokonaisveroasteesta kertova tilasto verohallinnon sivuilta. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste
Kyllä, sieltä se Suomi löytyy ja taas kärkipäästä. Sieltä kärkipäästä löytyy paljon muitakin mielenkiintoisia valtioita kuten Tanska, Ranska, Belgia, Ruotsi, Norja… melko ylhäältä löytyy myös Saksa. Ai kauheata! Ovatko nekin maat siis menossa kohti tuhoaan? Onko Tanska jo kohta pian tuhoutunut, sillä sehän on siellä piikkipaikalla?! Taisi muuten olla viimeksikin.
Tälle me sitten nyökyttelemme lukiessamme lehtijuttuja, vaikka luulenpa, että kaikki internetin äärellä nyökyttelijät eivät tosiasiassa edes tiedä, mitä kokonaisveroaste tarkoittaa.
Minulle OECD:n kokonaisveroaste ei kerro pian saapuvista ilmestyskirjan ratsastajista. Kuten yllä kuvassa, esimerkiksi Suomen kokonaisveroaste vuonna 2019 oli 42,2 %. OECD-maissa keskiarvo oli 33,8 %. Vuonna 2016, eli edellisen hallituksen aikana Suomen kokonaisveroaste oli 44 % ja OECD:n keskiarvo oli 34 %. Onko meidän verotuksemme siis nyt keventynyt? Mitä ihmettä? Meillehän kerrotaan jatkuvasti, miten verotuksemme vain kiristyy. Miksi tätä kuvaa ei nyt käytetä siihen, että sillä nyt todistettaisiin verotuksen keventymistä ja sen mahtavuutta?
Siksi, koska kokonaisveroaste ei mittarina kerro oikeasti siitä, paljonko sinä maksat veroja, vaan se on ainoastaan valtioiden verotuksen tason mittari. Mittari mittaa kaikkien maassa kerättävien verojen ja veronluonteisten maksujen suhdetta sen bruttokansantuotteeseen.
Kokonaisveroaste (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokonaisveroaste) riippuu siis bruttokansantuotteesta ja verotuloista, ja on laskennallinen prosenttiluku, joka kertoo ainoastaan niiden suhteesta toisiinsa. Poliittiset päättäjät voivat vaikuttaa kokonaisveroasteeseen ainakin lyhyellä aikavälillä melko rajallisesti. Globalitaloudessa, jossa tänä päivänä elämme, jokaisen valtion bruttokansantuote on pitkälti riippuvainen maailman talouden suhdanteista. Korkeasuhdanteessa talous vetää ja tuotantoa, tavaraa ja palveluita syntyy ja sen myötä maan bruttokansantuote nousee, jolloin kokonaisveroaste pienenee. Taloussuhdanteen lasku päinvastoin taas automaattisesti nostaa kokonaisveroastetta, vaikka kummassakaan tapauksessa vallassa oleva hallitus ei tekisi muuta kuin pelaisi Mölkkyä valtioneuvoston takapihalla.
Mitä kokonaisveroaste sitten oiken kertoo? Kuten maiden nimiä yllä olevasta kuvasta lukemalla voimme päätellä, varakkaimmissa maissa kokonaisveroaste on korkeampi ja kehittymättömimmissä maissa matalampi. Jos loistava tulevaisuus löytyy tätä taulukkoa tutkimalla, miksi emme siis tavoittele taulukon pohjalla olevien maiden, kuten Meksikon ja Chilen kaltaisia talouksia? Miksi meille esitetään aina vain OECD maiden taulukkoa, eikä mukaan oteta koko maailman maita? Sieltä vasta varmasti jänniä maita löytyisikin taulukon pohjalle, josta ottaa oppia, jos siis tarkoitus on päästä pohjalle.
Paljon kokonaisveroastetta olennaisempaa olisikin se, miten oikeudenmukaista verotus maassa on ja miten sen verovaroja käytetään, mutta sitäpä onkin melko hankala esittää vain yhdellä mittarilla tai luvulla ja levittää sitä sosiaalisessa mediassa.
Pohjoismaat, Suomi muiden mukana ovat hyvä esimerkki. Kaikilla pohjoismailla on ollut jo pitkään verrattain korkeat kokonaisveroasteet, sillä meillä julkinen sektori kantaa suuremman vastuun esimerkiksi koulutuksesta, terveydestä, kriiseistä ja meidän kaikkien hyvinvoinnista aina neuvolasta saattohoitoon. Siitä viimeisestä montustamme huolehtii kirkko ja sekin verovaroista kuuluimmepa siihen tai emme, eli maksoimmepa kirkollisveroja tai emme. Pohjoismaat ovat maailman kärkeä verotuksessa, niin ne ovat kärkeä myös hyvinvoinnin kuin taloudenkin mittareilla mitattuna. Ei liene sattumaa, että kun uutisoidaan maailman onnellisimmista kansoista, jossa Suomi on ollut piikkipaikalla neljä kertaa peräkkäin, myös muut pohjoismaat löytyvät sieltä top-kympistä. Aina.
Kokonaisveroaste sopii ideologisen menoleikkauspolitiikan keppihevoseksi hyvin ainoastaan siksi, että monet ihmiset eivät edes tiedä, mitä se tarkoittaa. Vertaamalla Suomen kokonaisveroastetta muihin, se näyttää aina korkealta. Mittari sopii hyvin huonosti silloin, jos tavoite ei ole pyrkiä taloudessa ja hyvinvoinnissa pohjalle tai edes nykytilanteesta alaspäin. Leikkaamalla kokonaisveroasteen nimissä koulutuksesta ja terveydestä, leikataan paitsi tämän päivän, myös tulevaisuuden hyvinvoinnista.
Niin kauan kun veroja ei voida saattaa valtion maksettavaksi, voidaan ehkä jopa sanoa, että minä rakastan veroja. Minulle on selvää, että meidän yhteinen, mutta samalla myös omakin menestykseni on pitkälti julkisin verovaroin rahoitetun laadukkaan koulutuksen ja hyvinvointipalveluiden ansiota.
Sulje silmäsi ihan pieneksi hetkeksi. Mieti, jos saisit nyt valita, mikä olisi se maa, jossa haluaisit syntyä? Minulle se maa on Suomi ja se maa ei ole menossa kohti tuhoaan, vaikka joku jatkuvasti osoittaa sinulle OECD –maiden kokonaisveroastetta.
