Stara on Helsingin kaupungin keskeinen toimija

Kuva, jossa on Staran logo

Stara on Helsingin kaupungin keskeinen toimija

Helsingin päätöksentekijät ovat käyneet syksyn alusta keskustelua liikelaitos Staran eli kaupungin rakentamispalveluista vastaavan organisaation tulevaisuudesta. Staran kohdalla voi esimerkiksi äänestämällä vaikuttaa poliittiseen harkintaan Staran tarpeellisuudesta ja tehtävistä, kuten siitä tuottaako kaupunki rakenteellista kunnossapitoa omana työnä, vai hankitaanko se palveluna ja mikä on näiden keskinäinen osuus. On esitetty, että Stara tulisi pilkkoa ja sen osia voitaisiin viedä yritysten hoidettavaksi. Yhtenä perusteena tälle on esitetty, että yrityksissä työtä voidaan jatkossa teettää heikommin työehdoin ja siksi halvemmalla.

Mikä on Stara?

Stara on Helsingin kaupungin rakentamispalvelu. Siitä, mitä kaikkea Stara tekee voitte lukea tarkemmin vaikkapa täältä. https://www.hel.fi/stara/fi/palvelut/

Nimi rakentamispalvelut ei kuvaa läheskään koko katujen kunnossapidosta luonnon- ja ympäristönhoitoon liittyvää tehtävänkirjoa, joka Staran vastuulla on. Staran vastuulla on ympäristönhoidon kautta Helsingin metsien, meri- ja saaristoalueen, luonnonsuojelualueiden, virkistyspeltojen ja niittyjen ylläpito. Ympäristönhoitoa toteutetaan kattavien luonnonhoitosuunnitelmien kautta.

Koronaepidemian iskiessä kaikki kaupungin järjestelyt tuli organisoida täysin lennosta, sillä valmiita suunnitelmia ei ollut kenelläkään olemassa. Stara oli toteutuksessa vahvassa roolissa. Useat tehtävät toteutettiin virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin. Muutaman esimerkin mainitakseni Stara rakensi Laakson sairaalan odotusteltan, Stoan koronatestauspisteen, koronan aikaiset pysäköintijärjestelyt Malmilla, Meilahdessa, Kasarmitorilla sekä Auroran pysäköintialueella sekä vastasi useiden koronatestaukseen liittyvien opasteiden pystyttämisestä. Ja nämä ovat vain poiminta erilaisista tehtävistä, joista Stara on vastannut korona-aikana.

Tästä asiasta on kirjoittanut Helsingin kaupungin valtuutettu Eveliina Heinäluoma mm. täällä.

Staralla on pitkä ja vahva kaupunkituntemus, laaja-alaista osaamista ja tehtäviin työntekijät. Esimerkiksi ahtaiden katujen kunnossapito vaatii erityisosaamista.

Yritykset eivät ole kiinnostuneita Starankaan kohdalla hankalista ja suuria taloudellisia riskejä sisältävistä tehtävistä ja osista. Yhtenä esimerkkinä voidaan käyttää postin yksityistämistä. Jakeluyritykset ovat olleet kyllä kilpajalkaa haluamassa markkinoille jakamaan postipaketteja kaupungeissa, paikoissa missä se on kustannustehokasta, nopeaa ja helppoa. Haja-asutusalueella, tai edes maakuntien pienemmistä taajamista ei oltu kiinnostuneita, koska siellä se on kallista ja aikaa vievää. En itseasiassa tunne yhtään esimerkkiä, jossa julkisen sektorin säästöjä oltaisiin saavutettu sillä, että ne helpot ja helposti tuottavat asiat on annettu yritysten hoidettavaksi, mutta hankalat asiat, joista yritykset eivät ole kiinnostuneita, ollaan jätetty verovaroin hoidettavaksi ja kunnan vastuulle. 

Ongelmia saatetaan kohdata silloin, kun niitä hankalasti hoidettavia tehtäviäkin edelleen kuitenkin on ja nekin on jonkun pakko tehdä. Kun niitä hankalia ja taloudellisesti kovia riskejä vaativia tehtäviä hoidetaan pilkkomisen jälkeen jäljelle jääneellä, supistetulla yksiköllä, se ei enää olekaan niin osaavaa ja kustannustehokasta. Lopputulema saattaa olla, että palvelu ja sen osaaminen katoavat niin helpoissa kuin vaikeissa tehtävissä ja loppujen lopuksi myös ”lapsi” mitä tällä alun perin tavoiteltiin eli säästöt, on jo kauan sitten unohtunut ja mennyt pesuveden mukana.

Jos Stara pilkotaan ja sen tuottavat osat annetaan yritysten vastuulle, saattaa olla vaarana, että Helsinki ei juurikaan tuotosta hyödy, mutta sen sijaan vuosien työllä hankittu osaaminen menetetään, ja seuraavan kriisin tai vaativamman tilanteen kohdatessa, me näytämme joukkiolta pipo päässä käsiä levitteleviltä Sulo Viléneiltä… Selittämässä kun me saatiin tämä niin halvalla.

Talous

Vuonna 2019 Staran liikevaihto kasvoi ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin kirkkaasti. Koko vuoden tuotot kasvoivat 17,6 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Myös Staralle asetettu liikeylijäämätavoite saavutettiin.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Bannerikuva Kalle istuu ja Nero koira katsoo vieressä
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Vaalit siirtyivät, mitä mietteitä?

Vaalien siirrolla tulee varmasti olemaan vaikutuksia kaikkien puolueiden ja monien meidän ehdokkaiden vaalikampanjoihin. Kampanjan ja mainospaikkojen miettiminen on koko ajan ollut haasteellista. Moni ehdokas on joutunut miettimään päänsä puhki, mihin mainosjulisteita ja paikkoja kannattaa ostaa, jos mihinkään. Ehdokkaat ovat joutuneet suunnittelemaan kampanjoitansa pääosin sumussa. Kallista mainosjulistepaikkaa on ollut ikävä hankkia, kun kenelläkään ei ole ollut varmaa tietoa, saavatko ihmiset edes mainoksen näyttämisen aikaan ylipäätään kulkea kaupungilla.

LUE LISÄÄ »
digitalisaatio
Kalle Mikkolainen

Miksi meillä ei ole nettiäänestystä?

Suomessa ja maailmalla on kyetty tekemään digitaalisesti jo melkeinpä mitä tahansa. Tarvittaessa koodaajat saisivat meille tehtyä nettiin äänestysvaihtoehdoksi, vaikka sen Aku Ankan tai kirkkoveneenkin. Nettiäänestyksestä saataisiin varmasti myös tietoturvallinen ja teknisesti toimiva. Tekniikka ei ole tässä se suurin huoli ja este, miksi nettiäänestystä ei ole toteutettu. Kaikki, mikä on teknisesti mahdollista, ei ole kuitenkaan aina tarpeellista ja aina viisasta.

LUE LISÄÄ »
Kevyenliikenteenväylän liikennemerkki
Populismia
Kalle Mikkolainen

Liikennemerkkisoopaa ja hämmennystä

Minulle itselleni ei olisi tullut pieneen mieleenikään, että liikennemerkit edes voisivat olla jotenkin sukupuolittuneita, joiden vaalimisella taikka vaihtamisella voisi kenellekään olla mitään merkitystä. Aina oppii uutta. Tuntematonta sotilasta löyhästi lainatakseni ”Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta liikennemerkkei. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrä, mut kui helvetin taval liikennemerkkei”.

LUE LISÄÄ »
Korona
Kalle Mikkolainen

Onks pakko, jos en haluu?

80 vuotta sitten hälyytyssireenien huutaessa ihmisiä kehoitettiin siirtymään suojaan. Entä, jos 80 vuotta sitten Helsingin pommituksissa radion eetteriin oltaisi marssitettu oikeusoppineita selittämään, miten kehoitus mennä pommisuojaan ei ole nyt pakko, vaan suositus? Ei ole pakko mennä, jos ei halua? Okei. Eriasia, sillä pommien alle jääminen olisi ollut lähinnä yksittäisen oikeustaistelijan henkilökohtainen harmi, eikä sinne jäänyt olisi aiheuttanut harmia edelleen muille kuten koronatartunnan saanut tartuttamalla edelleen muita.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi