Soteuudistus etenee ja se on hyvä juttu meille kaikille

kuvituskuva käsi ja lapsen käsi

Soteuudistus etenee ja se on hyvä juttu meille kaikille

Soteuudistus etenee ilman markkinaehtoista valinnanvapautta ja se on hyvä juttu meille kaikille. Se ei ole yritysvastaisuutta, vaan yhteiskuntavastuuta, jota yksityisiltä yrityksiltä ei kannata vaatia. Yksityiset yritykset ovat hyviä ja jopa parhaita monissa asioissa, mutta eivät yhteiskuntavastuussa.

Soteuudistusta valmistellaan nyt julkisen sektorin vetovastuulle. Nyt saattaa tapahtua kolmen hallituksen ja vuosien väännön jälkeen sellainen ihme, että Soteuudistus tulee. Ei se valmiiksi tule, niinkuin maailma yleensä ei tule, mutta iso uudistus näyttää tulevan. Edellisten ja erityisesti edellisen hallitusten valmistelutyötäkin hyödynnetään paljon, mutta silloin kerta toisensa jälkeen härmän mäntyyn, ja perustuslakiin päätänsä hakannut yksityisten terveysjättien mahdollisuus voitontavoitteluun verorahoilla ollaan nyt jättämässä sotesta pois. Tämä ei ole yritysvastaisuutta, huono juttu, saatikka mitään sosialismia.

Kaupungit ja kunnat voivat ostaa ja yhä tulevaisuudessakin tulevat ostamaan palveluita yksityisiltä yrityksiltä, mutta kokonaisvastuu terveyspalvelun tuottamisesta on jäämässä maksajalle, eli julkiselle sektorille, eikä kokonaisvastuuta sysätä yksityisien terveysjättien vastuulle. 

Tätä juuri yritti ajaa edellisen Sipilän hallituksen sote-malli kuin käärmettä pyssyyn, jonka Kokoomusvetoinen päätarkoitus oli saada valinnanvapauden nimellä meille tavallisille sukankuluttajille markkinoitu malli, jossa yksityinen ja julkinen terveydenhuolto yritettiin saattaa samalle viivalle. Valinnanvapaushan ei sinänsä kuulostanut huonolta jutulta ollenkaan. Mutta sitten kysyttiinkin hankalampi kysymys: kuka tätä toimintaa valvoisi? ja vastaukseksi tarjottiin terveysjättien omavalvontaa. Ainakin minun päässäni kuului samalla hetkellä peruutustutkan ääni. Esimerkkejä surkeasti epäonnistuneesta omavalvonnasta voitte lukea vaikkapa täältä, täältä ja täältä.

IS 4.3.2017 Sekava sote-kaavio viritti Sipilän intohimoiseen vastaiskuun – ”Se vasta hässäkkä on”

Markkinatalous on hieno ja toimiva juttu ja sitä ei kiistä kukaan. Markkinatalouden teoriassa ja käytännössä yritykset ja asiakkaat päättävät itse, mitä he haluavat toisilleen myydä ja ostaa, ja he toimivat itsenäisesti ilman valtion väliintuloa. Kukaan ei kyseenalaista, etteikö meidän lähikauppamme toimisi kaikkein parhaiten juuri markkinalähtöisesti. Kukaan ei ainakaan väitä, että lähikauppamme toimisi jotenkin paremmin, jos se olisi valtio-ohjattua. Jos lähikaupassa myydään huonoja kurkkuja, pystymme asiakkaina melko helposti jättämään moiset kurkut ostamatta, mahdollisesti vaihtamaan kauppaa ja siten pakottamaan lähikauppiaan parantamaan toimintaansa.

Miksi markkinalähtöisyys sitten ei voisi toimia kaikkein parhaiten myös verovaroin rahoitetuissa sote-palveluissa? Yksi syy on se, että siinä markkinatalouden määritelmä ei toteudu.

Jos yksityinen terveysfirma tuottaa verovaroin rahoitettua terveyspalvelua, yrityksen asiakas ei itseasiassa ole potilas. Tässä kuviossa potilas, eli sinä et ole suoraan maksava asiakas, vaan sinä olisit terveysfirmalle itseasiassa tuote, jota palvelemalla terveysfirma saisi rahansa, ei suoraan sinulta, vaan verovaroista. Terveysjätin ensisijainen asiakas olisi itseasiassa kaupungin poliittisesti valitut valtuutetut ja kaupungin virkamiehet, jotka ovat kyseisen palvelun tuottajan kilpailuttaneet ja tehneet puolestasi päätöksen palveluntuottajan valinnasta. Tietynlaista markkinataloutta toki sekin, mutta varsinainen markkinatalouden perimmäinen määritelmä, että toiminta pyörisi perustuen yritysten ja asiakkaan tekemiin itsenäisiin valintoihin ilman julkisen sektorin väliintuloa on jo rikki. Niin kauan kun terveyspalvelut ovat julkisia ja ne rahoitetaan verovaroista, yksityinen terveyspalveluyritys ja julkinen sektori eivät voi koskaan olla aidosti samalla viivalla. Yksityiseltä voidaan ostaa ja ostetaankin palveluita, esim. laboratorio- ja röntgen palveluita ja paljon muutakin, mutta kokonaisvastuussa terveyspalvelusta yksityinen yritys ei voi olla.

Maatilalla tarvitaan monia asioita. Siellä saattaa olla, kukko, kanoja, lampaita ja lehmiä. Homma toimii silloin kun jokaisella on oma tarkkaan määritetty tehtävänsä. Jos tehtävänasettelu menee pieleen, koko homma menee pieleen. Pukkiakin tarvitaan, mutta sitä ei pidä laittaa kaalimaan vartijaksi.

Sipilän hallituksen yksityistämisen sotesuunnitelmat kustansivat valtiolle varovaisestikin arvioiden noin 700 miljoonaa euroa. Montako euron juustohampurilaista sillä rahalla olisi saanut? – No 636 636 636,6 kpl, sillä mäkkärin euron juusto maksaa nykyään 1,10€

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Työttömyysturva
Kalle Mikkolainen

Ne suuret tuet, jotka laiskistavat

He, jotka ovat joutuneet nyt koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi ovat saattaneet saada karvaasti huomata, että ne ”suuret tuet” eivät nyt olleetkaan ihan sama raha, kun palkka. Kyynisesti voin silti todeta, että melko varmasti ei tule menemään kauankaan aikaa kun tulee taas joku seuraava lehtijuttu tai poliittinen avaus, jossa tuota jo entisestäänkin pohjoismaisittain heikointa työttömyysturvaa halutaan taas kerran leikata vaikuttavana työllistymiskeinona, sillä ”ne suuret työttömyyskorvaukset” lisäävät vain teitä laskoja yhteiskunnan elättejä, joita pitääkin vähän patistella.
Ehkäpä ne tuet eivät olekaan niin suuren suuria, kun meidän on vuosikausia annettu ymmärtää?

LUE LISÄÄ »
Kalle soittaa kitaraa
Korona
Kalle Mikkolainen

Laulu on iloni ja työni

Tapahtuma-alalla toimii pääosin ammattiryhmiä, jotka eivät ole millään kuukausipalkalla, eivätkä siten saa nyt mitään lomautetun ansiosidonnaista, vaan leipää ei nyt tule kerta kaikkiaan tällä hetkellä mistään. Edesmenneen Jope Ruonansuun roolihahmon sanoja lainaakseni ”ajatteleppa ite, noin niinku omalle kohalle”.

LUE LISÄÄ »
Helsingin valtuustosalin äänestyslauta.
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Kuntavaalit ovat arjen vaalit

Kuntavaalit ovat tosiasiassa todelliset arkivaalit. Vaaleissa valitaan suunta niille palveluille, jotka vaikuttavat eniten ihmisten arkeen. Valituilla valtuutetuilla on valta ja vastuu mm. lähiterveyskeskusten lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, lähikirjaston määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen ja moniin muihin jokapäiväisen arkielämän palveluihin, mutta ei maan hallitukseen kokoonpanoon tai Suomen EU-politiikkaan.

LUE LISÄÄ »
Kuva Saavutettavat verkkopalvelut
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Miksi verkkopalveluiden saavutettavuus on tärkeää?

Laki velvoittaa saavutettavuusdirektiivin kautta julkisille verkkopalveluille vaatimuksia, jotka sen pitää täyttää. Verkkopalvelujen hyvä saavutettavuus on välttämätöntä joillekin ihmisille, mutta hyödyllistä meille kaikille. Saavutettavuus ei siis ole kuitenkaan ainoastaan lain meille sanelemaa pakkopullaa, vaan se on samalla aina myös hyvää suunnittelua.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi