Soteuudistus etenee ja se on hyvä juttu meille kaikille

kuvituskuva käsi ja lapsen käsi

Soteuudistus etenee ja se on hyvä juttu meille kaikille

Soteuudistus etenee ilman markkinaehtoista valinnanvapautta ja se on hyvä juttu meille kaikille. Se ei ole yritysvastaisuutta, vaan yhteiskuntavastuuta, jota yksityisiltä yrityksiltä ei kannata vaatia. Yksityiset yritykset ovat hyviä ja jopa parhaita monissa asioissa, mutta eivät yhteiskuntavastuussa.

Soteuudistusta valmistellaan nyt julkisen sektorin vetovastuulle. Nyt saattaa tapahtua kolmen hallituksen ja vuosien väännön jälkeen sellainen ihme, että Soteuudistus tulee. Ei se valmiiksi tule, niinkuin maailma yleensä ei tule, mutta iso uudistus näyttää tulevan. Edellisten ja erityisesti edellisen hallitusten valmistelutyötäkin hyödynnetään paljon, mutta silloin kerta toisensa jälkeen härmän mäntyyn, ja perustuslakiin päätänsä hakannut yksityisten terveysjättien mahdollisuus voitontavoitteluun verorahoilla ollaan nyt jättämässä sotesta pois. Tämä ei ole yritysvastaisuutta, huono juttu, saatikka mitään sosialismia.

Kaupungit ja kunnat voivat ostaa ja yhä tulevaisuudessakin tulevat ostamaan palveluita yksityisiltä yrityksiltä, mutta kokonaisvastuu terveyspalvelun tuottamisesta on jäämässä maksajalle, eli julkiselle sektorille, eikä kokonaisvastuuta sysätä yksityisien terveysjättien vastuulle. 

Tätä juuri yritti ajaa edellisen Sipilän hallituksen sote-malli kuin käärmettä pyssyyn, jonka Kokoomusvetoinen päätarkoitus oli saada valinnanvapauden nimellä meille tavallisille sukankuluttajille markkinoitu malli, jossa yksityinen ja julkinen terveydenhuolto yritettiin saattaa samalle viivalle. Valinnanvapaushan ei sinänsä kuulostanut huonolta jutulta ollenkaan. Mutta sitten kysyttiinkin hankalampi kysymys: kuka tätä toimintaa valvoisi? ja vastaukseksi tarjottiin terveysjättien omavalvontaa. Ainakin minun päässäni kuului samalla hetkellä peruutustutkan ääni. Esimerkkejä surkeasti epäonnistuneesta omavalvonnasta voitte lukea vaikkapa täältä, täältä ja täältä.

IS 4.3.2017 Sekava sote-kaavio viritti Sipilän intohimoiseen vastaiskuun – ”Se vasta hässäkkä on”

Markkinatalous on hieno ja toimiva juttu ja sitä ei kiistä kukaan. Markkinatalouden teoriassa ja käytännössä yritykset ja asiakkaat päättävät itse, mitä he haluavat toisilleen myydä ja ostaa, ja he toimivat itsenäisesti ilman valtion väliintuloa. Kukaan ei kyseenalaista, etteikö meidän lähikauppamme toimisi kaikkein parhaiten juuri markkinalähtöisesti. Kukaan ei ainakaan väitä, että lähikauppamme toimisi jotenkin paremmin, jos se olisi valtio-ohjattua. Jos lähikaupassa myydään huonoja kurkkuja, pystymme asiakkaina melko helposti jättämään moiset kurkut ostamatta, mahdollisesti vaihtamaan kauppaa ja siten pakottamaan lähikauppiaan parantamaan toimintaansa.

Miksi markkinalähtöisyys sitten ei voisi toimia kaikkein parhaiten myös verovaroin rahoitetuissa sote-palveluissa? Yksi syy on se, että siinä markkinatalouden määritelmä ei toteudu.

Jos yksityinen terveysfirma tuottaa verovaroin rahoitettua terveyspalvelua, yrityksen asiakas ei itseasiassa ole potilas. Tässä kuviossa potilas, eli sinä et ole suoraan maksava asiakas, vaan sinä olisit terveysfirmalle itseasiassa tuote, jota palvelemalla terveysfirma saisi rahansa, ei suoraan sinulta, vaan verovaroista. Terveysjätin ensisijainen asiakas olisi itseasiassa kaupungin poliittisesti valitut valtuutetut ja kaupungin virkamiehet, jotka ovat kyseisen palvelun tuottajan kilpailuttaneet ja tehneet puolestasi päätöksen palveluntuottajan valinnasta. Tietynlaista markkinataloutta toki sekin, mutta varsinainen markkinatalouden perimmäinen määritelmä, että toiminta pyörisi perustuen yritysten ja asiakkaan tekemiin itsenäisiin valintoihin ilman julkisen sektorin väliintuloa on jo rikki. Niin kauan kun terveyspalvelut ovat julkisia ja ne rahoitetaan verovaroista, yksityinen terveyspalveluyritys ja julkinen sektori eivät voi koskaan olla aidosti samalla viivalla. Yksityiseltä voidaan ostaa ja ostetaankin palveluita, esim. laboratorio- ja röntgen palveluita ja paljon muutakin, mutta kokonaisvastuussa terveyspalvelusta yksityinen yritys ei voi olla.

Maatilalla tarvitaan monia asioita. Siellä saattaa olla, kukko, kanoja, lampaita ja lehmiä. Homma toimii silloin kun jokaisella on oma tarkkaan määritetty tehtävänsä. Jos tehtävänasettelu menee pieleen, koko homma menee pieleen. Pukkiakin tarvitaan, mutta sitä ei pidä laittaa kaalimaan vartijaksi.

Sipilän hallituksen yksityistämisen sotesuunnitelmat kustansivat valtiolle varovaisestikin arvioiden noin 700 miljoonaa euroa. Montako euron juustohampurilaista sillä rahalla olisi saanut? – No 636 636 636,6 kpl, sillä mäkkärin euron juusto maksaa nykyään 1,10€

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kalle Mikkolainen istuu portailla
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miksi työttömyysturvan porrastaminen on huono idea

* Se tukitusti ei juurikaan lisää työllisyyttä
* Se tutkitusti vain pahentaisi työn kohtaanto-ongelmaa
* Se tutkitusti vain pahentaisi mahdollista kierrettä joutua työttömäksi pian uudelleen
* Siitä olisi tutkitusti kokonaisuutena enemmän haittaa kuin hyötyä.

LUE LISÄÄ »
Työn kysyntä ja tarjonta graafi
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miten työn tarjonnan lisäämisen oletetaan lisäävän työllisyyttä?

Tämän teorian ongelma on siinä, että pelkkä tarjonnan lisääminen, ei ole vasta kun toinen puoli tässä teoriassa tapahtuvassa työllisyyden paranemisessa. Jotta työn tarjontaa lisäämällä työllisyys voisi koskaan aidosti lisääntyä, työlle tarvitaan aina myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Viimeaikaisesta työn tarjonnan lisäämiseen keskittyneestä keskustelusta tekisi järkeenkäypää vain silloin, että työn tarjonnan lisääminen synnyttäisi todistetusti toiseen päähän myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Teoria perustuu siis siihen, että aina kun yksi uusi työtön ilmoittautuu TE-keskukseen työnhakijaksi, jonnekin syntyy automaattisesti samalla myös uusi avoin työpaikka. Muussa tapauksessahan pelkkä työn tarjonnan lisääminen tarkoittaa aina pelkästään työttömyyden lisääntymistä.

LUE LISÄÄ »
Säätytalo
Kehysriihi
Kalle Mikkolainen

Politiikan uskottavuus ja iso kuva

Politiikan isokuva on se, että Koronakriisin laskun maksun aika tulee. Nähtäväksi jää ovatko ensimmäiseksi tukia vaatineet ja saaneet tahot myöskin he, jotka myös ensimmäiseksi ovat nostamassa oman kätensä pystyyn laskun maksuhalukkuuden merkiksi. Vai jäävätkö maksumiehiksi he, jotka eivät mitään tukia koskaan ehtineet saamaankaan. Isossa kuvassa se on varmaa, että lasku tästä tulee maksettavaksi. Se ei ole varmaa, miten oikeudenmukaisesti lasku tulee jakaantumaan. Se tulee riippumaan tulevien hallitusten kokoonpanosta.

LUE LISÄÄ »
Staran aura-auto ja ensilumi
Helsinki
Kalle Mikkolainen

Pidetään huolta Helsingistä, Helsinki pitää huolta meistä

Kaupunkiorganisaatio on meidän kaupungin asukkaiden ja veronmaksajien oma huoltoyhtiö. Maksan kaupunkilaisena mielelläni jopa pikkaisen enemmän hyvästä palvelusta joka toimii, kun vähääkään sellaisesta palvelusta joka ei toimi. Osaava kaupungin henkilöstö ja arvostettu kaupungin toiminta on hyvän kaupunkielämän perusta. Monet asiat hoidetaan kaupungin, yritysten ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Haluan mahdollisena tulevana Helsingin päättäjänä olla varmistamassa ja kehittämässä sitä, että kaupunki on jatkossakin hyvä työnantaja. Tämä ei ole itsestäänselvyys.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi