Miten usein olenkaan kuullut seuraavat väittämät:
- julkinen sektori ei tuota mitään, vaan ainoastaan jakaa muiden tuottamia hedelmiä
- maksaisin kyllä veroja, jos vain saisin rahoilleni jotain vastinetta.
Tällaisia kommentteja saa lukea internetissä väsymättä päivästä toiseen aina, kun joku lehtijuttu vain hiukan sivuaakin julkisen sektorin toimintaa ja siihen kohdistuvia leikkausvaatimuksia.
Yllättävän monella on se käsitys, että julkinen sektori ei tuota mitään. Siellä vain istuu omissa suojatyöpaikoissaan ihmisiä, jotka vain jakavat yksityisen sektorin tuottamia hedelmiä. Lisäksi löytyy paljon oman onnensa seppiä, jotka omasta mielestään ilmeisesti ihan vauvasta saakka ovat aina elättäneet itsensä kovalla työllään ja maksaneet kaikki kulunsa itse.
Eikö julkinen sektori sitten tuota mitään? Kyllä tuottaa, se tuottaa niitä peruspalveluja, joita ihan jokainen oman onnensa seppäkin käyttää koko elämänsä ajan ja on käyttänyt jo neuvolasta alkaen jo ennen syntymäänsä. Neuvolat, päivähoito, peruskoulu, lukio, ammattikoulu, ammattikorkeakoulutus, yliopistot ja sairaalat ovat julkisen sektorin tuottamia. Vaikka monilla meistä onkin työterveys, ehkä yksityiseltä puolelta, joka kattaa perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoito on heillekin pääosin julkisen sektorin tuottamia. Toisin sanoen, jos sairastut yhtään vakavammin, sinua hoidetaan pääsääntöisesti julkisessa sairaalahoidossa, joka on tutkimusten mukaan Suomessa maailman parhaimmasta päästä. Onnettomuustilanteessa ambulanssihenkilökunnan ensimmäinen kysymys sinulta ei ole, onko sinulla vakuutusta, vaan mikä sinun veriryhmäsi on?
Tänään keitin oman aamukahvini julkisen sektorin rakentamasta vesijohdosta juoksevaan juomaveteen ja lähetin aamukakkani yhdellä vessan vedolla julkisen sektorin viemäriverkostoon, julkisen sektorin jätevedenpuhdistamon käsiteltäväksi. Sitten käytin koiraani ulkona kävellen julkisen sektorin auraamaa tietä pitkin. Kirosin matkalla yhtä sammunutta katulamppua, jota julkinen sektori ei vielä ole ehtinyt vaihtamaan. Se kaikkein kapein lenkkipolun pätkä oli vielä auraamatta. Kello oli sentään puoli seitsemän! Vetääkö ne lonkkaa siellä Helsingin kaupungilla?! Minulle pitää olla jokainen polku tasoitettuna silloin kun minä siitä satun kulkemaan. Koska olen oman onneni seppä, ajoin tietysti omalla autollani töihin, mutta tein senkin ajamalla julkisen sektorin rakentamaa ja ylläpitämää tietä pitkin.
Kun näitä koettaa kertoa oman onnensa seppinä itseään pitäville, nämä julkista sektoria tarvitsemattomat sanovat, että no niin, nuo nyt tietysti, mutta kaikki muu ja varsinkin hallinto on turhaa. Näinhän meille kerrottiin myös tällä viikolla tv:ssä YLE:n ensimmäisessä aluevaalitentissä.
”Meillä on sairaanhoitopiireissä tosi paljon hallintoa, jossa on kiinni sairaanhoitajia, jossa on kiinni lääkäreitä. Ne pitää ehdottomasti purkaa. Jossain Siun sotessa on 25 prosenttia hallintoa, kun yrityksissä on yleensä 2,5 prosenttia hallintoa. Siellä on kauheasti löysää tilaa.” – Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo Ylen Vaalistartti. Kuten YLE:n linkin takaa löytyvä juttu kertoo, Hjalliksen väitteessä oli pilkkuvirhe. Siun Soten hallinnon kulut muodostavat vain noin 2,6 prosenttia kuntayhtymän kokonaiskustannuksista, ei 25 prosenttia.
Monelle julkinen sektorin hallinto tuntuu tarkoittavan vain kunnan tai valtion virastoissa työskenteleviä byrokraatteja ja virkamiehiä, jotka heidän mielestään ovat ihan turhia. Työskentelen itse Helsingin kaupungin tietohallinnossa. Minut ja kollegani lasketaan kaikissa tilastoissa juuri siihen turhaan hallintoon. Tahtoisinpa nähdä, miten turhia kaupungin tuottamat internetpalvelut lopulta ovat. Voisimmehan kokeellisesti sammuttaa kaupungin internetsivut ja sähköisen asioinnin vaikka alkuun kuukaudeksi. Olemmehan pärjänneet ennenkin ilman niitä. Kyllä kaupungin kanssa voi asioida edelleen myös kynin, paperein ja kaavakkein, kuten 70-luvulla toimittiin.
Tosiasiassa ilman valtion ja kuntien hallintoa ei mikään pyörisi eikä tuottaisi mitään palveluja. Ei olisi infrastruktuuria eikä suurinta osaa kaikista niistä asioista, joita toimiva yhteiskunta tarvitsee. Toki ne palvelut yksityinenkin sektori varmasti mielellään tuottaisi, kunhan vaan joku niistä maksaisi. Kuka maksaisi? Maksaisiko jokainen ihan itse ihan kaikki tarvitsemansa palvelut? Ei maksaisi, vaan kuten koronakriisi viimeistään todisti, nämä omasta mielestään oman onnensa sepät ja verovaroista hyötymättömät ovat he, jotka ovat ensimmäisenä ja kaikkein kovempaa huutamassa yhteiskuntaa apuun.
Jouduin itse viime vuoden lopulla sairaalaan. Minulta otettiin muun muassa lukematon määrä eri verikokeita. Kolme sydänfilmiä, ultraäänitutkimus ja toteutettiin sydämen rytmin siirto. Seurannat kuukauden ja kolmen kuukauden päästä. Kiitokset Malmin sairaalan henkilökunnalle. Tällä aikuisten rannekkeella pääsin kaikkiin laitteisiin. Operaation aikana ympärilläni pyöri sydänlääkäri, anestesialääkäri ja kaksi hoitajaa. Operaatio onnistui täydellisesti ja jatkotutkimusten mukaan minä olen taas tikissä.
Eilen koiralenkin päätteeksi nostin postilaatikostani edellisen päivän postin. Siellä oli minulle odottamassa viime vuoden puolella tehdyn operaation lasku. Se teki yhteensä 39 euroa ja 80 senttiä. Minä maksan sen laskun ilolla ja kiitänkin samalla myös sinua, joka luit tämän tekstin, sillä mikäli sinä et olisi maksanut omia verojasi, minun sairaalalaskussani olisi ollut muutama nolla lisää ennen pilkkua.
Loppukevennykseksi. Nyt on lääketieteellisesti todistettu pari asiaa. Ensinnäkin minulla on sydän. Toisekseen se ei sijaitse oikealla vaan vasemmalla. Lääkäri kertoi ja näytti ultraäänikuvasta, että sydämeni itseasiassa sijaitsee melko keskellä, mutta on vasemmalle kallellaan. Minulla on myös kuva tästä todisteena.
