Se, mitä näemme somessa ei ole totuus

kallemikkolainen.fi

Se, mitä näemme somessa ei ole totuus

Tai voi se olla totuus, mutta koskaan se ei ole koko totuus.

Tänään sosiaalisen median kanavia on valtava määrä. Insta, TikTok, Facebook, Twitter ehkä ne kaikkein suurimmat, mutta muitakin on. Vaikka ne ovat tämän päivän valtavirtaa, eivät ne loppujen lopuksi niin kovin kauan aikaa keskuudessamme vielä ole olleet.

Facebook oli oikeastaan se ensimmäinen toden teolla maailmalla ja Suomessa itsensä läpi lyönyt sosiaalisen median kanava. Suomessa Facebook alkoi levitä vuoden 2007 lokakuussa. Tarkistin juuri, että itse olen liittynyt siihen marraskuussa 2007. Ne ensimmäiset facepäivitykseni olivat huvittavia ”I’m at work” ja piste. Sitähän se oli, kuin vastasyntyneen jokellusta.

Suomessa itsensä läpilyöneenä Facebook täyttää ensikuussa 15 vuotta. Voidaankin hyvin sanoa, että sosiaalinen media on teini-iässä. Muistatteko miten teini-ikäiset käyttäytyvät? Teistä en tiedä, mutta ainakaan itse en teininä osannut käyttäytyä aina niin kovin hyvin.

Tuntuu, että ei osaa myöskään teini-ikäinen Facebook. Oikeammin tietysti me Facebookin käyttäjät emme osaa, mutta hän heittäköön ensimmäisen somekiven, kuka ei ole koskaan omasta mielestään sanonut sosiaalisessa mediassa mitään tyhmää. En tiedä, montako somekiveä ilmassa nyt on, mutta ainakin omani pysyy taskussa.

Kun tänä päivänä katsoo minkä tahansa iltapäivälehden somefeediä, se täynnä aivan uskomattomia kirjoituksia. Käytän lyhennettä vmp. Googleta, jos et tiedä, mitä lyhenne tarkoittaa. Jokaisen hiemankaan tunteita herättävämmän iltapäivälehden uutispäivityksen alla olevia kirjoituksia ei tarvitse kovinkaan montaa lukea, kun alkaa jo löytyä ihan selvän kunnianloukkauksen, solvauksen ja uhkailun rikoksen tunnusmerkistön täyttäviä somekirjoituksia. Tuntuu, että joko iltapäivälehdet ovat luovuttaneet näiden kirjoitusten moderoinnin täysin tai sitten he eivät ole sitä koskaan aloittaneetkaan, vaan tietävät, että kyseiset kirjoitukset lisäävät heidän klikkejään ja sen myötä rahan tuloa. Jos tämä on heidän mielestään sananvapautta, niin ainakaan minusta se ei ole kovin hyvää sananvapautta.

En itse koe olevani mikään some-influensseri, vaikka tuotankin sisältöä varsinkin facebookkiin melko paljon. Minua paljon enemmän somesisältöä tuottavia on pelkästään Suomessa valtavan paljon.

Minua on useiden vuosien varrella ystävien ja myös vähän vieraampienkin tuttujen toimesta opastettu Facebookin käytössä. Tietyllä tavalla se on imarrellut minua, koska se tietysti kertoo minulle, että päivitykseni ovat ainakin jollakin tasolla ihmisiä kiinnostavia.

Minulle on joskus sanottu, että sinäkin se päivität aina vaan niitä koirajuttujasi. Toinen on taas sanonut, että minun tulisi päivittää vain niitä koirajuttuja, koska ne ovat söpöjä ja kivoja. Hän kertoi haluavansa olla kanssani facebook-kaveri ja katsella fasebuukista postaamiani koirajuttuja Nero-koirastani, mutta koska hän ei tykkää demareista, niin kertoi asettavansa minulle kokonaan eston ja laittoi myös. Hyvä, että kertoi, sillä muuten minulta olisi saattanut mennä tämä esto aivan tyystin ohi. Tämän kaverin muutaman päivän kuluttua saapuneen uuden kaveripyynnön kyllä huomasin, mutta enpä tainnut muistaa hyväksyä sitä.

Eräs Facebook-kaverini taas kertoi, että hyvähän teidän on, kun teillä syödään aina jotain kolmen ruokalajin illallisia. Aina on kynttilöitä ja kaikkea. Hänelle koetin parhaani mukaan selittää, että meillä syödään muuten ihan tavallista purkkihernekeittoa ja makaronilaatikkoa myös, ja aamuisin kaurapuuroakin. En vain muista ikinä laittaneeni päivitystä facebookkiin, millainen voisilmä siinä tänä aamuna oli. Meilläkin on kotona joskus jopa keskinäisiä suusanallisia erimielisyyksiäkin, vaikka tuskinpa tulet jatkossakaan koskaan lukemaan niistä Facebookista. Ai ninkö teilläkin. Wau! En olisi ikinä uskonut, sillä näytätte Facebookissa niin onnellisilta. Varmasti alatkin hahmottamaan jo, mitä ajan takaa?

Oli tuotettua sisältöä paljon taikka vähän, se mitä näemme toinen toisistamme eri somealustoilla, on tosiasiassa vain hyvin pieni pintaraapaisu elämistämme. Sekin raapaisu on otettu vain juuri siitä kohdasta, minkä olemme itse halunneet antaa itsestämme julki. Toki on niin, että joskus somepäivitys saattaa olla hieman enemmän loppuun saakka mietitty, kun joskus.

Vaikutan politiikassa paikallistasolla ja osa päivityksistäni ovat myös kantaa ottavia. Ajasta riippuen niitä on joskus enemmän, joskus vähemmän. Ne eivät ole vahingossa lipsahtaneet sinne, mutta sekään ei ole koko elämäni. Minun Facebook-kaverini koostuvat aivan kaikenlaisista ihmisistä. Sukulaisista, kavereista, lapsuuden aikaisista kavereista, hyvistä ystävistä, entisistä ja nykyisistä työkavereista, harrastuskavereista. Ai niinkö sinunkin! Wau. Me taidamme olla ihan samanlaisia.

Minun kohdallani facebook-kavereihini lukeutuvat myös puoluetoiminnassa vaikuttavia ihmisiä. Siihenkin kaveripiiriinikin lukeutuu, toki ehkä kaikkein eniten demareita, mutta myös ihmisiä ihan kaikista puolueista.

Minusta on hienoa, että osallistutte Facebook päivitysten alla oleviin keskusteluihin. Kiitos ihan jokaiselle teistä. Jopa aivan erityisesti teille, jotka olette kanssani eri mieltä asioista. Juuri teidän kanssanne keskustellessa minullakin on jokainen kerta mahdollisuus myös oppia jotain uutta.

Kuitenkin mikäli joku keskustelun osallistuja puolustaa mielipiteitäni, älkää pliis automaattisesti kuitenkaan olettako, että hän olisi välttämättä demari, sillä hyvin todennäköisesti hänellä ei ole sdp:n jäsenkirjaa.

Sosiaalinen media on hieno juttu. Sen hyvät puolet ovat mielestäni valtavasti huonoja puolia suuremmat. Somen teini-ikä menee vielä ohi ja sekin oppii vielä käyttäytymään, kuten mekin olemme oppineet. Somesta tulee vielä varmasti aivan mainio kaveri.

Otan alle esimerkin eilisestä somepäivityksestäni.

Me olemme olleet hyviä ystäviä Sari Tammisen kanssa jo yli 20 vuotta. Siinä ajassa olemme jakaneet monia iloja ja suruja. Enimmäkseen iloja. Tämän lisäksi Sari on mukana Liedon kokoomuksessa, minä Helsingin SDP:ssä. Kuva on eilisestä some-päivityksestäni. Meillä oli eilen valtavan hauskaa Sarin ja muiden ystäviemme kanssa. Myönnettäköön, että toki eilen vaihdoimme myös muutaman sanan molempien politiikan rintaman kuulumisista, mutta uskokaa tai älkää, varsinaista sinipunahallituksen yhteistä kassakaappisopimusta emme saaneet aikaiseksi. Ihmiset linkittyvät ja liittyvät toisiinsa somessa ja oikeassa elämässä monista eri yhteyksistä ja ystävyys-suhteista toistemme kautta. Kaikki ei ole välttämättä juuri niin, miten ehkä saatat yhdestä somepäivityksestä ajatella.

Näin demarina pyydänkin hyväksi havaitun tavan mukaisesti jo etukäteen anteeksi jokaista tanssivideota, jota eilisillan jäljiltä minusta internetistä saattaa löytyä.

Tämä blogikirjoitukseni on järjestyksessään 100. Olen tehnyt tätä blogia reilun vuoden. Niin se aika rientää. Kiitos kaikille teille lukijoilleni, jotka luette, tykkäätte, kommentoitte ja joskus väittelettekin kanssani someseinälläni.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Poliittinen johtajuus
Kalle Mikkolainen

Millainen on hyvä pomo ja mitä on johtajuus?

Viimeaikainen julkinen keskustelu, jossa päättäjiltämme on vaadittu ripeitä päätöksiä, ja sen myötä johtajuutta on saanut minut pohtimaan, että milloin ripeistä päätöksistä usein vailla harkintaa on tullut arvostettu johtajuushyve?

LUE LISÄÄ »
Venäjä
Kalle Mikkolainen

YYA-Suomi

Nykymuotoisen Vladimir Putinin Venäjän kanssa bisneksen tekemisellä taas ei ole ollut suomettumisen kanssa mitään tekemistä. Olemmeko olleet Venäjän kanssa liian sinisilmäisiä? Jälkikäteen ajatellen tietysti olemme.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Talouspolitiikka
Kalle Mikkolainen

Yksi askel eteen, kaksi taaksepäin

Jos oikeistohallitus leikkaa ensin kaksi ja vasemmistohallitus palauttaa yhden, jokainen voi omassa mielessään pohtia, mikä on tämän kehityksen suunta pidemmällä aikavälillä. Tämä sama kehitys näyttää tapahtuvan koulutuksen lisäksi lähes kaikessa muuallakin yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvassa, yhteiskunnan turvaverkoissa, terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa. Sitten ihmettelemme, miksi koulutuksen pisa-tulokset laskevat, terveyden hoito on kriisissä tai vanhusten hoidon hoitajamitoituksen noudattamiseen ei kaikkialla riitä hoitajia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Potilasturvallisuuslaki
Kalle Mikkolainen

Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

Olen ylpeä aivan jokaisesta SDP:n kansanedustajasta, joka uskalsivat äänestää potilasturvallisuuslain puolesta. Heille 51 kansanedustajalle, jotka ylipuoluerajojen eivät tulleet paikalle äänestykseen taas annan satikutia tai ainakin toivon, että heillä oli poissaololleen hyvin perusteltu syy.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi