Politiikan uskottavuus ja iso kuva

Säätytalo

Politiikan uskottavuus ja iso kuva

Valtakunnan politiikan viikko oli täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Viimepäivinä onkin puhuttu paljon politiikan uskottavuudesta ja siitä isosta kuvasta. Siitä, miten hallituksen puoliväliriihi vain kesti ja kesti. Miten maan taloutta tai kehysriihen osalta velkaantumista hoidetaan. Suomi on velkaantunut paljon viimeisen 40 vuoden aikana. Maan velkaantumisen tilannetta pidettiin vain muutama vuosi sitten niin vakavana, että vuonna 2015 pääministeri Juha Sipilä piti televisiossa harvinaiseksi luonnehditun puheen, jossa meille kansalaisille luettiin madon luvut. ”Suomen valtio on velkaantunut melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuotta – yötä päivää – pyhää arkea.” – Kertoi silloinen pääministeri Juha Sipilä.

No sitten tuli Korona, jota tietysti kukaan ei osannut odottaa. Kriisitilanteessa huomattiin, että ei sitä velkaa itseasiassa niin kovin paljoa ollutkaan. Sitä vaadittiin ottamaan ja myös otettiin vielä paljon lisää. Mediaan tuotiin jonossa maamme elinkeinoelämän edustajia eri aloilta vaatimaan kurkku suorana suoraa tukea yrityksille. Velkaa otettiin, ja sitä otettiin paljon. Ei ihan niin paljoa, mitä elinkeinoelämä ja puolueista etunenässä Kokoomus vaati. Tukitoimien sanottiin olevan oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä. Velkaa otettiin joka tapauksessa paljon. Elinkeinoelämän edustajista esimerkiksi Hesburgerin Heikki Samlelan hätä oli varmasti aito hänen ilmoittaessa olevansa koronakriisin edessä keittiössään polvillaan. Keskon pääjohtaja Helander vaati Ykkösaamussa tukea kaikille yrityksille.

Keväällä 2020 varmasti kukaan meistä ei edes tiennyt, millaisen asian edessä me lopulta Koronan kanssa olimme. Yrityksiä tuettiin, työpaikkoja pelastui ja hyvä niin. Ravintola-ala on varmasti ollut yksi kaikkein pahiten koronakriisistä kärsineistä aloista. Silti jotenkin tuntuu, voin olla väärässä, mutta koronatukia huusivat ja myös saivat aivan ensimmäiseksi juuri he, jotka olivat aina aikaisemmin huutaneet mahdollisimman pientä valtiota ja valtion puuttumista asioihin ja verotuksen olevan varkautta. Tukia tuntivat saavan he, joiden ääni kuului kovimmin. Sitä en tiedä, oliko vahvaan takeawaymyyntiin jo vuosia ennen koronaa orientoitunut pikaruokaketju Hesburger siellä kaikkein pahiten koronakriisistä kärsineiden ravintolayritysten joukossa. Kesko taisi olla yksi harvoista jopa Koronasta hyötyneistä, sillä Kesko teki koronakriisissä ennätystuloksen: ruokakauppa kasvoi lähes kymmenen prosenttia. Tapahtuma-alan järjestäytymättömät freelancerit, artistit ja yrittäjät, joiden ala on ollut käytännössä täysin kiinni koko vuoden ovat odotelleet ja odottelevat yhä omaa vuoroaan. Päätökset kulttuuri- ja tapahtuma-alan tuesta tehtiin vasta vastikään keväänä 2021.

Kehysriihessä ei ollut isossa kuvassa kyse edes paljon puhutusta menokehyksestä. Menokehyksillä tarkoitetaan hallituksen yhdessä sopimaa valtion menojen enimmäismäärää. Kehys rajoittaa noin neljää viidesosaa valtion menoista. Järjestelmän tarkoituksena on, että hallitus yhdessä sitoutuu menokuriin: jos johonkin kohteeseen halutaan laittaa suunniteltua enemmän rahaa, vastaava summa tulisi ottaa pois muista kohteista. Kyse ei ole lakisääteisestä sopimuksesta, vaan hallitus voi halutessaan muuttaa kehyksiä.

Kehysylitus graaafi
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007942964.html

Nämä summat SDP siis esitti ylitettäväksi noin 0,9 miljardilla vuonna 2022 ja noin 0,5 miljardilla eurolla vuonna 2023. Vuoden 2022 ylityksestä ei tiettävästi ollut hallituksessa ainakaan suurta erimielisyyttä. Isossa kuvassa Keskusta tuskin oli siis kesken koronakriisin oikeasti edes hajottamasta hallitusta tuon yllä olevan kuvan graafin alemman palkin vaaleanpunaisen osion vuoksi. Tällä nyt saatiin koko rahalla medianäkyvyyttä Keskustan kannoille kehysriihen neuvottelijoiden sisäisien lipsauttelijoiden toimesta ja ilman.

Mikä on se politiikan iso kuva sitten?

Me kaikki varmasti ymmärrämme, että koronakriisistä aiheutuneesta velasta tulee lasku maksettavaksemme. Budjettiriihessä vastuullista taloudenpitoa haluavat kaikki. Isossa kuvassa SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät toivoivat, että siirtymä koronakriisistä budjettikurin tielle olisi loivempi, jotta liian aikaisilla sopeutustoimilla ei vaarannettaisi alkavaa talouskasvua. Keskusta vaati budjettikehyksiin palaamista nopeammin, mutta kuitenkin samaan aikaan menolisäyksiä omille kohteilleen kuten esimerkiksi turve-alalle.

Koronakriisin laskun maksun aika siis kyllä tulee. Siitä meidän ei kannata olla huolissamme. Nähtäväksi jää ovatko ensimmäiseksi tukia vaatineet ja saaneet tahot myöskin he, jotka myös ensimmäiseksi ovat nostamassa oman kätensä pystyyn laskun maksuhalukkuuden merkiksi. Vai jäävätkö maksumiehiksi he, jotka eivät mitään tukia koskaan ehtineet saamaankaan. Isossa kuvassa se on varmaa, että lasku tästä tulee maksettavaksi. Se ei ole varmaa, miten oikeudenmukaisesti lasku tulee jakaantumaan. Se tulee riippumaan tulevien hallitusten kokoonpanosta. Se, että kehysriihi kesti nyt suunnitellun kahden päivän sijaan kahdeksan päivää ei mielestäni vähentänyt isossa kuvassa politiikan uskottavuutta mitenkään. Koronakriisin aiheuttamaa valtiovelkaa tullaan maksamaan vuosia. Oli aivan yhdentekevää, neuvoteltiinko nyt kaksi vai kahdeksan päivää. Pääasia oli se, että valkoinen savu lopulta nousi Säätytalon katolta.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kalle Mikkolainen istuu portailla
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miksi työttömyysturvan porrastaminen on huono idea

* Se tukitusti ei juurikaan lisää työllisyyttä
* Se tutkitusti vain pahentaisi työn kohtaanto-ongelmaa
* Se tutkitusti vain pahentaisi mahdollista kierrettä joutua työttömäksi pian uudelleen
* Siitä olisi tutkitusti kokonaisuutena enemmän haittaa kuin hyötyä.

LUE LISÄÄ »
Työn kysyntä ja tarjonta graafi
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miten työn tarjonnan lisäämisen oletetaan lisäävän työllisyyttä?

Tämän teorian ongelma on siinä, että pelkkä tarjonnan lisääminen, ei ole vasta kun toinen puoli tässä teoriassa tapahtuvassa työllisyyden paranemisessa. Jotta työn tarjontaa lisäämällä työllisyys voisi koskaan aidosti lisääntyä, työlle tarvitaan aina myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Viimeaikaisesta työn tarjonnan lisäämiseen keskittyneestä keskustelusta tekisi järkeenkäypää vain silloin, että työn tarjonnan lisääminen synnyttäisi todistetusti toiseen päähän myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Teoria perustuu siis siihen, että aina kun yksi uusi työtön ilmoittautuu TE-keskukseen työnhakijaksi, jonnekin syntyy automaattisesti samalla myös uusi avoin työpaikka. Muussa tapauksessahan pelkkä työn tarjonnan lisääminen tarkoittaa aina pelkästään työttömyyden lisääntymistä.

LUE LISÄÄ »
Staran aura-auto ja ensilumi
Helsinki
Kalle Mikkolainen

Pidetään huolta Helsingistä, Helsinki pitää huolta meistä

Kaupunkiorganisaatio on meidän kaupungin asukkaiden ja veronmaksajien oma huoltoyhtiö. Maksan kaupunkilaisena mielelläni jopa pikkaisen enemmän hyvästä palvelusta joka toimii, kun vähääkään sellaisesta palvelusta joka ei toimi. Osaava kaupungin henkilöstö ja arvostettu kaupungin toiminta on hyvän kaupunkielämän perusta. Monet asiat hoidetaan kaupungin, yritysten ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Haluan mahdollisena tulevana Helsingin päättäjänä olla varmistamassa ja kehittämässä sitä, että kaupunki on jatkossakin hyvä työnantaja. Tämä ei ole itsestäänselvyys.

LUE LISÄÄ »
Korona
Kalle Mikkolainen

Kun maahan kaivattiin passin ja hammasharjan lisäksi sosialismia

Meille on kerrottu Kokoomuksen suulla, että jos Suomeen ei oteta käyttöön rokotepassia, joka oikeuttaisi pääsyn seniorikahvilaan, teatteriin, tapahtumaan tai baariin, se olisi sosialismia ja kaikkien kurjistamista. Jonnet ei nyt muista, että tämmöinen on jo keksitty. Neuvostoliitossa oli käytössä propuska, lupalappu. Neuvostoliitossa lupia vaadittiin joka käänteessä, muun muassa maan sisäisessä matkustamisessa. Mikä voisi mennä pieleen?

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi