Politiikan uskottavuus ja iso kuva

Säätytalo

Politiikan uskottavuus ja iso kuva

Valtakunnan politiikan viikko oli täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Viimepäivinä onkin puhuttu paljon politiikan uskottavuudesta ja siitä isosta kuvasta. Siitä, miten hallituksen puoliväliriihi vain kesti ja kesti. Miten maan taloutta tai kehysriihen osalta velkaantumista hoidetaan. Suomi on velkaantunut paljon viimeisen 40 vuoden aikana. Maan velkaantumisen tilannetta pidettiin vain muutama vuosi sitten niin vakavana, että vuonna 2015 pääministeri Juha Sipilä piti televisiossa harvinaiseksi luonnehditun puheen, jossa meille kansalaisille luettiin madon luvut. ”Suomen valtio on velkaantunut melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuotta – yötä päivää – pyhää arkea.” – Kertoi silloinen pääministeri Juha Sipilä.

No sitten tuli Korona, jota tietysti kukaan ei osannut odottaa. Kriisitilanteessa huomattiin, että ei sitä velkaa itseasiassa niin kovin paljoa ollutkaan. Sitä vaadittiin ottamaan ja myös otettiin vielä paljon lisää. Mediaan tuotiin jonossa maamme elinkeinoelämän edustajia eri aloilta vaatimaan kurkku suorana suoraa tukea yrityksille. Velkaa otettiin, ja sitä otettiin paljon. Ei ihan niin paljoa, mitä elinkeinoelämä ja puolueista etunenässä Kokoomus vaati. Tukitoimien sanottiin olevan oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä. Velkaa otettiin joka tapauksessa paljon. Elinkeinoelämän edustajista esimerkiksi Hesburgerin Heikki Samlelan hätä oli varmasti aito hänen ilmoittaessa olevansa koronakriisin edessä keittiössään polvillaan. Keskon pääjohtaja Helander vaati Ykkösaamussa tukea kaikille yrityksille.

Keväällä 2020 varmasti kukaan meistä ei edes tiennyt, millaisen asian edessä me lopulta Koronan kanssa olimme. Yrityksiä tuettiin, työpaikkoja pelastui ja hyvä niin. Ravintola-ala on varmasti ollut yksi kaikkein pahiten koronakriisistä kärsineistä aloista. Silti jotenkin tuntuu, voin olla väärässä, mutta koronatukia huusivat ja myös saivat aivan ensimmäiseksi juuri he, jotka olivat aina aikaisemmin huutaneet mahdollisimman pientä valtiota ja valtion puuttumista asioihin ja verotuksen olevan varkautta. Tukia tuntivat saavan he, joiden ääni kuului kovimmin. Sitä en tiedä, oliko vahvaan takeawaymyyntiin jo vuosia ennen koronaa orientoitunut pikaruokaketju Hesburger siellä kaikkein pahiten koronakriisistä kärsineiden ravintolayritysten joukossa. Kesko taisi olla yksi harvoista jopa Koronasta hyötyneistä, sillä Kesko teki koronakriisissä ennätystuloksen: ruokakauppa kasvoi lähes kymmenen prosenttia. Tapahtuma-alan järjestäytymättömät freelancerit, artistit ja yrittäjät, joiden ala on ollut käytännössä täysin kiinni koko vuoden ovat odotelleet ja odottelevat yhä omaa vuoroaan. Päätökset kulttuuri- ja tapahtuma-alan tuesta tehtiin vasta vastikään keväänä 2021.

Kehysriihessä ei ollut isossa kuvassa kyse edes paljon puhutusta menokehyksestä. Menokehyksillä tarkoitetaan hallituksen yhdessä sopimaa valtion menojen enimmäismäärää. Kehys rajoittaa noin neljää viidesosaa valtion menoista. Järjestelmän tarkoituksena on, että hallitus yhdessä sitoutuu menokuriin: jos johonkin kohteeseen halutaan laittaa suunniteltua enemmän rahaa, vastaava summa tulisi ottaa pois muista kohteista. Kyse ei ole lakisääteisestä sopimuksesta, vaan hallitus voi halutessaan muuttaa kehyksiä.

Kehysylitus graaafi
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007942964.html

Nämä summat SDP siis esitti ylitettäväksi noin 0,9 miljardilla vuonna 2022 ja noin 0,5 miljardilla eurolla vuonna 2023. Vuoden 2022 ylityksestä ei tiettävästi ollut hallituksessa ainakaan suurta erimielisyyttä. Isossa kuvassa Keskusta tuskin oli siis kesken koronakriisin oikeasti edes hajottamasta hallitusta tuon yllä olevan kuvan graafin alemman palkin vaaleanpunaisen osion vuoksi. Tällä nyt saatiin koko rahalla medianäkyvyyttä Keskustan kannoille kehysriihen neuvottelijoiden sisäisien lipsauttelijoiden toimesta ja ilman.

Mikä on se politiikan iso kuva sitten?

Me kaikki varmasti ymmärrämme, että koronakriisistä aiheutuneesta velasta tulee lasku maksettavaksemme. Budjettiriihessä vastuullista taloudenpitoa haluavat kaikki. Isossa kuvassa SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät toivoivat, että siirtymä koronakriisistä budjettikurin tielle olisi loivempi, jotta liian aikaisilla sopeutustoimilla ei vaarannettaisi alkavaa talouskasvua. Keskusta vaati budjettikehyksiin palaamista nopeammin, mutta kuitenkin samaan aikaan menolisäyksiä omille kohteilleen kuten esimerkiksi turve-alalle.

Koronakriisin laskun maksun aika siis kyllä tulee. Siitä meidän ei kannata olla huolissamme. Nähtäväksi jää ovatko ensimmäiseksi tukia vaatineet ja saaneet tahot myöskin he, jotka myös ensimmäiseksi ovat nostamassa oman kätensä pystyyn laskun maksuhalukkuuden merkiksi. Vai jäävätkö maksumiehiksi he, jotka eivät mitään tukia koskaan ehtineet saamaankaan. Isossa kuvassa se on varmaa, että lasku tästä tulee maksettavaksi. Se ei ole varmaa, miten oikeudenmukaisesti lasku tulee jakaantumaan. Se tulee riippumaan tulevien hallitusten kokoonpanosta. Se, että kehysriihi kesti nyt suunnitellun kahden päivän sijaan kahdeksan päivää ei mielestäni vähentänyt isossa kuvassa politiikan uskottavuutta mitenkään. Koronakriisin aiheuttamaa valtiovelkaa tullaan maksamaan vuosia. Oli aivan yhdentekevää, neuvoteltiinko nyt kaksi vai kahdeksan päivää. Pääasia oli se, että valkoinen savu lopulta nousi Säätytalon katolta.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kuva, jossa pensseli maalaa lautaseinää punaiseksi
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Tekemätöntä työtä

Oletko joskus kuullut väitteen, miten paljon Suomessa on tekemätöntä työtä? Minä olen ja useasti. Väitehän on sinänsä ihan totta. Eihän tekemättömästä työstä koskaan pulaa ole ollutkaan, pulaa on ainoastaan työn maksajista, valitettavan usein myös maksuhalukkuudesta.

LUE LISÄÄ »

Bisnes on bisnes ja Mooses on Mooses

On toki aivan totta, että sunnuntailisille on olemassa uskonnollinen kristilliseen pyhäpäivään pohjautuva tausta, tai ylipäätään sille, miksi vapaapäiväksi ja on vuosien saatossa valikoitunut nimenomaan sunnuntai. On kuitenkin väärä väite, että sunnuntain vapaapäivällä ei enää olisi enää tässä ajassa mitään merkitystä. Suurimmalla osalla meistä sunnuntain vapaapäivän arkeen vaikuttava asia on edelleen olemassa, muuta se on aivan toinen ja paljon maallisempi.

LUE LISÄÄ »
perussuomalaiset
Kalle Mikkolainen

Yksittäistapaus

Ihan jokainen väkivaltatapaus on liikaa. Mutta kyllä, ihan jokainen tapaus on oma yksittäistapauksensa. Miksi? Niin se oikeusvaltio vaan toimii. Jokainen rikoksentekijä vastaa lain edessä yksilönä ja itse vain ja ainoastaan itse tekemästään rikoksestaan, ei kenenkään muun.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi