Pienestä voi tulla suurta

Pienestä voi tulla suurta

Vuoden kääntyessä kohti loppuaan, aloin pohtimaan koronaviruksen vaikutuksia omaan elämääni. Suomessa ei liene ketään, jota ei jollakin tavalla olisi Korona koskettanut. Jos se ei ole koskettanut omaa tai lähipiirin terveyttä, ainakin se on muuttanut arkeamme monin tavoin.

Oman pohtimiseni syy taitaa olla se, että olen ajamassa viikonloppuna kohti Tamperetta isäni hautajaisiin. Hautajaiset voidaan pitää, mutta muistotilaisuus jää nyt pitämättä pahentuneen tautitilanteen vuoksi. Pieni vastoinkäyminen, mutta kyllä se silti harmittaa.

Totta kai koronavirus on vaikuttanut minunkin elämääni paljon enemmän kuin yhden peruuntuneen muistotilaisuuden verran. Itseasiassa, jos terve isäni olisi nyt täällä, uskon, että hän sanoisi minulle: Ei mitään hätää, sillä enää minulla ei ole mihinkään kiire.

Kuulostaa tähän aikaan kenties jopa tuomittavalta, mutta ajatus siitä, että ensimmäisen kerran elämässäni vietämme joulua vaimon kanssa lähestulkoon ihan kahdestaan vailla tavanomaiseen jouluun kuuluvia ystäviä ja rutiineja tuntuu oudolta. Mutta minkäs teet, elämme outoja aikoja.

Tunnen ja tiedän omasta lähipiiristäni reilut kymmenkunta ihmistä, jotka ovat saaneet ja sairastaneet koronan. Tapaukset ovat vaihdelleet taudista kertoneiden mukaan tavallisesta lievän flunssan oireista erittäin vakavaan tautiin. Tiedän myös tapauksen, joka on sairastanut koronan todistetusti kahdesti. Ensimmäisen kerran keväällä ja toisen kerran syksyllä. Toinen kerta riitti. Tiedän siis lähipiiristäni myös tapauksen, joka on menehtynyt koronaan.

Koronaviruksen jonkinasteinen kuriin saaminen näyttää olevan mahdollista jo alkuvuonna. Jospa tulisi oikea talvi ja korona hiipuisi itsessään, kuten influenssaviruksetkin talvipakkasessa. Sitä seuraavaksi rokote, joka palauttaisi elämistä takaisin normaaliksi. Sitä, miten koronavirus käyttäytyy tai on käyttäytymättä talven pakkasessa, minun on aivan turha pienessä päässäni alkaa pohtia, sillä en ole sen enempää virologi, kun tilastotieteilijäkään. Minun lienee parasta vain toimia kuten toimin aiemmin joukkueurheilussa pelaajana. Eli annettujen ohjeiden mukaan ihan niin kauan kunnes summeri soi ja tehdä kaikki mahdollinen oma osuuteni taudin leviämisen estämiseksi.

Moni asia on kuitenkin muuttunut. Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet, sosiaalisten kontaktien väheneminen uuvuttaa ja häiritsee, työpäivän lounas ei olekaan enää itsestään selvästi työkavereiden kanssa yhdessä Juttutuvassa, ulkomaan matkat on siirretty hamaan tulevaisuuteen. Päähän on alkanut hiipiä ajatus, jäikö muutos miten pysyväksi? Oliko viimeinen reissu Atlantin taakse se viimeinen muistoihin jäänyt kerta, jolloin sain paikan päällä todistaa täyden NHL-katsomon pauhun. Tai koenko enää koskaan alpeilla täpötäyden afterski-baarin tunnelman.

Tähän asiaan peilaten, voin katsoa olevani koronan keskellä erittäin onnekas. Nämä ovat sittenkin vielä pieniä murheita. Joiltakin koronavirus on vienyt hengen, omaisen, terveyden, työn, puolison työn tai molempien työt. Jotkut ovat saaneet tässä lotossa useamman oikein, jolloin korona on vienyt useita edellä mainitusta. Minulta tai vaimoltani korona ei ole vienyt tosiasiassa vielä yhtään mitään. Siksipä toivonkin, että korona ei vie suhteellisuudentajuani.

Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta ymmärrän olevani koronankin keskellä oman elämäni Hannu Hanhi. Toisaalta olen tyytyväinen siitä, että olen ehkä havahtunut huomaamaan niiden pienten, aikaisemmin itsestäänselvyyksiltä tuntuvien asioiden arvon ja merkityksen. Joulun viettäminen vaimon ja maailman parhaan villakoiran kanssa yhdessä? Mikä vastoinkäyminen! Hetkinen, vai onko se juuri sitä, mikä minulle on omassa elämässäni tosiasiassa kaikkein rakkainta ja merkityksellisintä?
Korona-aikana, mikä ennen tuntui kenties pieneltä ja itsestäänselvyydeltä, onkin itseasiassa juuri sitä kaikkein suurinta ja merkityksellistä. En laita hanttiin, vaikka tämä oivallus säilyisi omassa pienessä päässäni vaikkapa hieman pidempään senkin jälkeen, kun tuo viheliäinen korona on saatu hävitettyä.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Työttömyysturva
Kalle Mikkolainen

Ne suuret tuet, jotka laiskistavat

He, jotka ovat joutuneet nyt koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi ovat saattaneet saada karvaasti huomata, että ne ”suuret tuet” eivät nyt olleetkaan ihan sama raha, kun palkka. Kyynisesti voin silti todeta, että melko varmasti ei tule menemään kauankaan aikaa kun tulee taas joku seuraava lehtijuttu tai poliittinen avaus, jossa tuota jo entisestäänkin pohjoismaisittain heikointa työttömyysturvaa halutaan taas kerran leikata vaikuttavana työllistymiskeinona, sillä ”ne suuret työttömyyskorvaukset” lisäävät vain teitä laskoja yhteiskunnan elättejä, joita pitääkin vähän patistella.
Ehkäpä ne tuet eivät olekaan niin suuren suuria, kun meidän on vuosikausia annettu ymmärtää?

LUE LISÄÄ »
Kalle soittaa kitaraa
Korona
Kalle Mikkolainen

Laulu on iloni ja työni

Tapahtuma-alalla toimii pääosin ammattiryhmiä, jotka eivät ole millään kuukausipalkalla, eivätkä siten saa nyt mitään lomautetun ansiosidonnaista, vaan leipää ei nyt tule kerta kaikkiaan tällä hetkellä mistään. Edesmenneen Jope Ruonansuun roolihahmon sanoja lainaakseni ”ajatteleppa ite, noin niinku omalle kohalle”.

LUE LISÄÄ »
Helsingin valtuustosalin äänestyslauta.
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Kuntavaalit ovat arjen vaalit

Kuntavaalit ovat tosiasiassa todelliset arkivaalit. Vaaleissa valitaan suunta niille palveluille, jotka vaikuttavat eniten ihmisten arkeen. Valituilla valtuutetuilla on valta ja vastuu mm. lähiterveyskeskusten lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, lähikirjaston määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen ja moniin muihin jokapäiväisen arkielämän palveluihin, mutta ei maan hallitukseen kokoonpanoon tai Suomen EU-politiikkaan.

LUE LISÄÄ »
Kuva Saavutettavat verkkopalvelut
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Miksi verkkopalveluiden saavutettavuus on tärkeää?

Laki velvoittaa saavutettavuusdirektiivin kautta julkisille verkkopalveluille vaatimuksia, jotka sen pitää täyttää. Verkkopalvelujen hyvä saavutettavuus on välttämätöntä joillekin ihmisille, mutta hyödyllistä meille kaikille. Saavutettavuus ei siis ole kuitenkaan ainoastaan lain meille sanelemaa pakkopullaa, vaan se on samalla aina myös hyvää suunnittelua.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi