Pidetään huolta Helsingistä, Helsinki pitää huolta meistä

Staran aura-auto ja ensilumi

Pidetään huolta Helsingistä, Helsinki pitää huolta meistä

Muutimme vuoden 2018 vaihteessa Helsingin Mellunmäessä uuteen asuntoon. Uudessa taloyhtiössä isännöinti ja huoltoyhtiö tulee valmiiksi annettuna. Olen jälkikäteen kuullut, että uusissa taloyhtiöissä ensimmäisen vuoden jälkeen on lähes vakiintuneena tapana vaihtua huoltoyhtiö. Niin kävi meilläkin. Ensimmäinen talvi oli hyvin tavanomainen Helsingin talvi. Lunta, räntää, vettä ja pian taas uudelleen lunta ja sama kierto uudelleen. Huoltoyhtiötä näkyi pihalla satunnaisesti. Saattaisi olla jopa liioiteltua sanoa, että piha oli surkeasti hoidettu, sillä hyvin usein sitä ei oltu hoidettu ollenkaan. Mietimme taloyhtiön hallituksen kanssa, miten asia tulisi ratkaista. Pyysimme huoltoyhtiöltä huoltokirjan nähtäväksemme, jotta pystyisimme varmistamaan, miten sopimusta on noudatettu. Pian sellaisen saimmekin. Huoltokirjassa näkyi hienosti, milloin oli tehty lumityöt, milloin oli siivottu leikkipaikka. Lipunnostotkin olivat säntillisesti kirjattu huoltokirjaan vastaamaan Suomessa tuona ajanjaksona vastaavia virallisia liputuspäiviä. Muuten ihan hyvä, mutta meillä ei ole taloyhtiössämme leikkipaikkaa, eikä sen puoleen lipputankoakaan. Tästä seurasi tietysti se, että kilpailutimme huoltoyhtiön ja saimme tilalle toisen. Uusi huoltoyhtiö on hieman edellistä kalliimpi, mutta laatutasoltaan se on aivan huippu. Takana on Helsingille hieman epätavallistakin runsaslumisempi talvi, mutta kertaakaan ei ole tarvinnut soitella huoltoyhtiölle kysyäksemme, että voisitteko tulla tekemään työnne. Sen sijaan, minun on pitänyt Nero-koiralleni kertoa, että sille joka kolaa aamulla ennen aamu seitsemää pihaa, ei tarvitse haukkua. Se ei ole poikkeava erikoistapaus, vaan se kuuluu talvisin asiaan.

Taloyhtiön tapaan myös kaupungilla on tietyt osin lakisääteisetkin velvollisuudet, mutta varsin vapaat kädet useimpien palveluiden tuottamiseen. Kaupungilla ei ole velvollisuutta, eikä koskaan tarkoituskaan tehdä aivan kaikkea itse, mutta sillä ei myöskään ole velvollisuutta yhtiöittää tai ulkoistaa palveluitaan sitä kaikkein halvimmalla tuottavalle. Kaupunki voisi lain sallimissa rajoissa ulkoistaakin oikeastaan kaiken muun, paitsi oman vastuunsa palvelujen järjestämisestä̈. Kaupungin vastuu palveluista tarkoittaa ostopalvelujen osalta niiden jatkuvaa seurantaa. Käytännössä se tarkoittaa, että on seurattava palveluiden laatua, hintaa ja saatavuutta, vaikka vaikutusmahdollisuudet rajoittuisivatkin ostopalvelusopimusten tarkkaan laadintaan ja niiden toteutuman seurantaan. Tuotettiinpa Helsingin palvelu itse tai ostopalveluna, kysymys on aina paitsi työn tuottavuuden ja laadun kehittämisestä, viime kädessä kysymys on myös työntekijöiden osaamisen täydestä hyödyntämisestä̈. Hyvällä johtamisella ja tuloksellisuudesta palkitsemisella on tässä tärkeä tehtävä.

Ostopalvelut muuttavat ratkaisevasti kaupungin organisaatiota ja sen johtamista. Usein ostopalveluissa ostopalvelun tarkka sisältö, lisä palveluiden hinnoittelu sekä̈ palvelun jatkuvuuteen ja tulevaan hinnoitteluun sisältyvän riskin arviointi jäävät usein liian vähälle huomiolle. Ostopalvelut ja ulkoistaminen avaavat myös aina kysymyksen sovellettavista työehdoista. Ulkoistamisen rinnalla onkin aina harkittava vaihtoehtona kunnan oman palvelun kehittämistä̈. Työn tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen ei ole vain yksityisen sektorin tehtävä ja ominaisuus. Sitä voidaan vaatia ja hyvällä johtamisella se myös onnistuu julkisella sektorillakin. Kaupungin oman henkilöstön osaamisen kehittäminen on hyvä̈ ja usein kokonaistaloudellisesti myös se kaikkein edullisin vaihtoehto, kun tehdään päätöksiä julkisin varoin tuotettavista palveluista. 

Työehdoilla kilpaileminen ei ole kenkään etu

Tuotettiin palvelu sitten ostopalveluna tai kaupungin omana, palvelua tuottavan henkilöstön osaaminen on aina avainasemassa. Jos kaupungin työntekijöiden omaa osaamista ei kehitetä, ei voida myöskään olettaa, että kaupungilla olisi jatkossa osaamista hoitaa hankintoja ja niihin liittyviä kilpailutuksia. Siksi Helsinki tarvitsee jatkossakin reilua ja kestävää henkilöstöpolitiikkaa ja Helsingin tulee vaatia sitä myös omilta kumppaniyrityksiltään. Helsingin kuntapäättäjien velvollisuus on huolehtia siitä, että̈ työehdoilla ei kilpailla saatikka keinotella, sillä se on myös Helsingille palveluita tarjoavien yritysten etu. Kun yritysten ei tarvitse kaupungin palveluita toteuttaessaan kilpailla sillä, maksavatko he työntekijöilleen esimerkiksi minimipalkkoja, lomarahoja, äitiyspäivärahoja vai jättävätkö ne nämä maksamatta, kilpailutuksista saavutettavat hyödyt keskittyvät oikeisiin asioihin kuten esimerkiksi ostattavan palvelun laatuun.

Kaupunkiorganisaatio on meidän kaupungin asukkaiden ja veronmaksajien oma huoltoyhtiö. Maksan kaupunkilaisena mielelläni jopa pikkaisen enemmän hyvästä palvelusta joka toimii, kun vähääkään sellaisesta palvelusta joka ei toimi. Osaava kaupungin henkilöstö ja arvostettu kaupungin toiminta on hyvän kaupunkielämän perusta. Monet asiat hoidetaan kaupungin, yritysten ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Haluan mahdollisena tulevana Helsingin päättäjänä olla varmistamassa ja kehittämässä sitä, että kaupunki on jatkossakin hyvä työnantaja. Tämä ei ole itsestäänselvyys.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kalle Mikkolainen istuu portailla
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miksi työttömyysturvan porrastaminen on huono idea

* Se tukitusti ei juurikaan lisää työllisyyttä
* Se tutkitusti vain pahentaisi työn kohtaanto-ongelmaa
* Se tutkitusti vain pahentaisi mahdollista kierrettä joutua työttömäksi pian uudelleen
* Siitä olisi tutkitusti kokonaisuutena enemmän haittaa kuin hyötyä.

LUE LISÄÄ »
Työn kysyntä ja tarjonta graafi
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miten työn tarjonnan lisäämisen oletetaan lisäävän työllisyyttä?

Tämän teorian ongelma on siinä, että pelkkä tarjonnan lisääminen, ei ole vasta kun toinen puoli tässä teoriassa tapahtuvassa työllisyyden paranemisessa. Jotta työn tarjontaa lisäämällä työllisyys voisi koskaan aidosti lisääntyä, työlle tarvitaan aina myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Viimeaikaisesta työn tarjonnan lisäämiseen keskittyneestä keskustelusta tekisi järkeenkäypää vain silloin, että työn tarjonnan lisääminen synnyttäisi todistetusti toiseen päähän myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Teoria perustuu siis siihen, että aina kun yksi uusi työtön ilmoittautuu TE-keskukseen työnhakijaksi, jonnekin syntyy automaattisesti samalla myös uusi avoin työpaikka. Muussa tapauksessahan pelkkä työn tarjonnan lisääminen tarkoittaa aina pelkästään työttömyyden lisääntymistä.

LUE LISÄÄ »
Säätytalo
Kehysriihi
Kalle Mikkolainen

Politiikan uskottavuus ja iso kuva

Politiikan isokuva on se, että Koronakriisin laskun maksun aika tulee. Nähtäväksi jää ovatko ensimmäiseksi tukia vaatineet ja saaneet tahot myöskin he, jotka myös ensimmäiseksi ovat nostamassa oman kätensä pystyyn laskun maksuhalukkuuden merkiksi. Vai jäävätkö maksumiehiksi he, jotka eivät mitään tukia koskaan ehtineet saamaankaan. Isossa kuvassa se on varmaa, että lasku tästä tulee maksettavaksi. Se ei ole varmaa, miten oikeudenmukaisesti lasku tulee jakaantumaan. Se tulee riippumaan tulevien hallitusten kokoonpanosta.

LUE LISÄÄ »
Korona
Kalle Mikkolainen

Kun maahan kaivattiin passin ja hammasharjan lisäksi sosialismia

Meille on kerrottu Kokoomuksen suulla, että jos Suomeen ei oteta käyttöön rokotepassia, joka oikeuttaisi pääsyn seniorikahvilaan, teatteriin, tapahtumaan tai baariin, se olisi sosialismia ja kaikkien kurjistamista. Jonnet ei nyt muista, että tämmöinen on jo keksitty. Neuvostoliitossa oli käytössä propuska, lupalappu. Neuvostoliitossa lupia vaadittiin joka käänteessä, muun muassa maan sisäisessä matkustamisessa. Mikä voisi mennä pieleen?

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi