Avoimessa yhteiskunnassakaan aivan kaiken ei tarvitse olla avointa

Naton muistitukku

Avoimessa yhteiskunnassakaan aivan kaiken ei tarvitse olla avointa

Minulla on vahva luotto Suomen valtionjohtoon. Meillä viisas ja kokenut presidentti, kun maailmalla tapahtuu suuria mullistuksia. Presidentti on oman pitkän poliittisen kokemuksensa lisäksi ehtinyt olla jo pitkään presidentin virassa. Hän on hyvin sisällä presidentti-instituution järjestelmistä ja omaa hyvät kontaktit maailmalle. On myös hyvä, että presidentillä on tukenaan maltillinen pääministeri yhdessä muun valtionjohdon kanssa.

Valtionjohdolla on käytettävissään sellaistakin tiedustelutietoa ja kontakteja muun muassa Natoon, jota meillä tavallisilla sukankuluttajilla, tai edes rivikansanedustajilla ja mepeillä ei ole. Tässä tarkoitan, että valtionjohdolla on käytössään maan paras tieto paitsi sitä, missä aikataulussa, koska ja miten Natoon on mahdollista hakea, heillä on myös paras asiantuntijatieto Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta.

En pidä myöskään huonona asiana sitä, että valtionjohto tasaisin välein muistuttaa meitä siitä, että sota ei juuri tällä hetkellä uhkaa Suomea, sillä näinhän asia on. Vaikka myös Suomen turvallisuustilanne muuttui peruuttamattomasti 24.2.2022 ja sota tulee nyt joka päivä uutiskuvina olohuoneisiimme, parasta mitä itsemme ja läheistemme eteen voimme tehdä, on toistaiseksi keskittyä omaan arkeemme.

Sellaiset puheet, että valtiojohto ei uskaltaisi sanoa tai päättää esimerkiksi natojäsenyydestä jätän omaan arvoonsa. Valtionjohto on sanomisissaan varovainen, mutta sillä on syynsä. Ensisijaisesti he eivät ole varovaisia oman itsensä vuoksi, vaan meidän Suomen kansalaisten vuoksi. Jokainen meistä voi pohtia, jos he uskaltaisivat omilla sanomisillaan esimerkiksi oman poliittisen asemansa pönkittämiseksi ottaa riskejä, jotka sittemmin eskaloituisivat siten, että pommit alkaisivat putoilla, riskiä eivät kantaisi ensimmäisenä he, vaan Suomen kansa. Olen melko varma siitä, että Suomen valtionjohdolla on käytössään parhaiden asiantuntijoiden lisäksi myös tämän maan parhaat pommisuojat.

Tietysti me kaikki palamme halusta saada tietää, mutta valtionjohdolla on käytettävissään sellaistakin tietoa, jota he eivät voi kertoa ulospäin. Presidentti Niinistö tai puolustusministeri Kaikkonen eivät lähteneet tässä maailmantilanteessa käymään USA:ssa huvikseen tai keskustelemaan sinne vain yleisellä tasolla. Itselleni ainakin on alkanut tuntua siltä, että silloin kun valtionjohdosta viestitään ulospäin, että nyt ei ole aika kiirehtiä, siellä kabineteissa on tosi kiire.

Me olemme eläneet koko Neuvostoliiton jälkeisen ajan yhteiskunnassa, jossa päätöksenteko on ollut avointa ja asioiden perusteet ovat kaikkien tiedossa. Pitkä rauhanaika on saanut meidät ehkä paitsi unohtamaan sodan kauhut, myös sen, että edelleen valtiojohdolla on tietoa, joka ei ole tarkoitettu kaikille. Varmasti kaikkein eniten tällaista tietoa on asioissa, jotka liittyvät Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Poliittisissa puolueessa on paljon aktiiveja jo luottamushenkilöitä, jotka keskustelevat aiheesta. On aivan luonnollista, että meistä monilla on asioista kanta. Toisilla vahvempi kuin toisilla. Ihmiset, jotka toimivat puolueissa ovat yleensä hakeutuneet sinne nimenomaan sen vuoksi, että he haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Olisi minusta itseasiassa hyvin outoa, jos tällaisilla ihmisillä ei olisi kantaa ja sanottavaa asioihin juuri silloin kun maailma on suuressa myllerryksessä.

Pidän hieman hassuna sitä, että nyt tässä tilanteessa tivataan suunnilleen jokaiselta kansanedustajalta ja mepiltä erikseen ja yksitellen heidän natokantojaan. Toki ymmärrän, että mikä kiinnostaa ihmisiä, on median homma. Vielä hassumpana pidän kuitenkin venäjämielisten poliitikkojen etsintää suurennuslasilla vanhojen lehtijuttujen perusteella jokaisen kiven alta, ja niidenkin missä niitä ei ole.

Politiikkaa tehdään ajassa ja ehdimme elämään vuosia ajassa, jolloin ei ollut mitään järkisyytä olla pitämättä hyviä suhteita Venäjään ja siihen kuului myös luottamus tiettyyn rajaan saakka. Oman käsitykseni mukaan hyvin harva, jos kukaan kuitenkaan täysin varauksettomasti Venäjään luotti tai mielsi, että Venäjä olisi edes etäisesti länsimaista yhteiskuntaa muistuttava demokratia tai edes, että siitä olisi tulossa sellainen ainakaan kovin lyhyellä aikavälillä. Tästä kertoo muun muassa se, että Suomi ei karsinut omia puolustusmenojaan liiaksi kuten moni muu Euroopan maa, esimerkiksi Ruotsi teki. Vaikka sitä ei monestikaan ääneen sanottu, Suomi kehitti ja ylläpiti omaa puolustustaan nimenomaan Venäjän vuoksi

Historia on mielenkiintoista ja sillä on ehkä mukava spekuloida, mutta valtionjohto ja puolueet elävät ja toimivat ajassa. Tänään ne toimivat tämän päivän ajassa. Maailma ja aika muuttui peruuttamattomasti, kun Venäjä hyökkäsi täysimittaisella sodalla Ukrainaan. Tässä saattaa käydä vielä meidän kaikkien yllätykseksi ja median kannalta niinkin tylsästi, että kaikki puolueet käyvät nyt kevään aikana sisäiset keskustelut kuten demokratiaan kuuluu ja tulevat ulos yhdellä ja yhtenäisellä natokannalla. Repiköön media otsikoita sitten siitä. Enää jokunen viikko tai kuukausi ei meinaa mitään siinä kokonaisuudessa, kun puhutaan niinkin suuresta asiasta mitä Suomen sotilaallinen liittoutuminen on. Mikäli valtionjohtoon tulee tieto, että natopäätös tarvittaisiinkin nopeasti, puolueet pystyvät kyllä tarvittaessa muodostamaan kantansa hyvinkin nopeasti. Yksi asia on kuitenkin yksi ylitse muiden. Se on Suomen turvallisuus.

Minun oma natokantani on kyllä. 24.2.2022 jälkeen sitä ei ole tarvinnut päivittää. Silloin se päivittyi ja luulen, että niin päivittyi monen muunkin.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Poliittinen johtajuus
Kalle Mikkolainen

Millainen on hyvä pomo ja mitä on johtajuus?

Viimeaikainen julkinen keskustelu, jossa päättäjiltämme on vaadittu ripeitä päätöksiä, ja sen myötä johtajuutta on saanut minut pohtimaan, että milloin ripeistä päätöksistä usein vailla harkintaa on tullut arvostettu johtajuushyve?

LUE LISÄÄ »
Venäjä
Kalle Mikkolainen

YYA-Suomi

Nykymuotoisen Vladimir Putinin Venäjän kanssa bisneksen tekemisellä taas ei ole ollut suomettumisen kanssa mitään tekemistä. Olemmeko olleet Venäjän kanssa liian sinisilmäisiä? Jälkikäteen ajatellen tietysti olemme.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Talouspolitiikka
Kalle Mikkolainen

Yksi askel eteen, kaksi taaksepäin

Jos oikeistohallitus leikkaa ensin kaksi ja vasemmistohallitus palauttaa yhden, jokainen voi omassa mielessään pohtia, mikä on tämän kehityksen suunta pidemmällä aikavälillä. Tämä sama kehitys näyttää tapahtuvan koulutuksen lisäksi lähes kaikessa muuallakin yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvassa, yhteiskunnan turvaverkoissa, terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa. Sitten ihmettelemme, miksi koulutuksen pisa-tulokset laskevat, terveyden hoito on kriisissä tai vanhusten hoidon hoitajamitoituksen noudattamiseen ei kaikkialla riitä hoitajia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Potilasturvallisuuslaki
Kalle Mikkolainen

Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

Olen ylpeä aivan jokaisesta SDP:n kansanedustajasta, joka uskalsivat äänestää potilasturvallisuuslain puolesta. Heille 51 kansanedustajalle, jotka ylipuoluerajojen eivät tulleet paikalle äänestykseen taas annan satikutia tai ainakin toivon, että heillä oli poissaololleen hyvin perusteltu syy.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi