Paikallista sopimista, vai paikallaan pyörimistä?

Kuva, jossa pensseli maalaa lautaseinää punaiseksi

Paikallista sopimista, vai paikallaan pyörimistä?

Julkisessa keskustelussa törmää usein käsitykseen, että työttömiä vaivaavat pääosin motivaation puute, työhaluttomuus ja suoranainen laiskuus. Vaikka mikään tilasto ei tosiasiassa tue tätä käsitystä, Kokoomuksen ehdotus leikata työttömyys- ja sosiaaliturvaa työllistämiskeinona perustuvat ainoastaan tähän käsitykseen.

Työllistyminen ei ole pelkästään yksilöstä kiinni. Taustalla saattaa vaikuttaa useiden tekijöiden summa. Työttömien joukko on hyvin moninainen, ja siksi tarjottavien ratkaisujen ja palveluiden tulisi myös olla moninaisia ja yksilölähtöisiä.

Työllistymisen edistämiseen saadaan positiivinen kierre, kun parannetaan koulutusta, osaamista, työkyvyn ylläpitämistä ja työllistämispalveluita. Palveluissa tulee huomioida henkilökohtainen ohjaus, tuki ja seuranta. Sipilän hallitus leikkasi kaikista edellä mainitusta, joten työtä on paljon.

Toinen Kokoomuksen ikisuosikki konkreettinen työllisyystoimi on ”paikallinen sopiminen” ja ”työmarkkinoiden joustot”. Tässähän ei tosiasiassa ole mitään konkreettista niin kauan, kun ei lainkaan edes yritetä avata, mitä paikallisesti nyt ei voida sopia, ja minkä tässä tarkalleen ottaen nyt pitäisi joustaa ja mihin suuntaan?

Suomessa sovitaan paikallisesti tuhansilla työpaikoilla ihan joka ikinen päivä. Tänäänkin. Lähes kaikesta voidaan sopia ja sovitaankin paikallisesti, paitsi työehtosopimusten minimiehtojen alle. Kokoomus vaatii konkreettisia työllisyystoimia ja heidän kärkikeinonsa on ”paikallinen sopiminen”.

Miksi emme ole nähneet yhtään konkreettista asiaa, minkä itseasiassa työehtosopimuksessa pitäisi nyt joustaa. Tästä on jauhettu jo vuosia. Miksi emme ole nähneet yhtään A-Studion keskusteluohjelmaa, joka aidosti pureutuisi asiaan, mitä konkreettisia asioita ”paikallisen sopimisen” edistäminen pitäisi sisällään? Taisi olla viimeksi maanantain A-Studiossa, kun Elina Lepomäki esitti konkreettisena työllisyyskeinona ”paikallista sopimista”. Toimittajalta ei ainuttakaan lisäkysymystä, ainoastaan nyökkäilyä. Minä voisin yhtä laitta väittää, että ”rakenteelliset uudistukset” tuovat 100 000 uutta työpaikkaa, ja voisimme nyökytellä sille yhdessä viisaan näköisenä tippaakaan avaamatta, mitä se pitäisi sisällään.

Jos sitä, mitä paikallinen sopiminen pitää sisällään halutaan edelleen pitää piilossa, on turha ihmetellä, miksi asia ei etene, vaikka se on ollut keskustelussa jo vuosia.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

kallemikkolainen.fi
Vappusatanen
Kalle Mikkolainen

Voidaan se ottaa poiskin

On varmasti totta, että nyt Sanna Marinin hallituksen toimesta toteutetut indeksikorotukset eivät riitä kompensoimaan kaikkea Ukrainan sodan vuoksi energian hinnasta johtuvaa elinkustannusten äkillistä nousua, mutta on se ainakin minun mielestäni parempi kuin indeksijäädytys.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Kalle Mikkolainen

Samassa veneessä

Mielestäni ei ole mitään pahaa siinä, että pääomaverotus on työn verotusta hiukan kevyempää ja siten kilpailukykyistä suhteessa verrokkimaihimme. Päinvastoin. Mielestäni kaikilla pitäisi vain olla samat säännöt riippumatta siitä, kuka on sijoittanut, kuinka paljon on sijoittanut tai miten on sijoittanut. Se olisi oikeudenmukaista.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Hyvinvointivaltio
Kalle Mikkolainen

Mikä on tärkeää?

Leikkaaminen itsessään ei ole mitään kovinkaan vaativaa. Leikkaaminen on itseasiassa helppoa. Se ei vaadi mitään erityistä osaamista tai viisautta. Kunhan vaan leikkaa. Sen sijaan leikkaaminen siten, että samalla parannetaan palveluita ja saavutetaan talouskasvua, on hyvin vaikeaa.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi