Paikallista sopimista, vai paikallaan pyörimistä?

Kuva, jossa pensseli maalaa lautaseinää punaiseksi

Paikallista sopimista, vai paikallaan pyörimistä?

Julkisessa keskustelussa törmää usein käsitykseen, että työttömiä vaivaavat pääosin motivaation puute, työhaluttomuus ja suoranainen laiskuus. Vaikka mikään tilasto ei tosiasiassa tue tätä käsitystä, Kokoomuksen ehdotus leikata työttömyys- ja sosiaaliturvaa työllistämiskeinona perustuvat ainoastaan tähän käsitykseen.

Työllistyminen ei ole pelkästään yksilöstä kiinni. Taustalla saattaa vaikuttaa useiden tekijöiden summa. Työttömien joukko on hyvin moninainen, ja siksi tarjottavien ratkaisujen ja palveluiden tulisi myös olla moninaisia ja yksilölähtöisiä.

Työllistymisen edistämiseen saadaan positiivinen kierre, kun parannetaan koulutusta, osaamista, työkyvyn ylläpitämistä ja työllistämispalveluita. Palveluissa tulee huomioida henkilökohtainen ohjaus, tuki ja seuranta. Sipilän hallitus leikkasi kaikista edellä mainitusta, joten työtä on paljon.

Toinen Kokoomuksen ikisuosikki konkreettinen työllisyystoimi on ”paikallinen sopiminen” ja ”työmarkkinoiden joustot”. Tässähän ei tosiasiassa ole mitään konkreettista niin kauan, kun ei lainkaan edes yritetä avata, mitä paikallisesti nyt ei voida sopia, ja minkä tässä tarkalleen ottaen nyt pitäisi joustaa ja mihin suuntaan?

Suomessa sovitaan paikallisesti tuhansilla työpaikoilla ihan joka ikinen päivä. Tänäänkin. Lähes kaikesta voidaan sopia ja sovitaankin paikallisesti, paitsi työehtosopimusten minimiehtojen alle. Kokoomus vaatii konkreettisia työllisyystoimia ja heidän kärkikeinonsa on ”paikallinen sopiminen”.

Miksi emme ole nähneet yhtään konkreettista asiaa, minkä itseasiassa työehtosopimuksessa pitäisi nyt joustaa. Tästä on jauhettu jo vuosia. Miksi emme ole nähneet yhtään A-Studion keskusteluohjelmaa, joka aidosti pureutuisi asiaan, mitä konkreettisia asioita ”paikallisen sopimisen” edistäminen pitäisi sisällään? Taisi olla viimeksi maanantain A-Studiossa, kun Elina Lepomäki esitti konkreettisena työllisyyskeinona ”paikallista sopimista”. Toimittajalta ei ainuttakaan lisäkysymystä, ainoastaan nyökkäilyä. Minä voisin yhtä laitta väittää, että ”rakenteelliset uudistukset” tuovat 100 000 uutta työpaikkaa, ja voisimme nyökytellä sille yhdessä viisaan näköisenä tippaakaan avaamatta, mitä se pitäisi sisällään.

Jos sitä, mitä paikallinen sopiminen pitää sisällään halutaan edelleen pitää piilossa, on turha ihmetellä, miksi asia ei etene, vaikka se on ollut keskustelussa jo vuosia.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kalle Mikkolainen

Tuhkaa ja timantteja

Sosiaaliturvaa leikkaamalla ei Suomen taloudelle timantteja löydy, vaikka kuinka syvälle koittaisi kaivaa. Kaikki todelliset ja vaikuttavat työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat aina kauaskantoisia. Sellaisia ovat mm. yritysten toimintaedellytysten parantaminen, panostaminen tutkimukseen, tuotekehitykseen ja panostaminen koulutukseen ja osaamiseen. Mikään näistä eivät kartu leikkaamalla ihmisten työttömyysturvaa.

LUE LISÄÄ »
Kuva, jossa pensseli maalaa lautaseinää punaiseksi
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Tekemätöntä työtä

Oletko joskus kuullut väitteen, miten paljon Suomessa on tekemätöntä työtä? Minä olen ja useasti. Väitehän on sinänsä ihan totta. Eihän tekemättömästä työstä koskaan pulaa ole ollutkaan, pulaa on ainoastaan työn maksajista, valitettavan usein myös maksuhalukkuudesta.

LUE LISÄÄ »

Bisnes on bisnes ja Mooses on Mooses

On toki aivan totta, että sunnuntailisille on olemassa uskonnollinen kristilliseen pyhäpäivään pohjautuva tausta, tai ylipäätään sille, miksi vapaapäiväksi ja on vuosien saatossa valikoitunut nimenomaan sunnuntai. On kuitenkin väärä väite, että sunnuntain vapaapäivällä ei enää olisi enää tässä ajassa mitään merkitystä. Suurimmalla osalla meistä sunnuntain vapaapäivän arkeen vaikuttava asia on edelleen olemassa, muuta se on aivan toinen ja paljon maallisempi.

LUE LISÄÄ »
perussuomalaiset
Kalle Mikkolainen

Yksittäistapaus

Ihan jokainen väkivaltatapaus on liikaa. Mutta kyllä, ihan jokainen tapaus on oma yksittäistapauksensa. Miksi? Niin se oikeusvaltio vaan toimii. Jokainen rikoksentekijä vastaa lain edessä yksilönä ja itse vain ja ainoastaan itse tekemästään rikoksestaan, ei kenenkään muun.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi