Ne suuret tuet, jotka laiskistavat

Ne suuret tuet, jotka laiskistavat

Olen saanut jonkun verran kritiikkiä edelliseen juttuuni, jossa käsittelen tapahtuma-alan ahdinkoa. https://kallemikkolainen.fi/kirjoituksia/laulu-on-iloni-ja-tyoni/ Kerroin, että alalla työskentelevät ihmiset työskentelevät paljolti freelance-, yrittäjä- ja kevytyrittäjäpohjalta ja rahaa ei tule siksi mistään.

Kritiikin perusteella kaikilla on kuulemma oikeus kuulua työttömyyskassaan ja saada ansiosidonnaista päivärahaa joutuessaan lomautetuksi tai työttömäksi. Eli ihan oma moka, jos et ole kuulunut liittoon tai työttömyyskassaan.

Korjataan siis väitettä. Ensinnäkään liitolla ei ole mitään tekemistä ansiosidonnaisen päivärahan kanssa, vaan ansiosidonnaisen maksaa työttömyyskassa. Freelance-, yrittäjä- ja kevytyrittäjä (kukahan tuonkin termin keksi?) tulkitaan työttömyysturvan kannalta yrittäjäksi. Myös heillä on toki oikeus kuulua jossain tapauksissa työttömyyskassaan tai yrittäjien työttömyyskassaan, mutta meistä tavallisista palkansaajista moni ei ehkä tiedä, että yrittäjän työttömyysturva on paljon palkansaajan ansiosidonnaista vaatimattomampi. Lisäksi normaalisti saadakseen työttömyyspäivärahaa, yrittäjän on lopetettava yrityksensä toiminta. Palkansaajillakin työttömyysturva on ainoastaan hieman alta puolet verrattuna työttömyyttä edeltäneeseen palkkaan. Lisäksi työttömyyskorvauksesta peritään aina suhteessa palkkatuloa kovempi vero.

Hallitus laajensi yrittäjän työttömyysturvaa koronan vuoksi siten, että yrittäjäkin on nyt tilapäisesti oikeutettu työmarkkinatukeen joutumatta laittamaan yrityksensä pillejä kokonaan pussiin. Muutos on tilapäinen, ja sitä jatkettiin koronan vuoksi nyt keväällä. Työmarkkinatukea maksetaan samoin kuin ansiosidonnaista 5 päivältä viikossa. Tukeen lisätään korotus, jos sinulla on lapsia. Täysi työmarkkinatuki on noin 726–942 e/kk miinus verot (25%). Eli käteen jäävä osuus on elätettävien lapsien lukumäärästä riippuen noin 500-700 euroa kuussa. Tällä rahalla pitää siis maksaa asuminen, eläminen, puhelin- ja sähkö- yms. laskut, liikkuminen ja lasten harrastukset. Lisäksi jokainen Suomessa asuva riippumatta siitä, onko hän minkä maan kansalainen tai minkä värinen, työtön vai työssäkäyvä on oikeutettu toimeentulotukeen, mikäli taloudelliset edellytykset täyttyvät.
On siis toki väärin sanoa, että mitään rahaa ei tule tällä hetkellä mistään. Kyllä kaikki Suomessa pysyvästi asuvat ovat aina oikeutettuja ainakin toimeentulotukeen. Juttuni ei nyt käsitellyt toimeentulotukea. Se vaatisi kokonaan toisen jutun ja keskustelun.

Tahtoisin, että mahdollisimman moni miettisi noita yllä listaamiani summia silloin kun seuraavaksi näette taas jonkun lehtijutun tai kuulette kerrottavan ideologisesti työttömästä, joka saa saman rahan makaamalla kotona. Tai lehtijutun siitä, että he käyvät työssä vain oman mielenterveytensä vuoksi, rakkaudesta lajiin tai muuten vaan huvikseen. Saman rahan saisi kuulemma tukina makaamalla kotona. He, jotka ovat joutuneet nyt koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi ovat saattaneet saada karvaasti huomata, että ne ”suuret tuet” eivät nyt olleetkaan ihan sama raha, kun palkka. Kyynisesti voin silti todeta, että melko varmasti ei tule menemään kauankaan aikaa kun tulee taas joku seuraava lehtijuttu tai poliittinen avaus, jossa tuota jo entisestäänkin pohjoismaisittain heikointa työttömyysturvaa halutaan taas kerran leikata vaikuttavana työllistymiskeinona, sillä ”ne suuret työttömyyskorvaukset” lisäävät vain teitä laskoja yhteiskunnan elättejä, joita pitääkin vähän patistella.
Ehkäpä ne tuet eivät olekaan niin suuren suuria, kun meidän on vuosikausia annettu ymmärtää?

Kevennykseksi. Jutun alussa linkkaamani edellisen jutun kuvassa on minä kolmevuotiaana kitaran kanssa. Ei tullut minusta muusikkoa, kitaristia tai laulajaa. Minun lauluääntäni joskus kuulleet saattavat todeta, että ammatinvalintani suuntautuessa toisaalle, maailmasta tuli ehkäpä edes hieman parempi paikka 😀

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kalle soittaa kitaraa
Korona
Kalle Mikkolainen

Laulu on iloni ja työni

Tapahtuma-alalla toimii pääosin ammattiryhmiä, jotka eivät ole millään kuukausipalkalla, eivätkä siten saa nyt mitään lomautetun ansiosidonnaista, vaan leipää ei nyt tule kerta kaikkiaan tällä hetkellä mistään. Edesmenneen Jope Ruonansuun roolihahmon sanoja lainaakseni ”ajatteleppa ite, noin niinku omalle kohalle”.

LUE LISÄÄ »
Helsingin valtuustosalin äänestyslauta.
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Kuntavaalit ovat arjen vaalit

Kuntavaalit ovat tosiasiassa todelliset arkivaalit. Vaaleissa valitaan suunta niille palveluille, jotka vaikuttavat eniten ihmisten arkeen. Valituilla valtuutetuilla on valta ja vastuu mm. lähiterveyskeskusten lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, lähikirjaston määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen ja moniin muihin jokapäiväisen arkielämän palveluihin, mutta ei maan hallitukseen kokoonpanoon tai Suomen EU-politiikkaan.

LUE LISÄÄ »
Kuva Saavutettavat verkkopalvelut
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Miksi verkkopalveluiden saavutettavuus on tärkeää?

Laki velvoittaa saavutettavuusdirektiivin kautta julkisille verkkopalveluille vaatimuksia, jotka sen pitää täyttää. Verkkopalvelujen hyvä saavutettavuus on välttämätöntä joillekin ihmisille, mutta hyödyllistä meille kaikille. Saavutettavuus ei siis ole kuitenkaan ainoastaan lain meille sanelemaa pakkopullaa, vaan se on samalla aina myös hyvää suunnittelua.

LUE LISÄÄ »
Erivärisiä palloja
Empatia
Kalle Mikkolainen

Yhteistyöllä, ennemmin kuin tuurilla

Kuntapoliitikon yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on yhteistyökyky, sillä ilman sitä kunnissa kukaan ei yksin pysty kuin vastustamaan asioita. Kuntapolitiikassa lähes jokaiseen asiaan pitää yrittää löytää tukea yli puoluerajojen, jotta mitään saadaan edistettyä.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi