Ne suuret tuet, jotka laiskistavat

Ne suuret tuet, jotka laiskistavat

Olen saanut jonkun verran kritiikkiä edelliseen juttuuni, jossa käsittelen tapahtuma-alan ahdinkoa. https://kallemikkolainen.fi/kirjoituksia/laulu-on-iloni-ja-tyoni/ Kerroin, että alalla työskentelevät ihmiset työskentelevät paljolti freelance-, yrittäjä- ja kevytyrittäjäpohjalta ja rahaa ei tule siksi mistään.

Kritiikin perusteella kaikilla on kuulemma oikeus kuulua työttömyyskassaan ja saada ansiosidonnaista päivärahaa joutuessaan lomautetuksi tai työttömäksi. Eli ihan oma moka, jos et ole kuulunut liittoon tai työttömyyskassaan.

Korjataan siis väitettä. Ensinnäkään liitolla ei ole mitään tekemistä ansiosidonnaisen päivärahan kanssa, vaan ansiosidonnaisen maksaa työttömyyskassa. Freelance-, yrittäjä- ja kevytyrittäjä (kukahan tuonkin termin keksi?) tulkitaan työttömyysturvan kannalta yrittäjäksi. Myös heillä on toki oikeus kuulua jossain tapauksissa työttömyyskassaan tai yrittäjien työttömyyskassaan, mutta meistä tavallisista palkansaajista moni ei ehkä tiedä, että yrittäjän työttömyysturva on paljon palkansaajan ansiosidonnaista vaatimattomampi. Lisäksi normaalisti saadakseen työttömyyspäivärahaa, yrittäjän on lopetettava yrityksensä toiminta. Palkansaajillakin työttömyysturva on ainoastaan hieman alta puolet verrattuna työttömyyttä edeltäneeseen palkkaan. Lisäksi työttömyyskorvauksesta peritään aina suhteessa palkkatuloa kovempi vero.

Hallitus laajensi yrittäjän työttömyysturvaa koronan vuoksi siten, että yrittäjäkin on nyt tilapäisesti oikeutettu työmarkkinatukeen joutumatta laittamaan yrityksensä pillejä kokonaan pussiin. Muutos on tilapäinen, ja sitä jatkettiin koronan vuoksi nyt keväällä. Työmarkkinatukea maksetaan samoin kuin ansiosidonnaista 5 päivältä viikossa. Tukeen lisätään korotus, jos sinulla on lapsia. Täysi työmarkkinatuki on noin 726–942 e/kk miinus verot (25%). Eli käteen jäävä osuus on elätettävien lapsien lukumäärästä riippuen noin 500-700 euroa kuussa. Tällä rahalla pitää siis maksaa asuminen, eläminen, puhelin- ja sähkö- yms. laskut, liikkuminen ja lasten harrastukset. Lisäksi jokainen Suomessa asuva riippumatta siitä, onko hän minkä maan kansalainen tai minkä värinen, työtön vai työssäkäyvä on oikeutettu toimeentulotukeen, mikäli taloudelliset edellytykset täyttyvät.
On siis toki väärin sanoa, että mitään rahaa ei tule tällä hetkellä mistään. Kyllä kaikki Suomessa pysyvästi asuvat ovat aina oikeutettuja ainakin toimeentulotukeen. Juttuni ei nyt käsitellyt toimeentulotukea. Se vaatisi kokonaan toisen jutun ja keskustelun.

Tahtoisin, että mahdollisimman moni miettisi noita yllä listaamiani summia silloin kun seuraavaksi näette taas jonkun lehtijutun tai kuulette kerrottavan ideologisesti työttömästä, joka saa saman rahan makaamalla kotona. Tai lehtijutun siitä, että he käyvät työssä vain oman mielenterveytensä vuoksi, rakkaudesta lajiin tai muuten vaan huvikseen. Saman rahan saisi kuulemma tukina makaamalla kotona. He, jotka ovat joutuneet nyt koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi ovat saattaneet saada karvaasti huomata, että ne ”suuret tuet” eivät nyt olleetkaan ihan sama raha, kun palkka. Kyynisesti voin silti todeta, että melko varmasti ei tule menemään kauankaan aikaa kun tulee taas joku seuraava lehtijuttu tai poliittinen avaus, jossa tuota jo entisestäänkin pohjoismaisittain heikointa työttömyysturvaa halutaan taas kerran leikata vaikuttavana työllistymiskeinona, sillä ”ne suuret työttömyyskorvaukset” lisäävät vain teitä laskoja yhteiskunnan elättejä, joita pitääkin vähän patistella.
Ehkäpä ne tuet eivät olekaan niin suuren suuria, kun meidän on vuosikausia annettu ymmärtää?

Kevennykseksi. Jutun alussa linkkaamani edellisen jutun kuvassa on minä kolmevuotiaana kitaran kanssa. Ei tullut minusta muusikkoa, kitaristia tai laulajaa. Minun lauluääntäni joskus kuulleet saattavat todeta, että ammatinvalintani suuntautuessa toisaalle, maailmasta tuli ehkäpä edes hieman parempi paikka 😀

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kalle Mikkolainen istuu portailla
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miksi työttömyysturvan porrastaminen on huono idea

* Se tukitusti ei juurikaan lisää työllisyyttä
* Se tutkitusti vain pahentaisi työn kohtaanto-ongelmaa
* Se tutkitusti vain pahentaisi mahdollista kierrettä joutua työttömäksi pian uudelleen
* Siitä olisi tutkitusti kokonaisuutena enemmän haittaa kuin hyötyä.

LUE LISÄÄ »
Työn kysyntä ja tarjonta graafi
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miten työn tarjonnan lisäämisen oletetaan lisäävän työllisyyttä?

Tämän teorian ongelma on siinä, että pelkkä tarjonnan lisääminen, ei ole vasta kun toinen puoli tässä teoriassa tapahtuvassa työllisyyden paranemisessa. Jotta työn tarjontaa lisäämällä työllisyys voisi koskaan aidosti lisääntyä, työlle tarvitaan aina myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Viimeaikaisesta työn tarjonnan lisäämiseen keskittyneestä keskustelusta tekisi järkeenkäypää vain silloin, että työn tarjonnan lisääminen synnyttäisi todistetusti toiseen päähän myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Teoria perustuu siis siihen, että aina kun yksi uusi työtön ilmoittautuu TE-keskukseen työnhakijaksi, jonnekin syntyy automaattisesti samalla myös uusi avoin työpaikka. Muussa tapauksessahan pelkkä työn tarjonnan lisääminen tarkoittaa aina pelkästään työttömyyden lisääntymistä.

LUE LISÄÄ »
Säätytalo
Kehysriihi
Kalle Mikkolainen

Politiikan uskottavuus ja iso kuva

Politiikan isokuva on se, että Koronakriisin laskun maksun aika tulee. Nähtäväksi jää ovatko ensimmäiseksi tukia vaatineet ja saaneet tahot myöskin he, jotka myös ensimmäiseksi ovat nostamassa oman kätensä pystyyn laskun maksuhalukkuuden merkiksi. Vai jäävätkö maksumiehiksi he, jotka eivät mitään tukia koskaan ehtineet saamaankaan. Isossa kuvassa se on varmaa, että lasku tästä tulee maksettavaksi. Se ei ole varmaa, miten oikeudenmukaisesti lasku tulee jakaantumaan. Se tulee riippumaan tulevien hallitusten kokoonpanosta.

LUE LISÄÄ »
Staran aura-auto ja ensilumi
Helsinki
Kalle Mikkolainen

Pidetään huolta Helsingistä, Helsinki pitää huolta meistä

Kaupunkiorganisaatio on meidän kaupungin asukkaiden ja veronmaksajien oma huoltoyhtiö. Maksan kaupunkilaisena mielelläni jopa pikkaisen enemmän hyvästä palvelusta joka toimii, kun vähääkään sellaisesta palvelusta joka ei toimi. Osaava kaupungin henkilöstö ja arvostettu kaupungin toiminta on hyvän kaupunkielämän perusta. Monet asiat hoidetaan kaupungin, yritysten ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Haluan mahdollisena tulevana Helsingin päättäjänä olla varmistamassa ja kehittämässä sitä, että kaupunki on jatkossakin hyvä työnantaja. Tämä ei ole itsestäänselvyys.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi