Ne suuret tuet, jotka laiskistavat

Ne suuret tuet, jotka laiskistavat

Olen saanut jonkun verran kritiikkiä edelliseen juttuuni, jossa käsittelen tapahtuma-alan ahdinkoa. https://kallemikkolainen.fi/kirjoituksia/laulu-on-iloni-ja-tyoni/ Kerroin, että alalla työskentelevät ihmiset työskentelevät paljolti freelance-, yrittäjä- ja kevytyrittäjäpohjalta ja rahaa ei tule siksi mistään.

Kritiikin perusteella kaikilla on kuulemma oikeus kuulua työttömyyskassaan ja saada ansiosidonnaista päivärahaa joutuessaan lomautetuksi tai työttömäksi. Eli ihan oma moka, jos et ole kuulunut liittoon tai työttömyyskassaan.

Korjataan siis väitettä. Ensinnäkään liitolla ei ole mitään tekemistä ansiosidonnaisen päivärahan kanssa, vaan ansiosidonnaisen maksaa työttömyyskassa. Freelance-, yrittäjä- ja kevytyrittäjä (kukahan tuonkin termin keksi?) tulkitaan työttömyysturvan kannalta yrittäjäksi. Myös heillä on toki oikeus kuulua jossain tapauksissa työttömyyskassaan tai yrittäjien työttömyyskassaan, mutta meistä tavallisista palkansaajista moni ei ehkä tiedä, että yrittäjän työttömyysturva on paljon palkansaajan ansiosidonnaista vaatimattomampi. Lisäksi normaalisti saadakseen työttömyyspäivärahaa, yrittäjän on lopetettava yrityksensä toiminta. Palkansaajillakin työttömyysturva on ainoastaan hieman alta puolet verrattuna työttömyyttä edeltäneeseen palkkaan. Lisäksi työttömyyskorvauksesta peritään aina suhteessa palkkatuloa kovempi vero.

Hallitus laajensi yrittäjän työttömyysturvaa koronan vuoksi siten, että yrittäjäkin on nyt tilapäisesti oikeutettu työmarkkinatukeen joutumatta laittamaan yrityksensä pillejä kokonaan pussiin. Muutos on tilapäinen, ja sitä jatkettiin koronan vuoksi nyt keväällä. Työmarkkinatukea maksetaan samoin kuin ansiosidonnaista 5 päivältä viikossa. Tukeen lisätään korotus, jos sinulla on lapsia. Täysi työmarkkinatuki on noin 726–942 e/kk miinus verot (25%). Eli käteen jäävä osuus on elätettävien lapsien lukumäärästä riippuen noin 500-700 euroa kuussa. Tällä rahalla pitää siis maksaa asuminen, eläminen, puhelin- ja sähkö- yms. laskut, liikkuminen ja lasten harrastukset. Lisäksi jokainen Suomessa asuva riippumatta siitä, onko hän minkä maan kansalainen tai minkä värinen, työtön vai työssäkäyvä on oikeutettu toimeentulotukeen, mikäli taloudelliset edellytykset täyttyvät.
On siis toki väärin sanoa, että mitään rahaa ei tule tällä hetkellä mistään. Kyllä kaikki Suomessa pysyvästi asuvat ovat aina oikeutettuja ainakin toimeentulotukeen. Juttuni ei nyt käsitellyt toimeentulotukea. Se vaatisi kokonaan toisen jutun ja keskustelun.

Tahtoisin, että mahdollisimman moni miettisi noita yllä listaamiani summia silloin kun seuraavaksi näette taas jonkun lehtijutun tai kuulette kerrottavan ideologisesti työttömästä, joka saa saman rahan makaamalla kotona. Tai lehtijutun siitä, että he käyvät työssä vain oman mielenterveytensä vuoksi, rakkaudesta lajiin tai muuten vaan huvikseen. Saman rahan saisi kuulemma tukina makaamalla kotona. He, jotka ovat joutuneet nyt koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi ovat saattaneet saada karvaasti huomata, että ne ”suuret tuet” eivät nyt olleetkaan ihan sama raha, kun palkka. Kyynisesti voin silti todeta, että melko varmasti ei tule menemään kauankaan aikaa kun tulee taas joku seuraava lehtijuttu tai poliittinen avaus, jossa tuota jo entisestäänkin pohjoismaisittain heikointa työttömyysturvaa halutaan taas kerran leikata vaikuttavana työllistymiskeinona, sillä ”ne suuret työttömyyskorvaukset” lisäävät vain teitä laskoja yhteiskunnan elättejä, joita pitääkin vähän patistella.
Ehkäpä ne tuet eivät olekaan niin suuren suuria, kun meidän on vuosikausia annettu ymmärtää?

Kevennykseksi. Jutun alussa linkkaamani edellisen jutun kuvassa on minä kolmevuotiaana kitaran kanssa. Ei tullut minusta muusikkoa, kitaristia tai laulajaa. Minun lauluääntäni joskus kuulleet saattavat todeta, että ammatinvalintani suuntautuessa toisaalle, maailmasta tuli ehkäpä edes hieman parempi paikka 😀

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Poliittinen johtajuus
Kalle Mikkolainen

Millainen on hyvä pomo ja mitä on johtajuus?

Viimeaikainen julkinen keskustelu, jossa päättäjiltämme on vaadittu ripeitä päätöksiä, ja sen myötä johtajuutta on saanut minut pohtimaan, että milloin ripeistä päätöksistä usein vailla harkintaa on tullut arvostettu johtajuushyve?

LUE LISÄÄ »
Venäjä
Kalle Mikkolainen

YYA-Suomi

Nykymuotoisen Vladimir Putinin Venäjän kanssa bisneksen tekemisellä taas ei ole ollut suomettumisen kanssa mitään tekemistä. Olemmeko olleet Venäjän kanssa liian sinisilmäisiä? Jälkikäteen ajatellen tietysti olemme.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Talouspolitiikka
Kalle Mikkolainen

Yksi askel eteen, kaksi taaksepäin

Jos oikeistohallitus leikkaa ensin kaksi ja vasemmistohallitus palauttaa yhden, jokainen voi omassa mielessään pohtia, mikä on tämän kehityksen suunta pidemmällä aikavälillä. Tämä sama kehitys näyttää tapahtuvan koulutuksen lisäksi lähes kaikessa muuallakin yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvassa, yhteiskunnan turvaverkoissa, terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa. Sitten ihmettelemme, miksi koulutuksen pisa-tulokset laskevat, terveyden hoito on kriisissä tai vanhusten hoidon hoitajamitoituksen noudattamiseen ei kaikkialla riitä hoitajia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Potilasturvallisuuslaki
Kalle Mikkolainen

Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

Olen ylpeä aivan jokaisesta SDP:n kansanedustajasta, joka uskalsivat äänestää potilasturvallisuuslain puolesta. Heille 51 kansanedustajalle, jotka ylipuoluerajojen eivät tulleet paikalle äänestykseen taas annan satikutia tai ainakin toivon, että heillä oli poissaololleen hyvin perusteltu syy.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi