Naamiot on nyt riisuttu

Naamiot on nyt riisuttu

Nyt viimeistään pitäisi olla kaikille käynyt selväksi, että olipa kyseessä sitten tarttuva tauti, sota, massatyöttömyys tai työvoimapula, joka ongelmia aiheuttaa, niin Kokoomuksen lääke on yksi ja sama. Pelastetaan työttömiä kannustinloukuista leikkaamalla heidän työttömyys- ja sosiaaliturvaansa. Moni muu meistä huomasi, että maailma muuttui 24.2. ja maailmaa kohtasi uusi kriisi, Ukrainan sota ja sen aiheuttamat talousvaikutukset ulottuvat meihin jokaiseen suomalaiseenkin vaikkei onneksi suoraan sodan kauhuina, niin kohoavien bensan-, energian-, ruoan- ja lähes kaiken hintojen kohoamisen muodossa, Kokoomuksen suhtautumista politiikkaan kuvaa hyvin se, että se tarjoaa talousnäkemyksekseen saman viime syksynä laaditun vaihtoehtobudjetin. Samalla mennään, oli sitten meneillään nousukausi tai taantuma, inflaatio tai deflaatio, sota tai rauha, pandemiaa tai ei.

Kelataanpa hieman taaksepäin. Tilastokeskuksen tietojen mukaan koronavuonna 2020 suoraa yritystukea maksettiin 1 750 miljoonaa euroa, mikä on 268 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suorasta tuesta 1 278 miljoonaa euroa maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi ja 471 miljoonaa tavanomaisina tukina. Maksettujen lainojen määrä laski 16 prosenttia ollen 264 miljoonaa euroa. Takausten määrä kaksinkertaistui 1 658 miljoonaan euroon, mistä 43 prosenttia myönnettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Yritystuen piirissä oli 63 767 yritystä, joista 57 875 yritystä sai suoraa tukea vuonna 2020.

Yrityksiä ja ihmisiä siis tuettiin koronakriisissä ja niin piti tukeakin. Tätä tukemista tehtiin velkarahalla, ja aivan samoin tekivät ihan kaikki muutkin maailman valtiot, jotka siihen vain kykenivät. Myös Kokoomus kannatti jokaista tukitoimea. Sen verran vedän takaisin, että kun hallitus esitti ja toteutti kaikkein pienituloisimpien toimeentulotuen 75 euron väliaikaisen 4 kuukauden koronalisän, joka oli kokonaisuudessa noin promillen luokkaa edellä mainituista yrityksille jo ennestään annetusta tuesta, tätä kokoomus ei kannattanut.

SDP-vetoinen hallitus siis otti koronakriisissä velkaa, muuta ei aivan niin paljoa, mitä kokoomus olisi tosiasiassa halunnut, sillä kokoomus huutaessaan tukea yrityksille, kertoi tukisummien olevan ”oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä”. Tämä ei tietenkään estänyt kokoomusta samanaikaisesti moittimasta hallitusta holtittomasta velanotosta.

Keväällä kokoomukselta tiedusteltiin, jos tätä ei heidän mielestään pidä tehdä velalla, niin mistä, keneltä ja kuinka paljon Kokoomus nyt sitten tahtoisi leikata? Tähän ei kokoomukselta yllättäen löytynytkään mitään vastausta. Kirjoitin tästä asiasta viime alkukesästä.

kuntavaalikampanjan aikana kokoomus ei omia leikkauslistojansa halunnut kertoa. Jos silloin joku vielä ihmetteli kokoomuksen sydäntä, minkä värinen se on ja missä se sijaitsee, niin enää sitä ei tarvitse ihmetellä. Kokoomuksen sydän ei ole oikealla, eikä vasemmalla, sillä sitä ei ole ollenkaan. Tämä selvisi kokoomuksen syksyllä julkaisemasta vaihtoehtobudjetista. Kokoomus ottaisi toimeentulotuen saajilta, työttömiltä ja opiskelijoilta. Kirjoitin tästä viime syksynä.

Petteri Orpo oli tänään 26.3.2022 Helsingin sanomien lauantaivieraana. Hän kertoi meille, miten Suomen turvallisuutta ja taloutta tulisi vahvistaa ja uudistaa. Nyt olemme uuden kriisin edessä, jota aiheuttaa Ukrainan sota ja sen tuomat vaikutukset myös jokaisen suomalaisen lompakkoon. Hallitus esittää lisää maataloustukea ja lisäyksiä puolustusbudjettiin. Kokoomus kannattaa näitä menolisäyksiä, mutta sen mielestä velkaa ei saa edelleenkään ottaa eikä budjetin menokehystä ylittää. Pitää priorisoida karsimalla jostain vähemmän tärkeästä, ja kokoomukselle vähemmän tärkeitä ovat köyhät, sairaat ja työttömät.

Tämä ei ole huono asia. Naamiot on nyt viimeistään riisuttu ja nyt me tiedämme keneltä kokoomus ottaisi ja myös kenen etua se ajaa. Tosiasiassa talouden tasapaino on kokoomukselle kuitenkin vain savuverho. Samaan aikaan kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan veronkevennyksiä hyvätuloisille. Puoluetta eivät huoleta valtion tulojen menetykset.

Edellistä Sipilän hallitusta pidettiin Suomen kaikkien aikojen oikeistolaisempana hallituksena ja varmasti se sitä olikin. Tulokset ovat nähtävissä. Varallisuuserot kasvoivat koko Sipilän hallituksen ajan aina vuodesta 2016 vuoteen 2019. Varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta kasvoi ja kaikkien muiden pieneni, ilmeni tilastokeskuksen raportista. Se, että varakkain kymmenys onnistuu Suomessa vaurastumaan ei haittaa minua pätkääkään. Päinvastoin olen onnellinen aivan jokaisen onnistujan puolesta. Ongelmallisena tässä näen ainoastaan sen, että vaurastuminen tapahtuu hallituksen päätöksillä, jonka seurauksena kaikkien muiden varallisuus laskee. Silloin voidaan todeta varakkaimman kymmenyksen vaurastuneen meidän kaikkien muiden kustannuksella.

Kokoomusta kannattaa gallupien mukaan tällä hetkellä lähes 23%. Kun on käynyt selväksi, että kokoomus ajaa vain varakkaimman 10 prosentin asiaa, tässä on mielestäni perustavaa laatua oleva virhe. Kymmenen prosentin kannatuksen kokoomukselle ymmärrän hyvinkin, mutta ketä ne loput 13 % ovat? Vaikka olen itsekin Suomen mittakaavassa varsin hyvätuloinen, siihen varakkaimpaan kymppikerhoon minä en kuulu.

Kokoomus esittää välittävänsä köyhistä, sairaista ja työttömistä pelastamalla heitä ”kannustinloukuista” leikkaamalla heidän työttömyyskorvauksiaan. En tiedä onko tuleva kriisi joku tarttuva tauti, sota vai ihan vain taloudellinen lama, joka työttömyyttä aiheuttaa, mutta siitä olen varma, että sellainen tulee. Jos satun silloin itse sairastumaan, joutumaan työttömäksi tai pahimmassa tapauksessa molempia, toivon hartaasti, että se ei ainakaan olisi kokoomus, joka on ensimmäisenä paikalla minua pelastamassa.  

Toivon, että mahdollisemman moni muukin ymmärtäisi, että seuraavan kriisin meitä kohdatessa, jos satut joutumaan työttömäksi tai lomautetuksi, se sinun työttömyyskorvauksesi on pieni sen vuoksi, että Kokoomus on priorisoinut ja katsonut, että sinä et ole tärkeä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Poliittinen johtajuus
Kalle Mikkolainen

Millainen on hyvä pomo ja mitä on johtajuus?

Viimeaikainen julkinen keskustelu, jossa päättäjiltämme on vaadittu ripeitä päätöksiä, ja sen myötä johtajuutta on saanut minut pohtimaan, että milloin ripeistä päätöksistä usein vailla harkintaa on tullut arvostettu johtajuushyve?

LUE LISÄÄ »
Venäjä
Kalle Mikkolainen

YYA-Suomi

Nykymuotoisen Vladimir Putinin Venäjän kanssa bisneksen tekemisellä taas ei ole ollut suomettumisen kanssa mitään tekemistä. Olemmeko olleet Venäjän kanssa liian sinisilmäisiä? Jälkikäteen ajatellen tietysti olemme.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Talouspolitiikka
Kalle Mikkolainen

Yksi askel eteen, kaksi taaksepäin

Jos oikeistohallitus leikkaa ensin kaksi ja vasemmistohallitus palauttaa yhden, jokainen voi omassa mielessään pohtia, mikä on tämän kehityksen suunta pidemmällä aikavälillä. Tämä sama kehitys näyttää tapahtuvan koulutuksen lisäksi lähes kaikessa muuallakin yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvassa, yhteiskunnan turvaverkoissa, terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa. Sitten ihmettelemme, miksi koulutuksen pisa-tulokset laskevat, terveyden hoito on kriisissä tai vanhusten hoidon hoitajamitoituksen noudattamiseen ei kaikkialla riitä hoitajia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Potilasturvallisuuslaki
Kalle Mikkolainen

Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

Olen ylpeä aivan jokaisesta SDP:n kansanedustajasta, joka uskalsivat äänestää potilasturvallisuuslain puolesta. Heille 51 kansanedustajalle, jotka ylipuoluerajojen eivät tulleet paikalle äänestykseen taas annan satikutia tai ainakin toivon, että heillä oli poissaololleen hyvin perusteltu syy.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi