Olen seurannut viimepäivien hallitusneuvottelujen keskusteluja niissä käytetyistä asiantuntijoista ja lobbareista hiukan huvittuneena. Edellisten eduskuntavaalien jälkeen kokoomuksen Petteri Orpo moitti kovasanaisesti, miten Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa oli tavattu lobbareita. Sitten alkoivat hallitusneuvottelut ja Petteri Orpo teki sanojensa mukaisesti ”poikkeuksen”. Hallitusneuvotteluissa nähdään sittenkin lobbareita, kertoi Ilta-lehti. Viimeaikaista keskustelua seuranneena, minusta on alkanut tuntua siltä, että asiantuntijan ja lobbarin ero kulkee siinä, että lobbari on se kuka edustaa kilpailevaa puoluetta.
Joo mä ymmärrän, että on kysymys kansanvallasta ja ymmärrän, että olisi niin hienon puhtoista, että Suomen asioista päättäisivät vain vaaleilla valitut kansanedustajat. Tosiasiassa puolueet menevät tai ainakin heidän pitäisi mennä neuvotteluihin erittäin hyvin valmistautuneina isot kasat papereita jo mukanaan. Tietysti ne on tehty valmiiksi yhdessä asiantuntijoiden kanssa ja avustuksella. Vaikka yhtään vaaleilla valitsematonta tyyppiä ei Säätytalolla nähtäisi koko hallitusneuvotteluiden aikana, kyllä sieltä viestiä kulkee koko ajan edes takaisin. Ehkäpä silloin kun ne asiantuntijat ovat reilusti ja mukana näkyvästi siellä Säätytalola, homma olisi ikäänkuin hieman läpinäkyvämpää. Itse en pidä asiaa ainakaan mitenkään kokonaan huonona. Hallitus kuitenkin pyrkii edistämään ja muuttamaan maan ja yhteiskunnan suuntaa toivottavasti paremmaksi seuraavan neljän vuoden aikana ja monien tulevien päätösten vaikutukset ovat paljon neljää vuotta kauaskantoisempiakin. Miksi hallitusohjelmaneuvotteluissa ei kannattaisi silloin käyttää eri alojen huippu asiantuntijoita, jos sellaisia on käytettävissä?
Luettuani useiden aikalaisten perussuomalaisten kirjoituksia, mikä heidän lyhyeksi jääneessä hallitustaipaleessa 2015-2017 heidän mielestään meni pahiten pieleen, yksi näissä järjestäen toistuva asia oli perussuomalaisten kannalta kieltämättä epäonnistuneet hallitusneuvottelut. Vuonna 2015 perussuomalaiset jäivät Säätytalolla kokemattomina keskustan ja kokoomuksen jyräämäksi. He kertoivat, että varsinkin kokoomus marssitti hallitusneuvotteluihin koko kokeneimman konkarikansanedustaja kaartinsa, mutta lisäksi omina asiantuntijoinaan asiantuntijoita elinkeinoelämän puolelta, jotka veivät kokemattomia perussuomalaisia kuin kuuluisaa litran mittaa.
Nyt kun katsoo perussuomalaisten nimilistaa hallitusneuvottelijoista, voi todeta, että asia saattaa tulla hyvinkin toistumaan. Riikka Slunga-Puotsalo on käytännösssä ainoa, jolla on joukosta hieman pidempää poliittista kokemusta. Kaikella kunnioituksella, mutta taitaapa Slunga-Poutsalokin jäädä pahasti jalkoihin elinkeinoelämän terävän pään kanssa, jotka ovat ikänsä ja työkseen toimittaneet neuvotteluita. Slunga-Poutsalon jälkeen perussuomalaisten nimilista koostuu joukkiosta Matias Turkkila, Olli Immonen, Sebastian Tynkkynen, Miko Bergbom, Jani Mäkelä, Mauri Peltokangas … jne. Jussi Halla-ahosta voi kuka olla mitä mieltä hyvänsä, mutta minään kovana neuvottelijana hän ei ole koskaan profiloitunut.
Tarkemmin kun asiaa miettii, minulle ei kyllä tule mieleeni ketään ketä perussuomalaisten ylipäätään tulisi käyttää omina asiantuntijoinaan hallitusneuvotteluissa kysymyksissä maahanmuutto- EU- ja ilmastotoimikriittisyydessä, mitkä ainakin minun käsittääkseni edelleen ovat puolueen kärkitavoitteina hallitusneuvotteluissa. Kyläkauppias Kärkkäinen? Onkohan kukaan ymmärtänyt kysyä?
Perussuomalaisten kannattajat odottavat tuntuvia tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan, EU-politiikkaan ja lisäksi edullista bensaa. Kaikki nämä tavoitteet ovat vastakkaisia kokoomuksen ja elinkeinoelämän tavoitteiden kanssa, joka on aina ollut myönteinen kansainvälisyyteen, hakee vahvasti lisää työperäistä maahanmuuttoa ja elinkeinoelämälle toimintaedellytyksiä tehdä vihreällä siirtymällä bisnestä ja tehdä sitä erityisesti EU:n alueella. Saattaapa olla, että tänään oli taas se päivä, josta voidaan laskea perussuomalaisten puoliutumisprosessin alkaneen.
Uskon, että tämä oli myös yksi syy, miksi kokoomus halusi nimenomaan perussuomalaiset Säätytalolle demareita enemmän. Kokoomus ei ole tyhmä. He ehkäpä odottavat saavansa kokemattomien perussuomalaisten kanssa tavoitteitaan läpi helpommin. Kun taas demarit eivät olisi lähteneet Säätytalolle kevyellä kaartilla, eivätkä perussuomalaisten tapaan ilman omia asiantuntijoitaan.
