Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana Suomen työllisyysaste on noussut kaikkien aikojen ennätykseensä. Suomi on noussut kokoaikaisten työllisyydessä pohjoismaiden kärkeen, ja Suomen kilpailukyky on niin ikään kohentunut kohti maailman kärkeä. Missä ovat otsikot? Missä pidetään torijuhlat?
Muistatteko, miten edellisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana uutiset ja iltapäivälehdistö tuulettivat Sipilän ja Petteri Orpon (kok.) nyrkkitervehdyksin sävyttämin uutiskuvin salamavalojen räiskyessä joka kuukausi, kun Suomen työllisyysaste nousi prosentin kymmenyksenkin? Minä ainakin muistan.
Kun Juha Sipilän hallitus viimein saavutti oman työllisyystavoitteensa, Iltalehti otsikoi huutomerkein. ”Nyt se on totta! Työllisyysaste nousi 72 prosenttiin – Juha Sipilän hallitus saavutti tavoitteensa etuajassa”. – Se on keveiden tuuletusten paikka autotallissa tänään, kuten olen luvannut, tviittasi Juha Sipilä.
Emme ehkä muista, että koronapandemiasta, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen aiheuttamasta energiakriisistä huolimatta myös Sanna Marinin hallituksen kärkitavoite oli työllisyyden parantaminen. Ja se on toteutunut. Emme ole kuitenkaan nyt nähneet siitä hehkuttavia otsikoita, salamavalojen loistetta, emmekä nyrkkitervehdystuuletuksia Sanna Marinin hallitusviisikolta. Me olemme nähneet mediassa sinne jostakin kaivettuja asiantuntijoita ihmettelemässä suu ymmyrkäisinä työllisyyden positiivista kehitystä ja kertomassa meille erinäisiä syitä sille, miten nykyisen hallituksen ansiota se ei ainakaan voi olla.
Kaikki kunnia asiantuntijoille, mutta kukaan asiantuntija ei ole vielä tähän päivään mennessäkään pystynyt ainakaan minulle perustelemaan uskottavasti, miten ja millä mekanismilla Juha Sipilän hallituksen kärkikeinot eli aktiivimalli ja kiky sitten lisäsivät Suomen työllisyyttä ja loivat uusia työpaikkoja. Niin niitä kuulemma kumminkin syntyi kuin sieniä sateella. Yötäpäivää ja pyhääarkea Juha Sipilää lainatakseni. Tästä asiasta muistutti myös Sakari Timonen omassa blogissaan.
Mene ja tiedä. Ehkäpä se, että julkisen sektorin päiväkodin opettaja seisoi kikyn nimissä päiväkodin pihalla kuusiminuuttia pidempiä työpäiviä palkatta ja luopui osasta lomarahoistaan, nosti Suomen kansantalouden nousuun ja pelasti siinä sivussa meidän vientiteollisuuden kilpailukyvynkin. Muistamme varmasti, että kiky tuli sanoista kilpailukykysopimus. Näihin talkoisiin vain osallistuivat suurelta osin julkisen sektorin pienipalkkaiset työntekijät, joilla ainakin minun mielestäni on melko vähän tekemistä Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn kanssa.
Itsekin julkisella sektorilla työskentelevänä ja osasta omista lomarahoistani luopuneena, olen tässä odotellut kutsua linnan juhliin ja Suomen valkoisen ritarikunnan ansioristiä, mutta nämä juhlat ovat ainakin minun osaltani toistaiseksi antaneet odottaa itseään. Toivottavasti ainakin kaikki opettajat, päiväkodin opettajat, sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat saaneet kutsun.
Tämä teksti oli tietysti kieli poskessa kirjoitettu. Olisiko kuitenkin aika jo tunnustaa, että mikään hallitus ei kykene neljässä vuodessa taikomaan työpaikkoja. Eikä se ole edes tosiasiassa hallituksen tehtäväkään. Hallituksen tehtävä on luoda työllisyyden edellytyksiä. Kaikki todelliset ja aidosti vaikuttavat työllisyyttä parantavat toimenpiteet, kun ovat aina kauaskantoisia. Sellaisia ovat mm. yritysten toimintaedellytysten ja -ympäristön parantaminen, panostaminen tutkimukseen, tuotekehitykseen, koulutukseen ja osaamiseen. Mikään näistä ei valitettavasti ole sellaisia, mistä yksikään hallitus pystyisi neljässä vuodessa keräämään itselleen irtopisteet. Mikään näistä eivät myöskään kehity leikkaamalla entisestään ihmisten työttömyysturvaa kuin vetämällä kaneja hatusta. Ei vaikka kaneja vedettäisiin hatusta oikealla taikka vasemmalla kädellä.
