Viimeaikainen julkinen keskustelu, jossa päättäjiltämme on vaadittu ripeitä päätöksiä, ja sen myötä johtajuutta on saanut minut pohtimaan, että milloin ripeistä päätöksistä usein vailla harkintaa on tullut arvostettu johtajuushyve?

Olen ehtinyt olemaan työelämässä mukana jo reilut 30 vuotta. Tämä aika on sisältänyt useampia hyvin erilaisia pomoja, kuten varmaan meillä monilla muillakin. Ehkä sinullakin. Onneksi suurin osa omista esihenkilöistäni on ollut vähintäänkin hyviä. Joskus olen työskennellyt firmassa, missä minulla oli paitsi useampia pomoja kerralla, heistä monet vaihtuivat joskus niin nopeasti, että en ehtinyt heitä edes tavata. Kaikkia heistä en enää edes muista. Osa esihenkilöistäni on ollut aivan huippuja, mutta on mukaan matkan varrelle valitettavasti mahtunut myös niitä toisiakin. Niitä ei niin hyviä. Heistä muistan jok’ikisen.

Muistatteko sen ajan, kun koronan alussa keväällä 2020 Suomalaisessa mediassa oikein yhteiseen ääneen ihasteltiin sitä, miten koronalla ei lainkaan politikoitu, vaan kaikki puolueet puhalsivat kuin talvisodan hengessä yhteen hiileen? Minä muistan. Siis sen, että mediassa näin ihasteltiin. Sitä yhteen hiileen puhaltamisen hetkeä en kyllä ihan aidosti muista. Jos sellainen hetki joskus todella oli, se taisi olla kyllä niin lyhyt, että se meni ainakin minulta kokonaan ohi. Ehkäpä se oli joku keväinen tiistai vuonna 2020.

Sen sijaan muistan kyllä, miten varsinkin oppositio vaati hallitukselta johtajuutta ja ripeitä koronatoimia. Milloin vaadittiin kireämpiä koronarajoituksia ja yhteiskuntaa kiinni, milloin yhteiskuntaa auki ja rajoitusten purkamista. Eipä tainnut olla yksi eikä kaksi kertaa, kun hallitukselta vaadittiin yhteiskuntaa sekä kiinni, että auki yhtä aikaa. Rajoitusten tuli olla myös mahdollisimman paikallisia, mutta myös samaan aikaan mahdollisimman tasapuolisia kaikille jokaisessa Suomen niemessä ja notkelmassa. Niiden olisi pitänyt olla myös ennustettavia, koska yritysten oli saatava tietää jo maaliskuussa, voiko tulevana juhannuksena järjestää festarit tai kouluissa Joulujuhlat.

Meillä ei tietystikään ole rinnakkaistodellisuutta mennä katsomaan, miten ripeästi ja hyvin asiat olisivat hoituneet, mikäli puikoissa olisi ollut Sanna Marinin (sd.) hallituksen sijaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus, keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset, mutta ainakin jälkikäteen on voitu todeta, että Suomi on pärjännyt koronan kanssa yhtenä parhaana maana maailmassa, pidetään mittarina sitten terveyttä, taloutta, ihmisoikeuksien rajoittamisen vähyyttä tai ihmisten ja yritysten tukemista kriisin keskellä. Kaikissa meneillään olleissa kriiseissä ratkaisut ovat löytyneet ja tähän saakka voidaan myös sanoa, että on toimittu ripeästi ja oikea aikaisesti. Kuka olisi vielä vuosi sitten uskonut, että Suomi jättää natohakemuksen vain muutaman kuukauden sisällä siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022?

Palaan omaan työuraani ja sen aivan alkuun. Olin suoraan tehtaanjohtajan alainen. En varmastikaan siksi, että minun olisi nuorena jantterina kuulunut olla organisaation hierarkiassa niin korkealla, vaan ennemminkin siksi, että koko IT-ala oli niin nuori, että yrityksen johto ei oikein tiennyt, mihin lokeroon tuo ATK nörtti olisi tullut laittaa. Johto oikeasti kipuili vielä senkin kysymyksen edessä, onko moinen ATK edes tarpeellista vai pitäisikö meidän keskittyä vain oikeisiin töihin eli teräksen valamiseen. Teräsvalimon johtaja oli arvaamaton kuin tuuliviiri. Mikäli asiat eivät sujuneet hänen haluamallaan tavalla, hän tapasi pistää organisaation uusiksi tai ainakin vaihtaa ykköslinjan linjapäällikön. Saavuttiko hän tällä kunnioitusta? Ei. Pelkoa ehkä, mutta se on mielestäni tyystin eriasia kuin kunnioitus.

Asiat eivät sujuneet aina hyvin, niinpä johtaja päätti järjestää meille alaisilleen johtajakoulutuksen. Ilmeisestikin siis johtajakoulutusta tarvitsimme ensi sijassa me, ei hän itse. Yksi koulutuksesta mieleen jäänyt asia oli, että meille opetettiin, että asioita ei pidä esittää räyhäämällä, vaan rauhallisesti ja asiakeskeisesti. Tähän annettiin jopa työkaluja, joita kurssilla harjoiteltiin. Ongelman edessä alaiselle piti esittää asia pehmeästi esimerkiksi aloittaa kysymällä: ”ymmärsinkö asian oikein…” ja sitten vasta esittää ikävä palaute.

Sitten tuli seuraava työviikko. Olin sulaton työnjohtokopissa tekemässä jonkun tietokoneen asennusta. Sulattoon tuli tilanne päälle. Käynnissä oleva valu oli menossa suteen. Siirryin tekemään tietokonehommaani työnjohtokopin nurkkaan, jotta kaikille jäisi tilaa hoitaa asiaa. Työntekijät juoksivat edes takaisin ottamassa uutta näytettä metallurgille analysoitavaksi, joka teki nopeita laskelmia, mitä ainesosia valuun tuli lisätä, koska seos ei ollut vieläkään oikea. Kesken kaiken hässäkän Tehtaanjohtaja tempaisi oven auki ja veti happea. Näin hänen ilmeestään, että juuri ennen, kun hän oli aloittamassa perinteisen huutamisensa, hän ei tällä kertaa huutanutkaan, vaan muistikin edellisviikon kurssin annin. Hän sai sanottua: ymmärsinkö asian nyt oikein… Sulaton päällikkö keskeytti hänet tampereen murteella sanoen ”Lähe sää Matti ny menee kun sää et ymmärrä tätä asiaa oikein, ekkä väärin. Sää et nääs ymmärrä tätä ollenkaan”. Nyt jo edesmenneellä tehtaanjohtajalla oli omat vahvuutensa, mutta myös henkilökohtaiset ongelmansa, joten rauha hänen muistolleen.

Millainen on ollut sitten se minun työurani se paras pomo? Hänet muistan hyvin, koska ei tästä ole niin kovinkaan kauan aikaa, kun hän jäi eläkkeelle. Hän ei ollut päälle päsmäri. Hän ei ollut myöskään vahva johtaja, joka olisi tehnyt meille selväksi, että hän on se, joka uskaltaa päättää, sanoivat hänen asiantuntija-alaisensa mitä tahansa. Silti me kaikki hänen alaisensa mielsimme, että hän oli rohkein pomo ikinä, sillä hän uskalsi olla tarpeen vaatiessa myös epävarma.

Meillä oli suunnittelussa erittäin suuri hanke. Välistä olin itse epäuskoinen, voiko tämä toimia näin. Välillä pomoni epäili, onko toteutustapa varmasti paras ja järkevin ja hän uskalsi myös ottaa sen esille. Tällä hän rakensi alaisilleen lujan luottamuksen. Pystyimme myös tuomaan omat epävarmuutemme esiin ja pallotella asioita tasavertaisesti etsien parasta tai välillä pakon edessä vähiten huonointa ratkaisua ongelmaan.

Pomoni aiheutti minussa ja ymmärsin, että myös meissä kaikissa muissakin tiimimme jäsenissä sen, että me halusimme antaa kaiken tiedon ja taitomme peliin, jotta myös pomomme pystyi olemaan paras pomo. Lopulta esihenkilö on kuitenkin se, joka joutuu tekemään päätökset. Minun pomoni ymmärsi, että rakentamalla lujan luottamuksen omiin alaisiinsa, hän sai meiltä parhaan ja oikeellisen tiedon päätöstensä tueksi. Meidän ei tarvinnut olla sataprosenttisen varmoja asioista, vaan saimme olla rehellisiä. Saimme tuoda esiin myös sen, että tuleva päätös sisältää mahdollisesti epävarmuuksia.

Olin tällä viikolla kuuntelemassa Insinööriliiton järjestämää luentoa, menestyvän tiimin rakentaminen.

Luennoitsijana oli jääkiekon A-maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen. Maailmanmestaruuksia ja olympiakultaa ei ole voitettu sattumalta. Oivalsin luennolla, että Jukka Jalonen rakentaa joukkuettaan hyvin samoilla metodeilla, miten minun tähän mennessä oman työurani paras pomo toimi.

Jos joku muistelee, että edellisen Sipilän oikeistohallituksen päätöksenteko oli jämäkkää ja vahvaa johtamista, niin saattaa olla myös niin, että aika kultaa muistot. Sipilän hallitukselta ei varmastikaan jämäkkyyttä puuttunut. Se kyllä osasi päättää tarvittaessa kaiken maailman dosentteja kuuntelematta. Ja osasi myös perua päätöksiään. Asiasta lisää tässä artikkelissa. Alla oleva lista on aivan huikea kun ottaa huomioon, että koko hallituskauden aikana ei ollut koronakriisiä, ei energiakriisiä, ei sotaa Euroopassa tai semmoista pikkujuttua kun läpivietävänä Suomen natojäsenyyttä.

2018

• Biopankki- ja genomilait, ei esitystä, 12/2018.
• Alkoholin etämyynnin selkeyttäminen, ei esitystä, 12/2018.
• Mielenterveys- ja päihdehuoltolain sekä asiakas- ja potilaslakien itsemäärämisoikeutta koskevien kohtien uudistaminen, ei esitystä, 10/2018.
• Työntekijöiden irtisanomissuojan alentaminen alle 10 hengen yrityksissä, muutettu 10/2018.
• Omaehtoisen työnhaun malli eli aktiivimalli kakkonen, ei esitystä > kolmikantatyöryhmä 10/2018.
• Yhteistoimintalain muutos > kolmikantatyöryhmä 10/2018.
• Alle 30-vuotiaiden perusteettomat määräaikaisuudet, peruttu 7/2018.
• Maatalouden luonnonhaittakorvausten leikkaukset, muutettu 5 ja 9/2018.
• Yritystukien karsiminen, ei edennyt 4/2018.
• Sähköpyörän hankintatuki, keskeytetty 4/2018.
• Perhevapaauudistus, ei edennyt 2/2018.
• Ara-asuntojen (valtion tukemien vuokra-asuntojen) asukkaiden tulorajojen tarkistus, peruttu 1/2018.

2017

• Asumistuen osa-asunnon normi, peruttu 11/2017.
• Kiinteistöveron alarajan korotukset, peruttu 10/2017.
• Asumistuen neliövuokrakatto, ei toteutettu 8/2017.
• Esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito kerhoissa, peruttu 3/2017, vaikka hallitusohjelmassa.
• Laki eläkesäätiöistä sekä eläke- ja vakuutuskassoista, vedetty pois lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon jälkeen 3/2017.
• Moottoripyörä- ja venevero, peruttu 2/2017.
• Saariston yhteysliikenteen lauttamaksut, peruttu 2/2017.
• Rike- ja päiväsakkojen jättikorotukset, peruttu 1/2017.
• Autoveron poisto ja väylien yhtiöittäminen, keskeytetty 1/2017, peruttu 2/2018.

Hallituksen peruttuja päätöksiä

2016

• Maahanmuuttajien kotoutumisraha eli alempi sosiaaliturva, peruttu 11/2016.
• Vanhainkotien hoitajamitoituksen laskeminen, peruttu 11/2016.
• Työttömien määräaikaishaastattelut yksityisille yrityksille, peruttu ja muutettu 10/2016, haastattelut hoidettava viranomaistoimintana, yrityksiltä ostettiin rekrytointipalveluja.
• Rintamalisien indeksileikkaukset, peruttu 10/2016.
• Yli 75-vuotiaiden vammaispalveluiden karsiminen, peruttu 10/2016.
• Päivähoitomaksujen korotukset, peruttu 9/2016.
• VR:n ostoliikenteen leikkaukset, muutettu velvoiteliikenteeksi 2/2016.
• Pakkolait, valmistelu jäihin 1/2016.
• Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen, lykkäys 2016 > 2017 kilpailukykysopimuksen neuvottelurauhan takia.

2015

• Eläkeläisten asumistuen leikkaus, peruttu 11/2015.
• Verojen tehokas katuminen, peruttu 11/2015.
• Osakkeiden hallintarekisteri, lykätty 11/2015, muutoksin läpi 5/2017.
• Harmaan talouden torjunta eli talousrikostutkinnan leikkaukset, peruttu 11/2015.
• Opiskelija- ja nuorisoasuntojen investointiavustuksen poisto, peruttu 10/2015.
• Sakon muuntorangaistuksen palauttaminen/laajentaminen, peruttu 10/2015, muutettu 2018, ei voimaan tällä hallituskaudella.
• Sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkaus muuttui lomarahojen leikkaukseksi, peruttu, kun yhteiskuntasopimus eteni 9/2015.
• Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdistäminen, peruttu 8/2015.

Eduskunnan valiokunnassa tai ei vielä lopullista esitystä:

• Tiedustelulaki
• Sote-uudistukseen ja maakuntahallintoon liittyvät lait
• Asiakasmaksulaki
• Vammaispalvelulaki
• Apteekkien sääntelyn purkaminen lääkelaissa
• Kasvupalvelulait ja -pilotit, yksityiset yritykset työnvälitykseen
• Osa aktiivimallin ehtomuutoksista
• Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon yhtenäistäminen
• Kaksoiskansalaisten esto Puolustusvoimien ja Rajavartioston virkoihin
• Kokoontumislain muutos, mielenosoitusten ilmoitusajan pidentäminen
• Oikeusministeriön alaikäisiä koskevan avioitumisluvan kumoaminen
• Jehovan todistajien asepalveluksen erivapauden poistaminen
• Hoitohenkilökunnan rokotukset tartuntatautilaissa, lykkääntyy
• Päivitetty 11.12.18: Biopankki- ja genomilait siirretty keskeneräisistä lakihankkeista peruttuihin.