Miksi työttömyysturvan porrastaminen on huono idea

Kalle Mikkolainen istuu portailla

Miksi työttömyysturvan porrastaminen on huono idea

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisessa on perinteisesti puhuttu mallista, jossa työttömyysturvaa saisi alussa enemmän ja työttömyyden jatkuessa tuki pienenisi.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen oli vastikään 8 päivää kestäneen hallituksen puoliväliriihen yksi kuumista kysymyksistä. Työttömyysturvan porrastaminen on puolueiden välillä riitaisa kysymys. Puoliväliriihessä ansiosidonnaisen porrastamista olisi halunnut hallituspuolueista Keskusta, Vihreät ja RKP. SDP:lle kysymys on hankala ja vasemmistoliitolle vastenmielinen. Kokoomus on parhaillaan valmistelemassa puoliväliriihen tuloksiin liittyvää välikysymystä ja työttömyysturvan porrastaminen tai oikeammin se, että sitä ei nyt tehdä, tulee olemaan tulevan välikysymyksen yksi kärki.

Oppositiopuolueista erityisesti Kokoomus onkin vaatinut työttömyysturvan porrastamista jo pitkään yhtenä työllistymiskeinonaan. Kokoomus perustaa ansiosidonnaisen porrastamisen samoin kuin kaikki muutkin pääasiassa työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkauksin perustuvat työllisyystoimensa työntarjonnan lisääntymisellä. Työn tarjonnan lisääminen on hieman harhaanjohtava termi, sillä oikeammin siinä kyse on työttömien tarjonnan lisäämisestä ja tästä yhtälöstä on markkinatalouden perusteista tarjonnan kylkeen unohtunut kokonaan se markkinatalouden toinen muuttuja, eli kysyntä. Kirjoitin asiasta viimeksi eilen ja siihen voitte halutessanne perehtyä tästä linkistä. -> linkki.

Valtiontalouden tutkimuslaitoksen VATT tutkimus työttömyysturvan porrastamisesta

Työttömyysturvan porrastaminen nousi oikeastaan ensimmäistä kertaa yleiseksi puheenaiheeksi vuonna 2017, jolloin Valtiontalouden tutkimuslaitos VATT teki tutkimuksen asiasta. Kyyrän, Pesolan ja Verhon (2017) tutkimuksessa esitettiin, että ennuste työllistymiselle kiihtyy juuri ennen ansiosidonnaisen etuuden päättymistä ja on poikkeuksellisen vilkasta viimeisellä viikolla. Iltalehden otsikko 1.11.2018 julisti: Kuva paljastaa: Näin karusti ansiosidonnaisella työttömyysturvalla kikkaillaan Suomessa – ”Syyllistämme niitä, jotka ovat luoneet järjestelmän”. Iltalehden juttu perustui nimenomaan tähän VATT tutkimukseen, ja siinä kerrottuun asiaan, että työllistymisessä olisi työllistymisen piikki juuri ennen ansiosidonnaisen päättymistä. Tämän ajatellaan osoittavan, että työttömyysturvajärjestelmää käytetään laajasti hyväksi.

VATT:n tutkimus tosiaan kertoi, että heidän mallintamansa ennusteessa ennuste työllistyä kiihtyy ansiosidonnaisen päättyessä. Sitä mitä iltapäivälehdet eivät kertoneet, on että VATT:n tutkimus sisälsi paljon muutakin. Tutkimus osoitti myös, että ansioturvan kesto vaikuttaa merkittävästi työttömyyden jälkeiseen palkkatasoon ja työsuhteen kestoon. Tehdyn tutkimuksen mukaan pidempi ansioturva antaa työttömälle enemmän aikaa etsiä omaa osaamistaan ja koulutustaan vastaavaa työtä ja samalla aikaa tarvittaessa vaihtaa paikkakuntaa uuden työn perässä. Tutkimus osoitti myös, että työttömyysturvan lyhentäminen aiheuttaa työnhakijoiden sijoittumista yhä heikompiin työsuhteisiin, joista kertyy vähemmän verotuloja. Lisäksi se, että työttömällä on vähemmän aikaa etsiä koulutusta ja omaa osaamistaan vastaavaa työtä heikentää työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoa. Tutkimuksen mukaan työttömyysturvan keston lyhentäminen lisää merkittävästi myös ennustetta joutua työttömäksi pian uudelleen. Voitte lukea tästä asiasta lisää halutessanne täältä: VATT Lyhyempi ansioturva lyhentää työttömyyttä mutta johtaa heikompiin työsuhteisiin

Professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta arvioi Yle Puheen Politiikkaradiossa, että Suomessa on levinnyt virheellinen käsitys työttömyysturvaan liittyvistä tutkimuksista. Hänen mukaansa tutkimuksia on porrastuksen vaikutuksista on tulkittu valikoivasti. Tuomalan mukaan valtiovarainministeriö on tuputtanut pitkään ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta vetoamalla tutkimustietoon, jonka puutteet on kuitenkin tiedetty pitkään. – On jo pitkään ollut tiedossa, että suurin osa näistä tutkimuksista on ollut sellaisia, joihin ei olla pystytty yhdistämään aitoa dataa eli tietoa ihmisten olosuhteista, työttömien olosuhteista, Tuomala korosti. YLE | 15.10.2019 | Professori tyrmää työttömyysturvan porrastuksen hyödyt: “Tutkimuskirjallisuutta tulkittu valikoivasti”

Mikä “työllistymisen piikki” ?

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö – TYJ vastasi VATT:n tutkimukseen vertaamalla tutkimustuloksia aitoon dataan, eli katsomalla omia toteutuneita tilastojaan 2.11.2018. TYJ:n tilastojen mukaan ”Työllistymispiikki” koskee ainoastaan 1,3 % työttömistä ja ”poikkeuksellisen vilkkaalla” viimeisellä etuusviikolla tilastojen mukaan työllistyy enää 0,3 % työttömistä.

”Työllistymispiikki” päivärahakauden lopussa koskee 1,3 %:a työttömistä

”Työllistymispiikki” päivärahakauden lopussa koskee 1,3 %:a työttömistä
Lähde: TYJ https://www.tyj.fi/blog/tyollistymispiikki-paivarahkauden-lopussa-koskee-13-a-tyottomista/

Tämä noin prosentin “piikki” muodostuu ainoastaan sen vuoksi, että niin suuri osa päivärahaa saavista on työllistynyt jo kauan ennen etuuskauden päättymistä. Lisäksi samassa jutussa todetaan, että vaikka yleisestä keskustelusta voisi toisin luulla, todellisuudessa Suomessa työllistytään OECD:n verrokkimaihin suhteessa nopeasti. Todella yritin kaikkeni googlettaa, mutta tätä TYJ:n todellisiin ja toteutuneisiin tilastoihin perustuvaa juttua ei millään löytynyt yhdestäkään iltapäivälehdestä.

Mahdollisen porrastamisen kustannukset

Mikäli ansiosidonnainen työttömyysturva aiottaisiin porrastaa edelleen kuitenkin pitämällä sen kokonaiskustannukset ennallaan tai jopa samalla hieman leikata niistä, tämä tarkoittaisi väistämättä sitä, että ansiosidonnaista saavien loppupäässä olevilta, joiden työttömyys mahdollisesti pitkittyy, tulee leikata todella paljon. Tämä johtuu siitä, että ansiosidonnainen on tilapäinen ja määräaikainen tuki. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat ihmiset eivät koskaan ole jatkuvasti ne yhdet ja samat tyypit. Työttömyyden alkaessa päivärahajakson alussa olevia ihmisiä on aina paljon suhteissa heihin, joiden työttömyys on pitkittynyt, joita on enää vähän. Jotta voitaisiin pitää kulut samana ja antaa suurelle joukolle alussa vähän enemmän, jouduttaisiin lopussa pieneltä joukolta leikata paljon.

Työttömyysturvan porrastaminen on huono idea

Olen itsekin ollut aikaisemmin työttömyysturvan porrastamisen vähintäänkin varovaisella kannalla. Perehdyttyäni nyt asiaan tarkemmin, pidän tätä huonona ideana koska:

  • Se tukitusti ei juurikaan lisää työllisyyttä
  • Se tutkitusti vain pahentaisi työn kohtaanto-ongelmaa
  • Se tutkitusti vain pahentaisi mahdollista kierrettä joutua työttömäksi pian uudelleen
  • Siitä olisi tutkitusti kokonaisuutena enemmän haittaa kuin hyötyä.

Varsinkin viimeaikainen keskustelu työllisyystoimista on vaikuttanut siltä, että se ei ole työllisyystoimi eikä mikään, jos se ei ollenkaan kurita työttömiä. Minulle tämä näyttäytyy nyt siltä, että ansiosidonnaisen leikkaamista vaativat haluavat kurjistaa kaikkia työttömäksi joutuneita hyvin pienen porukan vuoksi.

Tämä asia koskee juuri sinua

Viimeistään Koronakriisin olisin toivonut herättävän ihmiset siihen todellisuuteen, että työelämä koostuu yhä lyhyemmistä työsuhteista. Ansiosidonnainen työttömyysturva on meidän vakuutus, ei mitään muuta. Se on aina tilapäinen tuki, jota meistä ihan jokainen, jopa sinäkin saatat vielä joskus tarvita. Tämä asia ei kosketa millään tavalla yhteiskunnan kyydistä pudonneita, joita iltapäivälehdissä on luonnehdittu kotisohvilla makaaviksi, laiskoiksi ja luusereiksikin. Yhteiskunnan kyydistä pudonneitakin valitettavasti on olemassa, mutta he eivät ole ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa nähneetkään, ainakaan eivät enää pitkään aikaan.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Työn kysyntä ja tarjonta graafi
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miten työn tarjonnan lisäämisen oletetaan lisäävän työllisyyttä?

Tämän teorian ongelma on siinä, että pelkkä tarjonnan lisääminen, ei ole vasta kun toinen puoli tässä teoriassa tapahtuvassa työllisyyden paranemisessa. Jotta työn tarjontaa lisäämällä työllisyys voisi koskaan aidosti lisääntyä, työlle tarvitaan aina myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Viimeaikaisesta työn tarjonnan lisäämiseen keskittyneestä keskustelusta tekisi järkeenkäypää vain silloin, että työn tarjonnan lisääminen synnyttäisi todistetusti toiseen päähän myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Teoria perustuu siis siihen, että aina kun yksi uusi työtön ilmoittautuu TE-keskukseen työnhakijaksi, jonnekin syntyy automaattisesti samalla myös uusi avoin työpaikka. Muussa tapauksessahan pelkkä työn tarjonnan lisääminen tarkoittaa aina pelkästään työttömyyden lisääntymistä.

LUE LISÄÄ »
Säätytalo
Kehysriihi
Kalle Mikkolainen

Politiikan uskottavuus ja iso kuva

Politiikan isokuva on se, että Koronakriisin laskun maksun aika tulee. Nähtäväksi jää ovatko ensimmäiseksi tukia vaatineet ja saaneet tahot myöskin he, jotka myös ensimmäiseksi ovat nostamassa oman kätensä pystyyn laskun maksuhalukkuuden merkiksi. Vai jäävätkö maksumiehiksi he, jotka eivät mitään tukia koskaan ehtineet saamaankaan. Isossa kuvassa se on varmaa, että lasku tästä tulee maksettavaksi. Se ei ole varmaa, miten oikeudenmukaisesti lasku tulee jakaantumaan. Se tulee riippumaan tulevien hallitusten kokoonpanosta.

LUE LISÄÄ »
Staran aura-auto ja ensilumi
Helsinki
Kalle Mikkolainen

Pidetään huolta Helsingistä, Helsinki pitää huolta meistä

Kaupunkiorganisaatio on meidän kaupungin asukkaiden ja veronmaksajien oma huoltoyhtiö. Maksan kaupunkilaisena mielelläni jopa pikkaisen enemmän hyvästä palvelusta joka toimii, kun vähääkään sellaisesta palvelusta joka ei toimi. Osaava kaupungin henkilöstö ja arvostettu kaupungin toiminta on hyvän kaupunkielämän perusta. Monet asiat hoidetaan kaupungin, yritysten ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Haluan mahdollisena tulevana Helsingin päättäjänä olla varmistamassa ja kehittämässä sitä, että kaupunki on jatkossakin hyvä työnantaja. Tämä ei ole itsestäänselvyys.

LUE LISÄÄ »
Korona
Kalle Mikkolainen

Kun maahan kaivattiin passin ja hammasharjan lisäksi sosialismia

Meille on kerrottu Kokoomuksen suulla, että jos Suomeen ei oteta käyttöön rokotepassia, joka oikeuttaisi pääsyn seniorikahvilaan, teatteriin, tapahtumaan tai baariin, se olisi sosialismia ja kaikkien kurjistamista. Jonnet ei nyt muista, että tämmöinen on jo keksitty. Neuvostoliitossa oli käytössä propuska, lupalappu. Neuvostoliitossa lupia vaadittiin joka käänteessä, muun muassa maan sisäisessä matkustamisessa. Mikä voisi mennä pieleen?

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi