Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisessa on perinteisesti puhuttu mallista, jossa työttömyysturvaa saisi alussa enemmän ja työttömyyden jatkuessa tuki pienenisi.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen oli vastikään 8 päivää kestäneen hallituksen puoliväliriihen yksi kuumista kysymyksistä. Työttömyysturvan porrastaminen on puolueiden välillä riitaisa kysymys. Puoliväliriihessä ansiosidonnaisen porrastamista olisi halunnut hallituspuolueista Keskusta, Vihreät ja RKP. SDP:lle kysymys on hankala ja vasemmistoliitolle vastenmielinen. Kokoomus on parhaillaan valmistelemassa puoliväliriihen tuloksiin liittyvää välikysymystä ja työttömyysturvan porrastaminen tai oikeammin se, että sitä ei nyt tehdä, tulee olemaan tulevan välikysymyksen yksi kärki.
Oppositiopuolueista erityisesti Kokoomus onkin vaatinut työttömyysturvan porrastamista jo pitkään yhtenä työllistymiskeinonaan. Kokoomus perustaa ansiosidonnaisen porrastamisen samoin kuin kaikki muutkin pääasiassa työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkauksin perustuvat työllisyystoimensa työntarjonnan lisääntymisellä. Työn tarjonnan lisääminen on hieman harhaanjohtava termi, sillä oikeammin siinä kyse on työttömien tarjonnan lisäämisestä ja tästä yhtälöstä on markkinatalouden perusteista tarjonnan kylkeen unohtunut kokonaan se markkinatalouden toinen muuttuja, eli kysyntä. Kirjoitin asiasta viimeksi eilen ja siihen voitte halutessanne perehtyä tästä linkistä. -> linkki.
Valtiontalouden tutkimuslaitoksen VATT tutkimus työttömyysturvan porrastamisesta
Työttömyysturvan porrastaminen nousi oikeastaan ensimmäistä kertaa yleiseksi puheenaiheeksi vuonna 2017, jolloin Valtiontalouden tutkimuslaitos VATT teki tutkimuksen asiasta. Kyyrän, Pesolan ja Verhon (2017) tutkimuksessa esitettiin, että ennuste työllistymiselle kiihtyy juuri ennen ansiosidonnaisen etuuden päättymistä ja on poikkeuksellisen vilkasta viimeisellä viikolla. Iltalehden otsikko 1.11.2018 julisti: Kuva paljastaa: Näin karusti ansiosidonnaisella työttömyysturvalla kikkaillaan Suomessa – ”Syyllistämme niitä, jotka ovat luoneet järjestelmän”. Iltalehden juttu perustui nimenomaan tähän VATT tutkimukseen, ja siinä kerrottuun asiaan, että työllistymisessä olisi työllistymisen piikki juuri ennen ansiosidonnaisen päättymistä. Tämän ajatellaan osoittavan, että työttömyysturvajärjestelmää käytetään laajasti hyväksi.
VATT:n tutkimus tosiaan kertoi, että heidän mallintamansa ennusteessa ennuste työllistyä kiihtyy ansiosidonnaisen päättyessä. Sitä mitä iltapäivälehdet eivät kertoneet, on että VATT:n tutkimus sisälsi paljon muutakin. Tutkimus osoitti myös, että ansioturvan kesto vaikuttaa merkittävästi työttömyyden jälkeiseen palkkatasoon ja työsuhteen kestoon. Tehdyn tutkimuksen mukaan pidempi ansioturva antaa työttömälle enemmän aikaa etsiä omaa osaamistaan ja koulutustaan vastaavaa työtä ja samalla aikaa tarvittaessa vaihtaa paikkakuntaa uuden työn perässä. Tutkimus osoitti myös, että työttömyysturvan lyhentäminen aiheuttaa työnhakijoiden sijoittumista yhä heikompiin työsuhteisiin, joista kertyy vähemmän verotuloja. Lisäksi se, että työttömällä on vähemmän aikaa etsiä koulutusta ja omaa osaamistaan vastaavaa työtä heikentää työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoa. Tutkimuksen mukaan työttömyysturvan keston lyhentäminen lisää merkittävästi myös ennustetta joutua työttömäksi pian uudelleen. Voitte lukea tästä asiasta lisää halutessanne täältä: VATT Lyhyempi ansioturva lyhentää työttömyyttä mutta johtaa heikompiin työsuhteisiin
Professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta arvioi Yle Puheen Politiikkaradiossa, että Suomessa on levinnyt virheellinen käsitys työttömyysturvaan liittyvistä tutkimuksista. Hänen mukaansa tutkimuksia on porrastuksen vaikutuksista on tulkittu valikoivasti. Tuomalan mukaan valtiovarainministeriö on tuputtanut pitkään ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta vetoamalla tutkimustietoon, jonka puutteet on kuitenkin tiedetty pitkään. – On jo pitkään ollut tiedossa, että suurin osa näistä tutkimuksista on ollut sellaisia, joihin ei olla pystytty yhdistämään aitoa dataa eli tietoa ihmisten olosuhteista, työttömien olosuhteista, Tuomala korosti. YLE | 15.10.2019 | Professori tyrmää työttömyysturvan porrastuksen hyödyt: “Tutkimuskirjallisuutta tulkittu valikoivasti”
Mikä ”työllistymisen piikki” ?
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö – TYJ vastasi VATT:n tutkimukseen vertaamalla tutkimustuloksia aitoon dataan, eli katsomalla omia toteutuneita tilastojaan 2.11.2018. TYJ:n tilastojen mukaan ”Työllistymispiikki” koskee ainoastaan 1,3 % työttömistä ja ”poikkeuksellisen vilkkaalla” viimeisellä etuusviikolla tilastojen mukaan työllistyy enää 0,3 % työttömistä.
”Työllistymispiikki” päivärahakauden lopussa koskee 1,3 %:a työttömistä
Tämä noin prosentin ”piikki” muodostuu ainoastaan sen vuoksi, että niin suuri osa päivärahaa saavista on työllistynyt jo kauan ennen etuuskauden päättymistä. Lisäksi samassa jutussa todetaan, että vaikka yleisestä keskustelusta voisi toisin luulla, todellisuudessa Suomessa työllistytään OECD:n verrokkimaihin suhteessa nopeasti. Todella yritin kaikkeni googlettaa, mutta tätä TYJ:n todellisiin ja toteutuneisiin tilastoihin perustuvaa juttua ei millään löytynyt yhdestäkään iltapäivälehdestä.
Mahdollisen porrastamisen kustannukset
Mikäli ansiosidonnainen työttömyysturva aiottaisiin porrastaa edelleen kuitenkin pitämällä sen kokonaiskustannukset ennallaan tai jopa samalla hieman leikata niistä, tämä tarkoittaisi väistämättä sitä, että ansiosidonnaista saavien loppupäässä olevilta, joiden työttömyys mahdollisesti pitkittyy, tulee leikata todella paljon. Tämä johtuu siitä, että ansiosidonnainen on tilapäinen ja määräaikainen tuki. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat ihmiset eivät koskaan ole jatkuvasti ne yhdet ja samat tyypit. Työttömyyden alkaessa päivärahajakson alussa olevia ihmisiä on aina paljon suhteissa heihin, joiden työttömyys on pitkittynyt, joita on enää vähän. Jotta voitaisiin pitää kulut samana ja antaa suurelle joukolle alussa vähän enemmän, jouduttaisiin lopussa pieneltä joukolta leikata paljon.
Työttömyysturvan porrastaminen on huono idea
Olen itsekin ollut aikaisemmin työttömyysturvan porrastamisen vähintäänkin varovaisella kannalla. Perehdyttyäni nyt asiaan tarkemmin, pidän tätä huonona ideana koska:
- Se tukitusti ei juurikaan lisää työllisyyttä
- Se tutkitusti vain pahentaisi työn kohtaanto-ongelmaa
- Se tutkitusti vain pahentaisi mahdollista kierrettä joutua työttömäksi pian uudelleen
- Siitä olisi tutkitusti kokonaisuutena enemmän haittaa kuin hyötyä.
Varsinkin viimeaikainen keskustelu työllisyystoimista on vaikuttanut siltä, että se ei ole työllisyystoimi eikä mikään, jos se ei ollenkaan kurita työttömiä. Minulle tämä näyttäytyy nyt siltä, että ansiosidonnaisen leikkaamista vaativat haluavat kurjistaa kaikkia työttömäksi joutuneita hyvin pienen porukan vuoksi.
Tämä asia koskee juuri sinua
Viimeistään Koronakriisin olisin toivonut herättävän ihmiset siihen todellisuuteen, että työelämä koostuu yhä lyhyemmistä työsuhteista. Ansiosidonnainen työttömyysturva on meidän vakuutus, ei mitään muuta. Se on aina tilapäinen tuki, jota meistä ihan jokainen, jopa sinäkin saatat vielä joskus tarvita. Tämä asia ei kosketa millään tavalla yhteiskunnan kyydistä pudonneita, joita iltapäivälehdissä on luonnehdittu kotisohvilla makaaviksi, laiskoiksi ja luusereiksikin. Yhteiskunnan kyydistä pudonneitakin valitettavasti on olemassa, mutta he eivät ole ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa nähneetkään, ainakaan eivät enää pitkään aikaan.
