Viime viikon keskiviikkona 10.5.2023 oli taas A-studiossa keskustelua työllisyydestä otsikolla: Kortistosta töihin. Mukana keskustelemassa olivat STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, EK:n pääekonomisti Penna Urrila ja TEM:stä alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
EK:n pääekonomisti Penna Urrila kertoi odotetusti lähes koko kokoomuksen tavoitelistan ihan sellaisenaan. Eli keinot, miten heidän mielestään työllisyyttä pitäisi parantaa. Kärkikeinona oli jälleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan puolittaminen ja porrastaminen työn vastaanottamisen kannustamisen nimissä.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toi esille, että ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lyhentäminen ja leikkaaminen johtaisi entistä heikompiin työsuhteisiin, sen kautta heikompiin verotuloihin ja samalla se heikentäisi osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaantoa. Lisäksi nopeampi työllistyminen heikompiin työsuhteeseen saattaisi johtaa kohonneeseen riskiin joutua työttömäksi pian uudelleen. Vaikka jonkun tuhannen joukko saattaisikin työttömyyspäivärahaa leikkaamalla työllistyä hieman nopeammin, keino saattaisi olla tutkimustenkin mukaan mainittujen syiden vuoksi kokonaisuutena jopa haitallinen valtion taloudelle. Tätä samaa sanoo myös VATT tutkimus. Tutkimus on muuten, uskokaa tai älkää, aivan se yksi ja sama tutkimus, mihin kokoomus vetoaa silloin kun he todistelevat itselleen ja meille kansalaisille ansiosidonnaisen päivärahan leikkaamista tutkittuun tietoon pohjautuvana parhaana työllisyyskeinona. Silloin he poimivat tästä tutkimuksesta ainoastaan siinä esitetyn työllistymisen piikin, mutta onnistuvat kerta toisensa jälkeen jättämään lukematta ja sulkemaan silmänsä kaikelta muulta samaisessa tutkimuksessa esitetyn. Kirjoitin itsekin tästä asiasta viimeksi tässä kirjoituksessani.
STTK:n ekonomisti toi esille ulosoton piirissä olevat ihmiset ja heidän työllistymisen ja työn vastaanottamisen kannustinongelmat. Hän toivoi hallituksen miettivän keinoja, miten ulosottokierteessä olevien ihmisten tilannetta työn vastaanottamisen kannustavuuden kannalta voitaisiin parantaa. EK:n pääekonomisti Penna Urrila totesi, että tästä me olemme erimieltä. Ulosotossa olevien ihmisten tilanne on hänen mielestään marginaalinen ongelma.
Tosiasiassa ulosottovelallisten määrä ei ole mielipidekysymys ensinkään. Se on nimittäin aivan helposti tarkistettavissa oleva asia. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan ulosottovelallisia oli viime vuoden 2022 lopussa lähes 300 000 ihmistä ja heidän ulosottovelkansa oli yhteensä 7,6 miljardia euroa. Tarkemmin tilastokeskuksen ulosottovelallisten tilastoihin, voit halutessasi tutustua tästä linkistä.
Mielipidekysymykseksi jää ainoastaan se, onko noin kolmesataa tuhatta ihmistä marginaalinen ryhmä vai ei. Minun mielestäni 300 000 ihmistä Suomen väestön kokoon suhteutettuna ei ole kovin marginaalinen.
Sen sijaan se, miten paljon ihmisiä makaa omilla kotisohvillaan, ovat tarkoituksella työttömänä ja käyttävät ansiosidonnaisen päivärahansa loppuun, ennen kun valitsevat mennä töihin on toistaiseksi mielipidekysymys. Se on mielipidekysymys siksi, että sitä ei voida oikeastaan mistään tilastosta ainakaan kovin helposti tarkistaa. Ulosottovelallisten määrän ja ongelmat sen sijaan voi.
Jotakin osviittaa tähän saattaa kuitenkin antaa työttömyyskassojen yhteisjärjestön, TYJ:n tilastot. TYJ:n tilastojen mukaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan viimeisen maksatuskuukautena työllistyy 1,3 % työttömistä ja niin sanotulla poikkeuksellisen vilkkaalla viimeisellä etuusviikolla tilastojen mukaan työllistyy enää 0,3 % työttömistä. Tällainen työllistymispiikki, jos sitä edes miksikään piikiksi voi kutsua, ei kuulosta minusta kovinkaan vaaralliselta. Se onkin sitten mielipidekysymys ja siksi minun mielipiteeni.
