Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?

Opiskelijat kävelevät kadulla

Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?

Kirjoittaessani tätä tekstiä, jopa Wordin oikoluku maalasi sanan intersektionaalinen punaiseksi, merkiksi sille, että se ei ymmärrä tätä sanaa. Feminismin se kyllä ymmärsi, mutta mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi? Mitä ihmettä nyt taas?

Hallitus julkisti oman tasa-arvo-ohjelmansa keväällä 2020. Some ja iltapäivälehtien otsikot huusivat hallituksen ajavan ”Intersektionaalista feminismiä”. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman keskeisiä teemoja ovat työelämän ja perheiden tasa-arvon parantaminen sekä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan, muun muassa seksuaalisen häirinnän torjuminen.

Intersektionaalisuudella tarkoitetaan tarkastelutapaa, jossa otetaan huomioon sukupuolen lisäksi myös monia muita taustatekijöitä, kuten ihmisen sosioekonominen asema, asuinpaikka, alkuperä, ikä, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen.

Mistä kohu sitten syntyi? Huomiota herätti sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) käyttämä sanapari intersektionaalinen feminismi. Ohisalo twiittasi, että uuden tasa-arvo-ohjelman kantava näkökulma on intersektionaalinen feminismi. No ei ollut, eikä ole ainakaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman kokonaan käsittävä tai edes sen kantava teema. Hallitus, SDP, tai muutkaan hallituspuolueet eivät sinänsä aja intersektionaalista feminismiä.

Intersektionaalisuus on terminä akateeminen. Akateemisessa maailmassa siitä on hyötyä käsitetyöskentelyssä, mutta myös käytännön tasa-arvotyössä. Mutta vaikka termi onkin alkuperin lähtöisin akateemisesta maailmasta, koskettaa se asiana loppujen lopuksi meidän kaikkien arkea. Lyhyesti sanottuna: Intersektionaalisuus saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta kyseessä on oikeastaan melko simppeli asia – nimittäin se, miten epätasa-arvoa voidaan tunnistaa ja purkaa.

Keskustelussa jäätiin kumminkin, ehkäpä juuri feminismi -sanan vuoksi heti lähtötelineissä jumiin pelkkään tyttö-poika -kysymykseen, mikä ei palvele oikeastaan mitään asiaa. Intersektionaalisuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että tutkimuksissa tulisi pelkän sukupuolen lisäksi ottaa huomioon myös muita tekijöitä kuten yhteiskuntaluokka tai tulotaso, vanhempien koulutustausta, asuinalue jne, ja tutkia näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia.

Käytännön esimerkkejä, mitä intersektionaalisuus tarkoittaa, on monia, mutta tässä yksi. Esimerkiksi Suomessa on laskeneiden PISA-tulosten yhteydessä on oltu huolissaan erityisesti pojista. PISA-tulosten tarkastelu intersektionaalisuuden näkökulmasta tarkoittaa siis sitä, että tutkimuksissa otettaisiin huomioon sen lisäksi, että tutkitaan tyttöjen ja poikien koulumenestystä, tutkittaisiin yhdessä myös muita tekijöitä kuten yhteiskuntaluokka, tulotaso, vanhempien koulutustausta, asuinalue jne., ja tutkittaisiin näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksia. Tämä voisi siis auttaa löytämään ne pojat, jotka eniten tarvitsevat apua. Esimerkkejä, jossa tällaista alueellista tasa-arvoa voisi parantaa ja hyödyntää tutkimuksessa on monia. Maahanmuuttajataustainen, nainen Itä-Helsingistä. Kuulovammainen poika Hankasalmelta…

Tosiasiassa hallituksen koko hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ei edes esiinny kertaakaan tunteita kuumentanutta sanaparia ”intersektionaalinen feminismi”. Siinä esiintyy kyllä sana ”Intersektionaalinen” yhteensä 7 kertaa sen eri taivutusmuodoissa, mutta sanaa ”feminismi” sen sijaan siinä ei esiinny kertaakaan. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä: HALLITUKSEN TASA-ARVO-OHJELMA 2020.

SDP ei siis puolueena aja ”Intersektionaalista feminismiä”. Tasa-arvoa kylläkin. SDP:n oman tasa-arvo-ohjelman mukaan kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Kestävä hyvinvointi ja oikeudenmukainen yhteiskunta rakentuvat ihmisten tasa-arvoisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen pohjalle. Tasa-arvon edistäminen rakentuu tasapuolisesta kohtelusta ja erityisryhmien huomioimisesta työelämässä, koulutuksessa ja koko yhteiskunnassa.

Sinänsä intersektionaalinen ja jopa intersektionaalinen feminismi ovat siis ihan hyviä juttuja, kun tietää, mitä ne tarkoittavat. Itse en kuitenkaan torilla SDP:n liivit päällä, lähiön mummolle puhuessani käyttäisi tällaisia akateemisia termejä, koska ne saattavat olla termeinä vieraita ja eivät siksi varsinaisesti kosketa ihmisten arkea. Ilmankin tuota sivistyssanaparia olen pärjännyt. Luulempa, että moni alkaisi vain kyselemään, että mitä se semmoinen edes on ja mitä se tarkoittaa. Teille netinkäyttäjille asia selviää helposti vaikkapa nykypäivän tietosanakirjan korvikkeesta, Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Intersektionaalisuus.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Maahanmuutto
Kalle Mikkolainen

Työvoiman saatavuusharkinta ja byrokratia ovat ihan hyvä juttu

Työikäisen väestön ikääntyminen aiheuttaa jo nyt Suomessa haasteita työvoiman saatavuudelle monilla aloilla. On siis selvää, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa jo nyt, mutta yhä enemmän tulevina vuosina. Saatavuusharkintajärjestelmää ei silti tule poistaa, vaan sitä tulee kehittää niin, että se vastaisi paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Käsittelyaikoja pitää kyetä lyhentämään.

LUE LISÄÄ »
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Sotu-uudistus tarvitaan

Sosiaaliturvan järjestelmää täytyy yksinkertaistaa. Sen on luotettava enemmän ihmiseen ja mahdollistettava työn tekeminen tai itsensä kehittäminen kaikissa tilanteessa.

LUE LISÄÄ »
Kalle Mikkolainen istuu portailla
Työttömyysturva
Kalle Mikkolainen

Työttömyyden kokemusasiantuntijutta

Pia Kaumaa ei parhaalla tahdollakaan voida ehkä tituleerata työttömyyden kokemusasiantuntijaksi, mutta vasemmistolaiset ystäväni, älkää silti lynkatko häntä! Me tarvitsemme juuri hänen kaltaisiaan lisää eduskuntaan. Vaikka he eivät ehkä ole kohdanneetkaan työttömyyden kurimusta aktiivimalleineen läheskään täysimääräisenä, minusta on silti upeaa, että kun ihmistä on hieman maailma ravistellut ja vetänyt kölin alta, niin hän on alkanut ajattelemaan asioita myös toiselta kantilta. Minusta olisi vain hienoa, että nimenomaan kokoomuksessa sisällä alkaisi kuulumaan lisää Pia Kauman kaltaisia ääniä.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi