Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?

Opiskelijat kävelevät kadulla

Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?

Kirjoittaessani tätä tekstiä, jopa Wordin oikoluku maalasi sanan intersektionaalinen punaiseksi, merkiksi sille, että se ei ymmärrä tätä sanaa. Feminismin se kyllä ymmärsi, mutta mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi? Mitä ihmettä nyt taas?

Hallitus julkisti oman tasa-arvo-ohjelmansa keväällä 2020. Some ja iltapäivälehtien otsikot huusivat hallituksen ajavan ”Intersektionaalista feminismiä”. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman keskeisiä teemoja ovat työelämän ja perheiden tasa-arvon parantaminen sekä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan, muun muassa seksuaalisen häirinnän torjuminen.

Intersektionaalisuudella tarkoitetaan tarkastelutapaa, jossa otetaan huomioon sukupuolen lisäksi myös monia muita taustatekijöitä, kuten ihmisen sosioekonominen asema, asuinpaikka, alkuperä, ikä, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen.

Mistä kohu sitten syntyi? Huomiota herätti sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) käyttämä sanapari intersektionaalinen feminismi. Ohisalo twiittasi, että uuden tasa-arvo-ohjelman kantava näkökulma on intersektionaalinen feminismi. No ei ollut, eikä ole ainakaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman kokonaan käsittävä tai edes sen kantava teema. Hallitus, SDP, tai muutkaan hallituspuolueet eivät sinänsä aja intersektionaalista feminismiä.

Intersektionaalisuus on terminä akateeminen. Akateemisessa maailmassa siitä on hyötyä käsitetyöskentelyssä, mutta myös käytännön tasa-arvotyössä. Mutta vaikka termi onkin alkuperin lähtöisin akateemisesta maailmasta, koskettaa se asiana loppujen lopuksi meidän kaikkien arkea. Lyhyesti sanottuna: Intersektionaalisuus saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta kyseessä on oikeastaan melko simppeli asia – nimittäin se, miten epätasa-arvoa voidaan tunnistaa ja purkaa.

Keskustelussa jäätiin kumminkin, ehkäpä juuri feminismi -sanan vuoksi heti lähtötelineissä jumiin pelkkään tyttö-poika -kysymykseen, mikä ei palvele oikeastaan mitään asiaa. Intersektionaalisuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että tutkimuksissa tulisi pelkän sukupuolen lisäksi ottaa huomioon myös muita tekijöitä kuten yhteiskuntaluokka tai tulotaso, vanhempien koulutustausta, asuinalue jne, ja tutkia näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia.

Käytännön esimerkkejä, mitä intersektionaalisuus tarkoittaa, on monia, mutta tässä yksi. Esimerkiksi Suomessa on laskeneiden PISA-tulosten yhteydessä on oltu huolissaan erityisesti pojista. PISA-tulosten tarkastelu intersektionaalisuuden näkökulmasta tarkoittaa siis sitä, että tutkimuksissa otettaisiin huomioon sen lisäksi, että tutkitaan tyttöjen ja poikien koulumenestystä, tutkittaisiin yhdessä myös muita tekijöitä kuten yhteiskuntaluokka, tulotaso, vanhempien koulutustausta, asuinalue jne., ja tutkittaisiin näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksia. Tämä voisi siis auttaa löytämään ne pojat, jotka eniten tarvitsevat apua. Esimerkkejä, jossa tällaista alueellista tasa-arvoa voisi parantaa ja hyödyntää tutkimuksessa on monia. Maahanmuuttajataustainen, nainen Itä-Helsingistä. Kuulovammainen poika Hankasalmelta…

Tosiasiassa hallituksen koko hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ei edes esiinny kertaakaan tunteita kuumentanutta sanaparia ”intersektionaalinen feminismi”. Siinä esiintyy kyllä sana ”Intersektionaalinen” yhteensä 7 kertaa sen eri taivutusmuodoissa, mutta sanaa ”feminismi” sen sijaan siinä ei esiinny kertaakaan. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä: HALLITUKSEN TASA-ARVO-OHJELMA 2020.

SDP ei siis puolueena aja ”Intersektionaalista feminismiä”. Tasa-arvoa kylläkin. SDP:n oman tasa-arvo-ohjelman mukaan kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Kestävä hyvinvointi ja oikeudenmukainen yhteiskunta rakentuvat ihmisten tasa-arvoisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen pohjalle. Tasa-arvon edistäminen rakentuu tasapuolisesta kohtelusta ja erityisryhmien huomioimisesta työelämässä, koulutuksessa ja koko yhteiskunnassa.

Sinänsä intersektionaalinen ja jopa intersektionaalinen feminismi ovat siis ihan hyviä juttuja, kun tietää, mitä ne tarkoittavat. Itse en kuitenkaan torilla SDP:n liivit päällä, lähiön mummolle puhuessani käyttäisi tällaisia akateemisia termejä, koska ne saattavat olla termeinä vieraita ja eivät siksi varsinaisesti kosketa ihmisten arkea. Ilmankin tuota sivistyssanaparia olen pärjännyt. Luulempa, että moni alkaisi vain kyselemään, että mitä se semmoinen edes on ja mitä se tarkoittaa. Teille netinkäyttäjille asia selviää helposti vaikkapa nykypäivän tietosanakirjan korvikkeesta, Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Intersektionaalisuus.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Leikkaukset
Kalle Mikkolainen

Porvari nukkuu huonosti

Joskus tavattiin sanoa, että porvari nukkuu huonosti. Itse ajattelen valtion velasta aika lailla samoin, kun Sixten Korkman, joka vastikään A-Studiossa sanoi seuraavaa: Olennainen asia on se, että velkaantuneisuus eli velan suhde talouteen asettuu siedettävälle tasolle. Niin kauan nukun hyvin ja toivon, että muutkin nukkuvat hyvin, kun Suomen velan määrä on alempi kuin muissa euromaissa keskimäärin.

LUE LISÄÄ »
kuva passista
Kista Kiuru
Kalle Mikkolainen

Mikä siinä taas kestää?

Kun moitimme poliitikkoja siitä, että he eivät tee välittömästi jotain asioita oman mielemme mukaan, se saattaa joskus johtua siitä, että he harkitsevat asioita monelta kantilta ja onneksi heillä on siihen myös alan asiantuntijoita apuna. Joskus se harkinta on ihan meidän omaksi parhaaksi.

LUE LISÄÄ »
Sosiaaliturva
Kalle Mikkolainen

Vastikkeellista sosiaaliturvaa

Viime päivien keskusteluissa on taas alettu vaatimaan sosiaaliturvan vastikkeellisuutta. Vastikkeellisuuden käsite on vain näissä vaatimuksissa onnistuttu muuttamaan niin, että tukien saamisen tulisi tarkoittaa velvollisuutta tehdä työtä palkatta tukia saadakseen. Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ei sitä tarkoita, vaan edelleen se tarkoittaa velvollisuutta olla työmarkkinoiden käytettävissä, hakea työtä, osallistua TE-toimiston määräämiin toimiin ja ottaa vastaan tarjottu työpaikka.

LUE LISÄÄ »
Kokoomusnuoret: Leikkaaminen on hauskaa
kokoomus
Kalle Mikkolainen

Minkä nuorena oppii…

Winston Churchillin väitetään sanoneen ’jos ihminen ei nuorena ole radikaali, hänellä ei ole sydäntä, jos ihminen ei ole vanhana konservatiivi, hänellä ei ole aivoja’.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi