Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?

Opiskelijat kävelevät kadulla

Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?

Kirjoittaessani tätä tekstiä, jopa Wordin oikoluku maalasi sanan intersektionaalinen punaiseksi, merkiksi sille, että se ei ymmärrä tätä sanaa. Feminismin se kyllä ymmärsi, mutta mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi? Mitä ihmettä nyt taas?

Hallitus julkisti oman tasa-arvo-ohjelmansa keväällä 2020. Some ja iltapäivälehtien otsikot huusivat hallituksen ajavan ”Intersektionaalista feminismiä”. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman keskeisiä teemoja ovat työelämän ja perheiden tasa-arvon parantaminen sekä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan, muun muassa seksuaalisen häirinnän torjuminen.

Intersektionaalisuudella tarkoitetaan tarkastelutapaa, jossa otetaan huomioon sukupuolen lisäksi myös monia muita taustatekijöitä, kuten ihmisen sosioekonominen asema, asuinpaikka, alkuperä, ikä, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen.

Mistä kohu sitten syntyi? Huomiota herätti sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) käyttämä sanapari intersektionaalinen feminismi. Ohisalo twiittasi, että uuden tasa-arvo-ohjelman kantava näkökulma on intersektionaalinen feminismi. No ei ollut, eikä ole ainakaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman kokonaan käsittävä tai edes sen kantava teema. Hallitus, SDP, tai muutkaan hallituspuolueet eivät sinänsä aja intersektionaalista feminismiä.

Intersektionaalisuus on terminä akateeminen. Akateemisessa maailmassa siitä on hyötyä käsitetyöskentelyssä, mutta myös käytännön tasa-arvotyössä. Mutta vaikka termi onkin alkuperin lähtöisin akateemisesta maailmasta, koskettaa se asiana loppujen lopuksi meidän kaikkien arkea. Lyhyesti sanottuna: Intersektionaalisuus saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta kyseessä on oikeastaan melko simppeli asia – nimittäin se, miten epätasa-arvoa voidaan tunnistaa ja purkaa.

Keskustelussa jäätiin kumminkin, ehkäpä juuri feminismi -sanan vuoksi heti lähtötelineissä jumiin pelkkään tyttö-poika -kysymykseen, mikä ei palvele oikeastaan mitään asiaa. Intersektionaalisuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että tutkimuksissa tulisi pelkän sukupuolen lisäksi ottaa huomioon myös muita tekijöitä kuten yhteiskuntaluokka tai tulotaso, vanhempien koulutustausta, asuinalue jne, ja tutkia näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia.

Käytännön esimerkkejä, mitä intersektionaalisuus tarkoittaa, on monia, mutta tässä yksi. Esimerkiksi Suomessa on laskeneiden PISA-tulosten yhteydessä on oltu huolissaan erityisesti pojista. PISA-tulosten tarkastelu intersektionaalisuuden näkökulmasta tarkoittaa siis sitä, että tutkimuksissa otettaisiin huomioon sen lisäksi, että tutkitaan tyttöjen ja poikien koulumenestystä, tutkittaisiin yhdessä myös muita tekijöitä kuten yhteiskuntaluokka, tulotaso, vanhempien koulutustausta, asuinalue jne., ja tutkittaisiin näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksia. Tämä voisi siis auttaa löytämään ne pojat, jotka eniten tarvitsevat apua. Esimerkkejä, jossa tällaista alueellista tasa-arvoa voisi parantaa ja hyödyntää tutkimuksessa on monia. Maahanmuuttajataustainen, nainen Itä-Helsingistä. Kuulovammainen poika Hankasalmelta…

Tosiasiassa hallituksen koko hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ei edes esiinny kertaakaan tunteita kuumentanutta sanaparia ”intersektionaalinen feminismi”. Siinä esiintyy kyllä sana ”Intersektionaalinen” yhteensä 7 kertaa sen eri taivutusmuodoissa, mutta sanaa ”feminismi” sen sijaan siinä ei esiinny kertaakaan. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä: HALLITUKSEN TASA-ARVO-OHJELMA 2020.

SDP ei siis puolueena aja ”Intersektionaalista feminismiä”. Tasa-arvoa kylläkin. SDP:n oman tasa-arvo-ohjelman mukaan kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Kestävä hyvinvointi ja oikeudenmukainen yhteiskunta rakentuvat ihmisten tasa-arvoisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen pohjalle. Tasa-arvon edistäminen rakentuu tasapuolisesta kohtelusta ja erityisryhmien huomioimisesta työelämässä, koulutuksessa ja koko yhteiskunnassa.

Sinänsä intersektionaalinen ja jopa intersektionaalinen feminismi ovat siis ihan hyviä juttuja, kun tietää, mitä ne tarkoittavat. Itse en kuitenkaan torilla SDP:n liivit päällä, lähiön mummolle puhuessani käyttäisi tällaisia akateemisia termejä, koska ne saattavat olla termeinä vieraita ja eivät siksi varsinaisesti kosketa ihmisten arkea. Ilmankin tuota sivistyssanaparia olen pärjännyt. Luulempa, että moni alkaisi vain kyselemään, että mitä se semmoinen edes on ja mitä se tarkoittaa. Teille netinkäyttäjille asia selviää helposti vaikkapa nykypäivän tietosanakirjan korvikkeesta, Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Intersektionaalisuus.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Poliittinen johtajuus
Kalle Mikkolainen

Millainen on hyvä pomo ja mitä on johtajuus?

Viimeaikainen julkinen keskustelu, jossa päättäjiltämme on vaadittu ripeitä päätöksiä, ja sen myötä johtajuutta on saanut minut pohtimaan, että milloin ripeistä päätöksistä usein vailla harkintaa on tullut arvostettu johtajuushyve?

LUE LISÄÄ »
Venäjä
Kalle Mikkolainen

YYA-Suomi

Nykymuotoisen Vladimir Putinin Venäjän kanssa bisneksen tekemisellä taas ei ole ollut suomettumisen kanssa mitään tekemistä. Olemmeko olleet Venäjän kanssa liian sinisilmäisiä? Jälkikäteen ajatellen tietysti olemme.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Talouspolitiikka
Kalle Mikkolainen

Yksi askel eteen, kaksi taaksepäin

Jos oikeistohallitus leikkaa ensin kaksi ja vasemmistohallitus palauttaa yhden, jokainen voi omassa mielessään pohtia, mikä on tämän kehityksen suunta pidemmällä aikavälillä. Tämä sama kehitys näyttää tapahtuvan koulutuksen lisäksi lähes kaikessa muuallakin yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvassa, yhteiskunnan turvaverkoissa, terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa. Sitten ihmettelemme, miksi koulutuksen pisa-tulokset laskevat, terveyden hoito on kriisissä tai vanhusten hoidon hoitajamitoituksen noudattamiseen ei kaikkialla riitä hoitajia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Potilasturvallisuuslaki
Kalle Mikkolainen

Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

Olen ylpeä aivan jokaisesta SDP:n kansanedustajasta, joka uskalsivat äänestää potilasturvallisuuslain puolesta. Heille 51 kansanedustajalle, jotka ylipuoluerajojen eivät tulleet paikalle äänestykseen taas annan satikutia tai ainakin toivon, että heillä oli poissaololleen hyvin perusteltu syy.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi