Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?

Opiskelijat kävelevät kadulla

Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?

Kirjoittaessani tätä tekstiä, jopa Wordin oikoluku maalasi sanan intersektionaalinen punaiseksi, merkiksi sille, että se ei ymmärrä tätä sanaa. Feminismin se kyllä ymmärsi, mutta mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi? Mitä ihmettä nyt taas?

Hallitus julkisti oman tasa-arvo-ohjelmansa keväällä 2020. Some ja iltapäivälehtien otsikot huusivat hallituksen ajavan ”Intersektionaalista feminismiä”. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman keskeisiä teemoja ovat työelämän ja perheiden tasa-arvon parantaminen sekä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan, muun muassa seksuaalisen häirinnän torjuminen.

Intersektionaalisuudella tarkoitetaan tarkastelutapaa, jossa otetaan huomioon sukupuolen lisäksi myös monia muita taustatekijöitä, kuten ihmisen sosioekonominen asema, asuinpaikka, alkuperä, ikä, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen.

Mistä kohu sitten syntyi? Huomiota herätti sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) käyttämä sanapari intersektionaalinen feminismi. Ohisalo twiittasi, että uuden tasa-arvo-ohjelman kantava näkökulma on intersektionaalinen feminismi. No ei ollut, eikä ole ainakaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman kokonaan käsittävä tai edes sen kantava teema. Hallitus, SDP, tai muutkaan hallituspuolueet eivät sinänsä aja intersektionaalista feminismiä.

Intersektionaalisuus on terminä akateeminen. Akateemisessa maailmassa siitä on hyötyä käsitetyöskentelyssä, mutta myös käytännön tasa-arvotyössä. Mutta vaikka termi onkin alkuperin lähtöisin akateemisesta maailmasta, koskettaa se asiana loppujen lopuksi meidän kaikkien arkea. Lyhyesti sanottuna: Intersektionaalisuus saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta kyseessä on oikeastaan melko simppeli asia – nimittäin se, miten epätasa-arvoa voidaan tunnistaa ja purkaa.

Keskustelussa jäätiin kumminkin, ehkäpä juuri feminismi -sanan vuoksi heti lähtötelineissä jumiin pelkkään tyttö-poika -kysymykseen, mikä ei palvele oikeastaan mitään asiaa. Intersektionaalisuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että tutkimuksissa tulisi pelkän sukupuolen lisäksi ottaa huomioon myös muita tekijöitä kuten yhteiskuntaluokka tai tulotaso, vanhempien koulutustausta, asuinalue jne, ja tutkia näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia.

Käytännön esimerkkejä, mitä intersektionaalisuus tarkoittaa, on monia, mutta tässä yksi. Esimerkiksi Suomessa on laskeneiden PISA-tulosten yhteydessä on oltu huolissaan erityisesti pojista. PISA-tulosten tarkastelu intersektionaalisuuden näkökulmasta tarkoittaa siis sitä, että tutkimuksissa otettaisiin huomioon sen lisäksi, että tutkitaan tyttöjen ja poikien koulumenestystä, tutkittaisiin yhdessä myös muita tekijöitä kuten yhteiskuntaluokka, tulotaso, vanhempien koulutustausta, asuinalue jne., ja tutkittaisiin näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksia. Tämä voisi siis auttaa löytämään ne pojat, jotka eniten tarvitsevat apua. Esimerkkejä, jossa tällaista alueellista tasa-arvoa voisi parantaa ja hyödyntää tutkimuksessa on monia. Maahanmuuttajataustainen, nainen Itä-Helsingistä. Kuulovammainen poika Hankasalmelta…

Tosiasiassa hallituksen koko hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ei edes esiinny kertaakaan tunteita kuumentanutta sanaparia ”intersektionaalinen feminismi”. Siinä esiintyy kyllä sana ”Intersektionaalinen” yhteensä 7 kertaa sen eri taivutusmuodoissa, mutta sanaa ”feminismi” sen sijaan siinä ei esiinny kertaakaan. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä: HALLITUKSEN TASA-ARVO-OHJELMA 2020.

SDP ei siis puolueena aja ”Intersektionaalista feminismiä”. Tasa-arvoa kylläkin. SDP:n oman tasa-arvo-ohjelman mukaan kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Kestävä hyvinvointi ja oikeudenmukainen yhteiskunta rakentuvat ihmisten tasa-arvoisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen pohjalle. Tasa-arvon edistäminen rakentuu tasapuolisesta kohtelusta ja erityisryhmien huomioimisesta työelämässä, koulutuksessa ja koko yhteiskunnassa.

Sinänsä intersektionaalinen ja jopa intersektionaalinen feminismi ovat siis ihan hyviä juttuja, kun tietää, mitä ne tarkoittavat. Itse en kuitenkaan torilla SDP:n liivit päällä, lähiön mummolle puhuessani käyttäisi tällaisia akateemisia termejä, koska ne saattavat olla termeinä vieraita ja eivät siksi varsinaisesti kosketa ihmisten arkea. Ilmankin tuota sivistyssanaparia olen pärjännyt. Luulempa, että moni alkaisi vain kyselemään, että mitä se semmoinen edes on ja mitä se tarkoittaa. Teille netinkäyttäjille asia selviää helposti vaikkapa nykypäivän tietosanakirjan korvikkeesta, Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Intersektionaalisuus.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Korona
Kalle Mikkolainen

Kun maahan kaivattiin passin ja hammasharjan lisäksi sosialismia

Meille on kerrottu Kokoomuksen suulla, että jos Suomeen ei oteta käyttöön rokotepassia, joka oikeuttaisi pääsyn seniorikahvilaan, teatteriin, tapahtumaan tai baariin, se olisi sosialismia ja kaikkien kurjistamista. Jonnet ei nyt muista, että tämmöinen on jo keksitty. Neuvostoliitossa oli käytössä propuska, lupalappu. Neuvostoliitossa lupia vaadittiin joka käänteessä, muun muassa maan sisäisessä matkustamisessa. Mikä voisi mennä pieleen?

LUE LISÄÄ »
AY-liike
Kalle Mikkolainen

Mihin AY-liikettä tarvitaan?

Viimeiset vuodet olen saanut lukea lehdestä, kuinka ammattiyhdistysliike on hidas, mutta kankea änkyräjäärä ja jäänne 70-luvulta, jonka ovet Hakaniemessä tulisi naulata kiinni kakkosnelosilla ja mieluiten varmistaa asia kuuden tuuman nauloilla. Ammattiliittoja ei kuulemma tarvita mihinkään, sillä laki turvaa minimityöehdot hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi.
Minussa on kuitenkin aina ollut sillainen paha vika, että en ala kovin helposti suoraan nyökytellä millekään väittämälle. Siinä suhteessa saatan ollakin hieman vastarannan kiiski. Kun joku koittaa syöttää minulle tulen palavasti yhtä ainoaa totuutta, se aiheuttaa minussa lähinnä seuraavan vastareaktion: -> ”Mielenkiintoista. Tästä asiastahan pitää ottaa selvää”.

LUE LISÄÄ »
Business
Kalle Mikkolainen

Missio: Tehdään demareista Suomen bisnesmyönteisin puolue

Tehdään demareista Suomen bisnesmyönteisin puolue. Listaamani asioita peilaamalla, mitä nykyinen hallitus on jo tähän mennessä tehnyt SDP:n ei tarvitse heittää mitään kuperkeikkaa tai 180 astetta nurinpäin tullakseen yritysmyönteisimmäksi puolueeksi myös ihmisten mielissä ja silmissä. Se mitä meidän pitää tehdä on jatkaa ja tehdä enemmän, nopeammin ja ketterämmin. Se missä SDP on parhaimmillaan, on yhdessä tekemisessä ja sopimisessa. Varsinasesti ketteräksi demareita en itse vielä miellä, mutta meitä on monta. Mä olen messissä oletko sinä?

LUE LISÄÄ »
Korona
Kalle Mikkolainen

Niin mutta kun noi muut

Vaikka kieltämättä se, että Ano Turtiainen ja Ossi Tiihonen olisi lauantaina huuhdeltu kansalaistorin puhujan pöntöstä alas vesitykillä korvantakusia unohtamatta, olisi ehkä ollut hyvinkin hilpeä näky, mielestäni oli silti hyvä, että tätäkään mielenositusta ei hajoitettu voimalla. Koronan osalta mahdollinen vahinkohan oli tapahtunut jo ihmisten kokoonnuttua sinne torille. Jos poliisi olisi vielä alkanut painia mielenosoittajien kanssa, se ei ainakaan olisi varmastikaan helpottanut tilannetta koronan kannalta. Se mihin käytettiin nyt enemmän taikka vähemmän voimaa, elokapinan, blm-mielenosoituksen vai näiden sananvapauden sankareiden kokoontumisen hajottamisiin tai niiden yrityksiin on mielestäni aivan epäoleellista whataboutthismiä.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi