Laulu on iloni ja työni

Kalle soittaa kitaraa

Laulu on iloni ja työni

Näin lauloi aikanaan Tapio Rautavaara. Välillä siis kirjoitus vähän muustakin kun kuntavaaleista. Paula Vesala, joka on mielestäni paitsi erittäin hieno artisti ja lauluntekijä, on ottanut monesti kantaa eri yhteiskunnallisiin asioihin. Tällä kertaa Vesala on ottanut vahvasti kantaa oman, eli tapahtuma-alan ahdinkoon ja hyvästä syystä. Voitte lukea lisää asiasta täältä https://yle.fi/uutiset/3-11788872

Asian somekeskustelussa monien mielipiteet huutavat, että nyt miljonäärit itkevät, kun muutama keikka meni ja he eivät saakaan nyt levittää Koronaa. Osa muusikoista kuuluu Suomen muusikkojen liittoon, moni ei kuulu mihinkään. Esimerkiksi yhden Vesalan keikan eteen työskentelee todella monta eri ammattiryhmää. Tekniikka, ääni- ja valomiehet, soittajat, keikkamyyjät. Kaikki toimivat enemmän tai vähemmän freelance- / yrittäjä- / kevytyrittäjä -pohjalta. Heidän leipä on ollut käytännössä täysin pysähdyksissä. Heitä on nyt kielletty harjoittamasta omaa elinkeinoaan, mutta he eivät oman työsuhteensa tyypin vuoksi ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. He eivät ole niin sanotusti ”systeemissä”. Tämä saattaa yllättää meistä monet, mutta suomalainen keikka-artisti ei todellakaan ole mikään miljonääri. Taustabändin kitaristeista tai basisteista ei varmuudella kukaan ole miljonääri. Sen sijaan perheellisiä ihmisiä heistä monet kyllä ovat.

He ovat maksaneet tähän maahan veronsa vuosia. Tapahtuma-ala on yksi eniten säädellymmistä aloista Suomessa. Tapahtumiin on vaadittu hygieniapasseja, on vaadittu tarvittava määrä järjestysmiehiä. On vaadittu kaljanjuontikarsinoita. Se määrä lupia ja ilmoituksia, mitä esimerkiksi tarvitaan jokaisen ulkoilmakeikan järjestämiseen, saattaisi yllättää monet meistä tavallisista kahdeksasta neljään duunia tekevistä sukankuluttajista. Ala on aina mukautunut uusiin, alati muuttuviin sääntöihin lähes mukisematta ja on tarvittaessa opetellut sen hygieniapassin, hankkinut niitä järjestysmieskortillisia järjestysmiehiä ja vetänyt teipit siihen kohtaan, missä kohtaa pihaa saa ja ei saa juoda kaljaa.

Koronan edessä tapahtuma-ala alkaa olla nyt tekemättömän paikan edessä. Koronarajoituksissa on järjettömyyksiä. Esim. baari tai ravintola saa olla auki ja vetää paikan koosta riippuen vaikka 90 henkeä ja siellä saa soittaa musiikkia… levyltä. Paula Vesalakin saa tulla istumaan kyseiseen baariin, mutta jos hän kiipeää baarin lavalle ja alkaa laulaa, asia muuttuukin tapahtumaksi, jonka kokoontumisraja on enää 10 henkeä. Ymmärrämme kaikki, että rajoituksia on pakko ja hankala tehdä, eikä kaikilta epäloogisuuksiltakaan voida mitenkään välttyä. Tapahtuma-ala on kuitenkin laitettu polvilleen ja heidän avunhuutoihinsa ei ole nyt vastattu. Koronataistelussa tapahtuma-alan ihmisiä pitäisi nyt auttaa myös. Se, että tapahtumajärjestäjille ja artisteille kerrotaan, kuin luukulta toiselle pompotellen, että tästä asiasta ei vastaa maan hallitus, vaan aluehallintovirasto, joka taas kertoo, että asiassa mennään THL:n suositusten mukaisesti on varmasti totta, mutta ei varsinaisesti nyt auta tapahtuma-alan ihmisiä. Tapahtuma-alalla toimii pääosin ammattiryhmiä, jotka eivät ole millään kuukausipalkalla, eivätkä siten saa nyt mitään lomautetun ansiosidonnaista, vaan leipää ei nyt tule kerta kaikkiaan tällä hetkellä mistään. Edesmenneen Jope Ruonansuun roolihahmon sanoja lainaakseni ”ajatteleppa ite, noin niinku omalle kohalle”.

Valitettavasti yhä pahenevassa pandemia tilanteessa minun on vaikea uskoa, että tapahtuma-alan ihmiset selviäisivät edes sillä, että he saisivat harjoittaa omaa elinkeinoansa nykyisten ravintolarajoitusten rajoissa. Alan ihmiset tarvitsevat taloudellisen tukipaketin ja pian. Koronakriisin päättymistä meistä ei voi ennusta varmuudella kukaan, ei sen enempää maan hallitus, aluehallintovirastot, kuin THL:kään. Varovaistenkin arvioiden mukaan ainakin syksyyn mennään rajoitettuna. Tuskinpa sittenkään elämä vielä palautuu täysin normaaliksi.

Toivoisin tässä asiassa avauksia ja apuja hallitukselta, meiltä demareiltakin.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Leikkaukset
Kalle Mikkolainen

Porvari nukkuu huonosti

Joskus tavattiin sanoa, että porvari nukkuu huonosti. Itse ajattelen valtion velasta aika lailla samoin, kun Sixten Korkman, joka vastikään A-Studiossa sanoi seuraavaa: Olennainen asia on se, että velkaantuneisuus eli velan suhde talouteen asettuu siedettävälle tasolle. Niin kauan nukun hyvin ja toivon, että muutkin nukkuvat hyvin, kun Suomen velan määrä on alempi kuin muissa euromaissa keskimäärin.

LUE LISÄÄ »
kuva passista
Kista Kiuru
Kalle Mikkolainen

Mikä siinä taas kestää?

Kun moitimme poliitikkoja siitä, että he eivät tee välittömästi jotain asioita oman mielemme mukaan, se saattaa joskus johtua siitä, että he harkitsevat asioita monelta kantilta ja onneksi heillä on siihen myös alan asiantuntijoita apuna. Joskus se harkinta on ihan meidän omaksi parhaaksi.

LUE LISÄÄ »
Sosiaaliturva
Kalle Mikkolainen

Vastikkeellista sosiaaliturvaa

Viime päivien keskusteluissa on taas alettu vaatimaan sosiaaliturvan vastikkeellisuutta. Vastikkeellisuuden käsite on vain näissä vaatimuksissa onnistuttu muuttamaan niin, että tukien saamisen tulisi tarkoittaa velvollisuutta tehdä työtä palkatta tukia saadakseen. Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ei sitä tarkoita, vaan edelleen se tarkoittaa velvollisuutta olla työmarkkinoiden käytettävissä, hakea työtä, osallistua TE-toimiston määräämiin toimiin ja ottaa vastaan tarjottu työpaikka.

LUE LISÄÄ »
Kokoomusnuoret: Leikkaaminen on hauskaa
kokoomus
Kalle Mikkolainen

Minkä nuorena oppii…

Winston Churchillin väitetään sanoneen ’jos ihminen ei nuorena ole radikaali, hänellä ei ole sydäntä, jos ihminen ei ole vanhana konservatiivi, hänellä ei ole aivoja’.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi