Kuntavaalit ovat arjen vaalit

Helsingin valtuustosalin äänestyslauta.

Kuntavaalit ovat arjen vaalit

Kuntavaalit. Se politiikan jokamiesluokka. Mediaa, somekirjoittelua ja erityisesti puolueiden julkaisemia kuntavaaliohjelmia seuraamalla minulle itselleni asia on tähän saakka näyttänyt siltä, että kuntavaaleja käydään lähes pelkästään koko Suomen kattavilla teemoilla. Helsingissä asia on osin näyttänyt myös siltä, että kyseessä on vaali, jossa valitaan Helsingin seuraava pormestari. Tätä on tosin ehkä vähemmin kuitenkin kun 2017 kuntavaaleissa. Minulle kuntavaalikampanjointi on näyttänyt myös siltä, että vaaleista on tällä kertaa enemmän kiinnostusta kuin koskaan aikaisemmin. En tiedä, johtuuko asia siitä, että olen nyt ensimmäistä kertaa itse ehdolla Kuntavaaleissa, mutta jos kiinnostusta on aiempaa enemmän ja se lisää äänestysaktiivisuutta, se on hyvä juttu meille kaikille.

Kuntavaaleissa ei ole kysymys pormestarista edes Helsingissä, sillä Helsingissä ylin päätösvalta on kaupunginvaltuustolla, sen lisäksi kaupunginhallituksella ja osin lautakunnillakin on omaa päätösvaltaansa. Pormestari onkin oikeastaan kaupungille yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan poliittisesti valittu viranhaltija, kaupunginjohtaja, jonka tehtävä on johtaa päätöksenteon valmistelua, mutta pääasiassa valtuusto toimii kaupungin ylimpänä päättävänä elimenä.

Kuntavaaleissa valitaan juuri ne oman asuinkunnan valtuutetut, eli kunnan ylimmät päättäjät valtuustoon, ja vaaleilla valittu valtuusto sitten valitsee kunkin kunnan toimielimet kuten kunnanhallituksen, lautakunnat ja niin edelleen, mukaan lukien pormestarin, jos sellainenkin tehtävä siinä kunnassa sattuu olemaan.

Puolueiden kuntavaaliteemat ja markkinointityö ylipäätään ovat suurelta osin brandäystä ja mielikuvamarkkinointia. Siinä en sinänsä näe mitään pahaa tai väärää. Päinvastoin. Yhdellä puolueella on milloin minkävärinen sydän ja toisella se näyttää olevan toisessa paikassa, kun toisilla. Puolueet markkinoivat omaa juttuaan kukin omalla tavallaan ja hyvä niin. Se, että vaalityötä tehdään pääosin koko Suomen kattavilla teemoilla, on sen sijaan mielestäni hieman ongelmallista.

Jos vaaliteemana on asioita, mistä kunnanvaltuusto ei päätä, eikä tule koskaan päättämäänkään, toisin kertominen on äänestäjien huijaamista. Torin vaaliteltalla sille pientä eläkettään valittavalle rouvalle saattaa olla puolueen väreissä seisovalle ehdokkaalle suuri houkutus kertoa, että ”kyllä, tämä asia pitää muuttaa!”, vaikka kunnanvaltuustoissa harvemmin päätetään yhdenkään rouvan eläkkeestä. Moni äänestäjä ja ehkä jopa vasta valittu kunnanvaltuutettu saattavat vielä tulla hämmästymään ja raapimaan päätään Hämeenperän kunnanvaltuustossa, kun ei pääsytkään valtuutettuna äänestämään EU-tukipaketista, kaatamaan Suomen hallitusta, sulkemaan oman kunnan rajoja, Suomen maan rajoista nyt puhumattakaan. Kunnanvaltuutettu kun ei päätä, EU-tukipaketista, siitä millaisia liikennemerkkejä maassamme käytetään tai sitä paljonko Suomeen saapuu tai ei saavu turvapaikanhakijoita.

Kuntavaaleissa ei itseasiassa ole edes kyse kuntavaalista, vaan noin kolmestasadasta erillisestä kuntavaalista. Suomessa on vuonna 2020 yhteensä 310 kuntaa, joista 107 käyttää itsestään kaupunki-nimitystä ja 203 kuntaa kunta-nimitystä. Kuntavaalit ovatkin tosiasiassa todelliset arkivaalit. Vaaleissa valitaan suunta niille palveluille, jotka vaikuttavat eniten ihmisten arkeen. Valituilla valtuutetuilla on valta ja vastuu mm. lähiterveyskeskusten lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, lähikirjaston määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen ja moniin muihin jokapäiväisen elämän palveluihin.

Kuntavaaleissa äänestetään juuri sen oman kunnan valtuutetut. Ei yhtään enempää, eikä vähempää. Kannustankin lukemaan poliittisten puolueiden kuntavaaliohjelmia ja vertaamaan niitä siihen todellisuuteen, mistä asioista kunnissa päätetään.

Laitetaan vielä loppukevennyseksi edellisten kuntavaalien yhteydessä somea kiertänyt kuvitteellinen kuntavaalimainos.

Jaa somessa

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kalle Mikkolainen

Missä olit, kun Suomesta tuli sinimusta?

Tämän selkeämpi vaaliasetelma ei ole minun elinaikanani ollut. Mikäli haluat leikkauksia ja nöyrtyä laskunmaksajan paikalle, äänestä kokoomusta ja/tai perussuomalaisia. Mikäli haluat estää sinimustan Suomen, äänestä mitä tahansa muuta, mutta älä jätä äänestämättä. Tämän kirkkaammaksi vaaliasetelma ei tästä tule.

LUE LISÄÄ »
Boomer
Kalle Mikkolainen

Ei oo helppoo olla setämies

Konservatiivi setämiehet (ja tädit). Tervetuloa 2020 luvulle. Maatamme johtaa tällä hetkellä edustava naispääministeri, joka ei tule jatkossakaan kysymään teiltä lupaa yhtään mihinkään. Setämies voi hyväksyä tämän tai olla hyväksymättä. Jälkimmäisessä tapauksessa saattaa käydä vain niin, että pahastuittepa tai ette, uusi naissukupolvi ei jatkossakaan kysele teiltä mitään. He kävelevät änkyrä setämiehistä yli ja pyyhkivät jalkansa mennessään. Ja se on ihan oikein. Aika on armoton. Erityisen armoton se on heille, jotka eivät pysy sen menossa mukana.

LUE LISÄÄ »
Kalle Mikkolainen

I <3 YLE

Varsinkin, kun ajattelen vaihtoehtoa, että Yleä ei olisi, se ei kuulostaisi minusta lainkaan hyvältä idealta. Uutissisällöstä vastaisi nimittäin sen jälkeen täysin kaupallinen media, joka elää ja hengittää klikkiotsikoilla.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi