Kun siitä puhutaan niin paljon

kuva satamanostokurkia

Kun siitä puhutaan niin paljon

Keskustelin erään ystäväni kanssa joitakin päiviä sitten ja hän kertoi minulle Kaipolan paperitehtaan trukkikuskin tienanneen yli neljä ja puolitonnia kuussa ja lisät päälle. Epäillessäni tätä tietoa ja kysyessäni, mistä se on peräisin, sain vastaukseksi, että hän oli lehdessä näin lukenut. En löytänyt itse googlettamalla tätä tietoa, mutta en ollenkaan epäile sitä, etteikö lehdessä olisi näin lukenut. Sillä näinhän tämä nykyään menee. Kun siitä puhutaan niin paljon, sen on oltava totta. Kun viestiä toistetaan, alkaa mieliimme muodostua käsitys, että varmasti se on totta tai ehkä ainakin osa siitä on totta, kun kerran lehdessä niin luki.

Suomalaisten paperimiesten ansiotaso nousi puheenaiheeksi taas alkuvuodesta metsäalan työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä. Tuolloin paperitehtaiden työntekijöiden palkkatasosta oli huolissaan muiden mukana UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos, joka kertoi Suomessa suljettavan lähitulevaisuudessa 2–3 paperikonetta, mikäli ammattiyhdistysliikkeen palkankorotusvaatinuksiin suostutaan.

Kaikki varmasti kuulivat ja huomasivat, että kesällä UPM päätyi sulkemaan Kaipolan paperitehtaan Jämsässä. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kirjoitti tiedotteessaan mm. seuraavaa:

”Valtakunnallinen ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 prosenttia korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa.”

Viesti on selkeä. Kaipolan tehdas suljettiin, koska ammattiyhdistysliike vaati kohtuuttomia, vaikka Suomessa oli jo ennestään kilpailijamaita reilusti korkeammat työvoimakustannukset.

Otetaan siis kiinni tähän.

Onko suomalaisen työntekijän tulotaso todella saksalaista 30% korkeampi ja vielä tämän päälle on kehdattu vaatia kohtuuttomia?

Näin kertovat tilastot:

Lähde: Eurostat https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Wages_and_labour_costs/fi

Yllä oleva tilasto käsittää kaikkien alojen työvoimakustannukset. Onko suomalaisen teollisuustyöntekijän tulotaso sitten saksalaista korkeampi? Näin kertovat tilastot
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/61d1adf1-9023-4d65-911f-d02202282bfb

Työtunnin kustannus välilliset työvoimakustannukset eli työnantajan sosiaalivakuutusmaksut mukaan lukien oli Suomessa viime vuonna 37 euroa, Ruotsissa 40,2 euroa ja Saksassa 40,9 euroa. Suomalainen palkkataso ei siis suinkaan ole 30 % saksalaista korkeampi, vaan on hieman saksalaista pienempi. Suomen palkkataso on EU:n keskitasoa ja pohjoismaiden huonoin.

Entäpä mikä oli viimeisen työmarkkinakierroksen vaadittujen palkankorotusten tilanne näissä maissa, joihin meitä verrataan?

YLE |13.8.2019 | Saksassa ennätykselliset palkankorotukset, miten Suomessa? – Työnantajat: ”Olisi valtava virhe tuijottaa Saksan sopimuskorotuksia”

Kuva: Lähde https://yle.fi/uutiset/3-10913659

Suomessa ammattiyhdistysliike ei siis edes pyrkinyt kilpailijamaiden kanssa yhtä suuriin palkankorotuksiin, mutta ei voi kuin hämmästyä, miten silti onnistuttiin luomaan kuva ahneesta suomalaisista trukkikuskista ja ammattiyhdistysliikkeestä kohtuuttomien korotusten vaatijana ja Kaipolan tehtaan alasajajana.

Vientiyrityksen kustannuskilpailukyky koostuu monista tekijöistä, joista palkka on vain yksi. Trivialitietona paperitehtaan toiminta ei ole palvelualojen tapaan työvoimakustannuskeskeistä, vaan paperitehtaan kustannuksista ainoastaan 10% ovat työvoimakustannuksia. Liittokierroksella saavutetut palkankorotukset noin 3% olivat siis 0.003% paperitehtaan kokonaiskustannuksista. Se nolla pilkku nolla nolla prosettiako siis nyt katkaisi kamelin selän ja kaatoi Kaipolan paperitehtaan? En oikein usko. UPM:n Pesonen toi toki tiedotteessaan esille myös muitakin kustannustekijöitä kuten kuljetuskustannukset ja energiaveron.

Ymmärrän hyvin, että UPM:n toimitusjohtajan ihan oman tehtävänsä puolestakin kuuluu ajaa edustamansa yrityksen ja oman alansa asiaa. Senkin ymmärrän, että joku on ideologisesti jotain mieltä. Sitä minä en vain ymmärrä, että jos nämä asiat ovat kerran niin faktapohjalla, kuten niiden väitetään olevan, miksi pitää valehdella? Kaikkein vähiten ymmärrän sitä, että meillä monet ihan tavallisen palkansaajan asemassa olevat sukankuluttajat nyökyttelevät tällaisille jutuille ja nielevät tarinat viisitonnia kuussa tienaavista ja ahneista trukkikuskeista.

En oikein usko, että nämä Pesoset ja Wahlroosit eivät olisi täysin tietoisia sitä, että työvoimakustannukset ovat Suomessa pienemmät kuin verrokkimaissa Saksassa ja Ruotsissa.

Tai, että he eivät olisi tietoisia dieselin hinnan olleen koko kuluvan vuoden 2020 Suomessa toteutetuista polttonesteiden indeksiveronkorotuksistakin huolimatta alimmillaan 10 vuoteen. Bensiinin ja dieselin hintakehitys
https://www.aut.fi/etusivu_vanha/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/bensiinin_ja_dieselin_hintakehitys

Tai että he eivät olisi tietoisia siitä, että juuri tämä, jopa yritysvastaiseksi ja ilmastokiilusilmäiseksikin haukuttu hallitus on päättänyt alentaa teollisuuden sähköveron EU:n alimmalle tasolle. Eli alimmalle tasolle, jolle se ylipäätään on EU:ssa mahdollista alentaa. https://vm.fi/-/teollisuuden-sahkovero-eu-n-minimitasolle-ensi-vuoden-alusta

Tähän UPM:n Pesosen tiedotteeseen voisi aivan hyvällä syyllä siteerata Winston Churchilliä, joka aikanaan opasti: ”Älä koskaan anna hyvän kriisin mennä hukkaan

Kaipolan tehdas oli maamme viimeinen sanomalehtipaperia tuottanut paperitehdas. Totuus saattaa kuulostaa joskus ehkä tylsältä, mutta Kaipolan tehtaan sulkemisen syy oli tosiasiassa se, että sanomalehtipaperin kysyntä on vain kerta kaikkiaan hiipunut sekä meillä, että maailmalla. Tähän olemme omalta osaltamme syypäitä ihan me kaikki. Minäkin, joka juuri tänäänkin luin aamun hesarini digitaalisena.

Entäpä sitten ne kuljetuskustannukset? Katsotaanpa karttaa. Kun sanomalehtipaperin pääasiallinen vientikohde on Keski-Eurooppa, kuljetuskustannuksissa on meko hankala pärjätä silloin, kun vertaillaan, onko halvempaa kuljettaa paperirullia Jämsästä Keski-Eurooppaan, kuin kuljettaa sitä Saksasta Keski-Eurooppaan, vaikka diesel maksaisi mitä.


Mutta eipä sillä, jos trukkikuskina tienaa lisineen viisitonnia kuussa, kyllä minä voin tulla. Minulla löytyy tehtävään työkokemusta ja trukinajokortti.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Työttömyysturva
Kalle Mikkolainen

Ne suuret tuet, jotka laiskistavat

He, jotka ovat joutuneet nyt koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi ovat saattaneet saada karvaasti huomata, että ne ”suuret tuet” eivät nyt olleetkaan ihan sama raha, kun palkka. Kyynisesti voin silti todeta, että melko varmasti ei tule menemään kauankaan aikaa kun tulee taas joku seuraava lehtijuttu tai poliittinen avaus, jossa tuota jo entisestäänkin pohjoismaisittain heikointa työttömyysturvaa halutaan taas kerran leikata vaikuttavana työllistymiskeinona, sillä ”ne suuret työttömyyskorvaukset” lisäävät vain teitä laskoja yhteiskunnan elättejä, joita pitääkin vähän patistella.
Ehkäpä ne tuet eivät olekaan niin suuren suuria, kun meidän on vuosikausia annettu ymmärtää?

LUE LISÄÄ »
Kalle soittaa kitaraa
Korona
Kalle Mikkolainen

Laulu on iloni ja työni

Tapahtuma-alalla toimii pääosin ammattiryhmiä, jotka eivät ole millään kuukausipalkalla, eivätkä siten saa nyt mitään lomautetun ansiosidonnaista, vaan leipää ei nyt tule kerta kaikkiaan tällä hetkellä mistään. Edesmenneen Jope Ruonansuun roolihahmon sanoja lainaakseni ”ajatteleppa ite, noin niinku omalle kohalle”.

LUE LISÄÄ »
Helsingin valtuustosalin äänestyslauta.
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Kuntavaalit ovat arjen vaalit

Kuntavaalit ovat tosiasiassa todelliset arkivaalit. Vaaleissa valitaan suunta niille palveluille, jotka vaikuttavat eniten ihmisten arkeen. Valituilla valtuutetuilla on valta ja vastuu mm. lähiterveyskeskusten lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, lähikirjaston määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen ja moniin muihin jokapäiväisen arkielämän palveluihin, mutta ei maan hallitukseen kokoonpanoon tai Suomen EU-politiikkaan.

LUE LISÄÄ »
Kuva Saavutettavat verkkopalvelut
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Miksi verkkopalveluiden saavutettavuus on tärkeää?

Laki velvoittaa saavutettavuusdirektiivin kautta julkisille verkkopalveluille vaatimuksia, jotka sen pitää täyttää. Verkkopalvelujen hyvä saavutettavuus on välttämätöntä joillekin ihmisille, mutta hyödyllistä meille kaikille. Saavutettavuus ei siis ole kuitenkaan ainoastaan lain meille sanelemaa pakkopullaa, vaan se on samalla aina myös hyvää suunnittelua.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi