Kun siitä puhutaan niin paljon

kuva satamanostokurkia

Kun siitä puhutaan niin paljon

Keskustelin erään ystäväni kanssa joitakin päiviä sitten ja hän kertoi minulle Kaipolan paperitehtaan trukkikuskin tienanneen yli neljä ja puolitonnia kuussa ja lisät päälle. Epäillessäni tätä tietoa ja kysyessäni, mistä se on peräisin, sain vastaukseksi, että hän oli lehdessä näin lukenut. En löytänyt itse googlettamalla tätä tietoa, mutta en ollenkaan epäile sitä, etteikö lehdessä olisi näin lukenut. Sillä näinhän tämä nykyään menee. Kun siitä puhutaan niin paljon, sen on oltava totta. Kun viestiä toistetaan, alkaa mieliimme muodostua käsitys, että varmasti se on totta tai ehkä ainakin osa siitä on totta, kun kerran lehdessä niin luki.

Suomalaisten paperimiesten ansiotaso nousi puheenaiheeksi taas alkuvuodesta metsäalan työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä. Tuolloin paperitehtaiden työntekijöiden palkkatasosta oli huolissaan muiden mukana UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos, joka kertoi Suomessa suljettavan lähitulevaisuudessa 2–3 paperikonetta, mikäli ammattiyhdistysliikkeen palkankorotusvaatinuksiin suostutaan.

Kaikki varmasti kuulivat ja huomasivat, että kesällä UPM päätyi sulkemaan Kaipolan paperitehtaan Jämsässä. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kirjoitti tiedotteessaan mm. seuraavaa:

”Valtakunnallinen ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 prosenttia korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa.”

Viesti on selkeä. Kaipolan tehdas suljettiin, koska ammattiyhdistysliike vaati kohtuuttomia, vaikka Suomessa oli jo ennestään kilpailijamaita reilusti korkeammat työvoimakustannukset.

Otetaan siis kiinni tähän.

Onko suomalaisen työntekijän tulotaso todella saksalaista 30% korkeampi ja vielä tämän päälle on kehdattu vaatia kohtuuttomia?

Näin kertovat tilastot:

Lähde: Eurostat https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Wages_and_labour_costs/fi

Yllä oleva tilasto käsittää kaikkien alojen työvoimakustannukset. Onko suomalaisen teollisuustyöntekijän tulotaso sitten saksalaista korkeampi? Näin kertovat tilastot
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/61d1adf1-9023-4d65-911f-d02202282bfb

Työtunnin kustannus välilliset työvoimakustannukset eli työnantajan sosiaalivakuutusmaksut mukaan lukien oli Suomessa viime vuonna 37 euroa, Ruotsissa 40,2 euroa ja Saksassa 40,9 euroa. Suomalainen palkkataso ei siis suinkaan ole 30 % saksalaista korkeampi, vaan on hieman saksalaista pienempi. Suomen palkkataso on EU:n keskitasoa ja pohjoismaiden huonoin.

Entäpä mikä oli viimeisen työmarkkinakierroksen vaadittujen palkankorotusten tilanne näissä maissa, joihin meitä verrataan?

YLE |13.8.2019 | Saksassa ennätykselliset palkankorotukset, miten Suomessa? – Työnantajat: “Olisi valtava virhe tuijottaa Saksan sopimuskorotuksia”

Kuva: Lähde https://yle.fi/uutiset/3-10913659

Suomessa ammattiyhdistysliike ei siis edes pyrkinyt kilpailijamaiden kanssa yhtä suuriin palkankorotuksiin, mutta ei voi kuin hämmästyä, miten silti onnistuttiin luomaan kuva ahneesta suomalaisista trukkikuskista ja ammattiyhdistysliikkeestä kohtuuttomien korotusten vaatijana ja Kaipolan tehtaan alasajajana.

Vientiyrityksen kustannuskilpailukyky koostuu monista tekijöistä, joista palkka on vain yksi. Trivialitietona paperitehtaan toiminta ei ole palvelualojen tapaan työvoimakustannuskeskeistä, vaan paperitehtaan kustannuksista ainoastaan 10% ovat työvoimakustannuksia. Liittokierroksella saavutetut palkankorotukset noin 3% olivat siis 0.003% paperitehtaan kokonaiskustannuksista. Se nolla pilkku nolla nolla prosettiako siis nyt katkaisi kamelin selän ja kaatoi Kaipolan paperitehtaan? En oikein usko. UPM:n Pesonen toi toki tiedotteessaan esille myös muitakin kustannustekijöitä kuten kuljetuskustannukset ja energiaveron.

Ymmärrän hyvin, että UPM:n toimitusjohtajan ihan oman tehtävänsä puolestakin kuuluu ajaa edustamansa yrityksen ja oman alansa asiaa. Senkin ymmärrän, että joku on ideologisesti jotain mieltä. Sitä minä en vain ymmärrä, että jos nämä asiat ovat kerran niin faktapohjalla, kuten niiden väitetään olevan, miksi pitää valehdella? Kaikkein vähiten ymmärrän sitä, että meillä monet ihan tavallisen palkansaajan asemassa olevat sukankuluttajat nyökyttelevät tällaisille jutuille ja nielevät tarinat viisitonnia kuussa tienaavista ja ahneista trukkikuskeista.

En oikein usko, että nämä Pesoset ja Wahlroosit eivät olisi täysin tietoisia sitä, että työvoimakustannukset ovat Suomessa pienemmät kuin verrokkimaissa Saksassa ja Ruotsissa.

Tai, että he eivät olisi tietoisia dieselin hinnan olleen koko kuluvan vuoden 2020 Suomessa toteutetuista polttonesteiden indeksiveronkorotuksistakin huolimatta alimmillaan 10 vuoteen. Bensiinin ja dieselin hintakehitys
https://www.aut.fi/etusivu_vanha/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/bensiinin_ja_dieselin_hintakehitys

Tai että he eivät olisi tietoisia siitä, että juuri tämä, jopa yritysvastaiseksi ja ilmastokiilusilmäiseksikin haukuttu hallitus on päättänyt alentaa teollisuuden sähköveron EU:n alimmalle tasolle. Eli alimmalle tasolle, jolle se ylipäätään on EU:ssa mahdollista alentaa. https://vm.fi/-/teollisuuden-sahkovero-eu-n-minimitasolle-ensi-vuoden-alusta

Tähän UPM:n Pesosen tiedotteeseen voisi aivan hyvällä syyllä siteerata Winston Churchilliä, joka aikanaan opasti: ”Älä koskaan anna hyvän kriisin mennä hukkaan

Kaipolan tehdas oli maamme viimeinen sanomalehtipaperia tuottanut paperitehdas. Totuus saattaa kuulostaa joskus ehkä tylsältä, mutta Kaipolan tehtaan sulkemisen syy oli tosiasiassa se, että sanomalehtipaperin kysyntä on vain kerta kaikkiaan hiipunut sekä meillä, että maailmalla. Tähän olemme omalta osaltamme syypäitä ihan me kaikki. Minäkin, joka juuri tänäänkin luin aamun hesarini digitaalisena.

Entäpä sitten ne kuljetuskustannukset? Katsotaanpa karttaa. Kun sanomalehtipaperin pääasiallinen vientikohde on Keski-Eurooppa, kuljetuskustannuksissa on meko hankala pärjätä silloin, kun vertaillaan, onko halvempaa kuljettaa paperirullia Jämsästä Keski-Eurooppaan, kuin kuljettaa sitä Saksasta Keski-Eurooppaan, vaikka diesel maksaisi mitä.


Mutta eipä sillä, jos trukkikuskina tienaa lisineen viisitonnia kuussa, kyllä minä voin tulla. Minulla löytyy tehtävään työkokemusta ja trukinajokortti.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kalle Mikkolainen istuu portailla
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miksi työttömyysturvan porrastaminen on huono idea

* Se tukitusti ei juurikaan lisää työllisyyttä
* Se tutkitusti vain pahentaisi työn kohtaanto-ongelmaa
* Se tutkitusti vain pahentaisi mahdollista kierrettä joutua työttömäksi pian uudelleen
* Siitä olisi tutkitusti kokonaisuutena enemmän haittaa kuin hyötyä.

LUE LISÄÄ »
Työn kysyntä ja tarjonta graafi
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Miten työn tarjonnan lisäämisen oletetaan lisäävän työllisyyttä?

Tämän teorian ongelma on siinä, että pelkkä tarjonnan lisääminen, ei ole vasta kun toinen puoli tässä teoriassa tapahtuvassa työllisyyden paranemisessa. Jotta työn tarjontaa lisäämällä työllisyys voisi koskaan aidosti lisääntyä, työlle tarvitaan aina myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Viimeaikaisesta työn tarjonnan lisäämiseen keskittyneestä keskustelusta tekisi järkeenkäypää vain silloin, että työn tarjonnan lisääminen synnyttäisi todistetusti toiseen päähän myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Teoria perustuu siis siihen, että aina kun yksi uusi työtön ilmoittautuu TE-keskukseen työnhakijaksi, jonnekin syntyy automaattisesti samalla myös uusi avoin työpaikka. Muussa tapauksessahan pelkkä työn tarjonnan lisääminen tarkoittaa aina pelkästään työttömyyden lisääntymistä.

LUE LISÄÄ »
Säätytalo
Kehysriihi
Kalle Mikkolainen

Politiikan uskottavuus ja iso kuva

Politiikan isokuva on se, että Koronakriisin laskun maksun aika tulee. Nähtäväksi jää ovatko ensimmäiseksi tukia vaatineet ja saaneet tahot myöskin he, jotka myös ensimmäiseksi ovat nostamassa oman kätensä pystyyn laskun maksuhalukkuuden merkiksi. Vai jäävätkö maksumiehiksi he, jotka eivät mitään tukia koskaan ehtineet saamaankaan. Isossa kuvassa se on varmaa, että lasku tästä tulee maksettavaksi. Se ei ole varmaa, miten oikeudenmukaisesti lasku tulee jakaantumaan. Se tulee riippumaan tulevien hallitusten kokoonpanosta.

LUE LISÄÄ »
Staran aura-auto ja ensilumi
Helsinki
Kalle Mikkolainen

Pidetään huolta Helsingistä, Helsinki pitää huolta meistä

Kaupunkiorganisaatio on meidän kaupungin asukkaiden ja veronmaksajien oma huoltoyhtiö. Maksan kaupunkilaisena mielelläni jopa pikkaisen enemmän hyvästä palvelusta joka toimii, kun vähääkään sellaisesta palvelusta joka ei toimi. Osaava kaupungin henkilöstö ja arvostettu kaupungin toiminta on hyvän kaupunkielämän perusta. Monet asiat hoidetaan kaupungin, yritysten ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Haluan mahdollisena tulevana Helsingin päättäjänä olla varmistamassa ja kehittämässä sitä, että kaupunki on jatkossakin hyvä työnantaja. Tämä ei ole itsestäänselvyys.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi