Koulutus on työntekijän paras työttömyysturva

Koulutus on työntekijän paras työttömyysturva

Työntekijän paras turva on aina oma kouluttautuminen, omasta osaamisesta huolta pitäminen ja verkostot. Jos näitä ei ole tai näitä ei ylläpidä, todennäköisesti mikään työttömyysturva ei pelasta sinua pidemmän päälle joutumasta työttömäksi alati kiristyvässä maailmassa ja työmarkkinoiden kilpailutilanteessa.

Työntekijän työttömyysturvakin on silti hyvä olla olemassa. Se on työntekijän vakuutus. Ansiosidonnainen päiväraha ei passivoi tavallista työttömäksi joutunutta ihmistä. Puheet ansiosidonnaisen loppupäästä olevasta ’piikistä’ eivät ole totta. Ne on useampaan kertaan osoitettu vääriksi. Asiasta voit halutessasi lukea lisää vaikkapa tästä linkistä. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan passivoiminen tai sen itsessään aiheuttavan työttömyyttä on yhtä älytön ajatus, kun väite, että auton kaskovakuutus aiheuttaisi autokolareita tai kotivakuutus asuntopaloja. Jokainen ansiosidonnaisella päivärahalla joskus ollut tietää, että ansiosidonnaisen päivärahan saanti ei ole mikään toivottu ihannetilanne eikä myöskään ikuinen etuus. Tasoltaankin se on joka tapauksissa vain noin hieman alle puolet siitä, mitä olet saanut palkkaa ennen työttömäksi joutumistasi.

Todellinen kannustin hakea ja vastaanottaa työtä on ja on ollut kokoajan olemassa. Paitsi että ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on määräaikainen, viimeistään noin vuoden työttömyyden jälkeen, myös työnhakijan cv;n reunat alkavat ikään kuin näkymättömästi hieman kellastumaan ja se alkaa haisemaan työhakemuspinoissa. Huonossa taloudellisessa tilanteessa ihan jokainen meistä saattaa joutua joskus työttömäksi. Huono taloustilanne tarkoittaa myös sitä, että silloin samaan aikaan työmarkkinat eivät vedä, hakijoita on paljon, haettavia paikkoja vähän ja uutta, omaa koulutusta ja kokemusta vastaavaa työpaikkaa voi olla vaikeaa löytää ainakaan niin nopeasti, kuin juuri silloin tarvitsisit. Harvemminhan paljon työttömyyttä tulee hyvässä taloustilanteessa, mutta senkin me olemme nähneet. Viimeksi Covid-19 pandemia, joka hyvästä taloustilanteessa huolimatta aiheutti hetkellisesti paljon työttömyyttä ja lomautuksia. Toivottavasti mahdollisimman moni teistä lukijoista tietää, että lomautetun päiväraha on ihan se sama ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, kuin työttömäksi joutuneen.

Nopeasti muuttuviin globaaleihin asioihin kuten Korona, Ukrainan sota tai edes talouden globaaleihin muutoksiin valtioilla ja niiden hallituksilla on niiden väristä riippumatta melko vähän keinoja vaikuttaa. Nyt tämän hallituksen aikana olemme nähneet Suomessa lähes kaikki globaalit vitsaukset heinäsirkkaparvia lukuun ottamatta.

Suomessa valtion taholta voidaan vaikuttaa siihen, että pystymme vastaamaan yllättäviin tilanteisiin ja talouden muutoksiin. On mielestäni perusteltua kysyä, ovatko ne lopulta edes kovin yllättäviä. Itse työelämässä yli 30 vuotta olleena olen alkanut yhä enemmän vakuuttua siitä, että ainoa todella pysyvä asia maailmassa on muutos itsessään. Valtion tulisikin vaikuttaa työn kohtaanto-ongelmaan siten, että ihmisillä olisi aina tarvittaessa mahdollisuus päivittää koulutustaan, tarvittaessa vaikka kouluttautua uudelleen kokonaan uudelle alalle, silloin jos se oma ala tai oman alan oman syvän osaamisen sektori on käymässä tarpeettomaksi. Näimme tätä viimeksi Nokian varsin nopeassa murroksessa sen matkapuhelintoimialan alasajossa. Vaikka silloin monen työttömäksi jääneen Nokian työntekijän pohjakoulutus olikin ehkä tietotekniikan insinööri tai diplomi-insinööri, monen kohdalla syvä osaaminen ja työkokemus oli Nokian kännyköissä ja sen Symbian käyttöjärjestelmässä. Se oli aika huono juttu monen yksittäisen työttömäksi joutuneen Nokian insinöörin kannalta.

Työttömäksi joutuminen voi johtua tietysti monista syistä, mutta isossa kuvassa kyse on aina taloustilanteesta, jolloin yritysten tarve työvoimalle muuttuu. Mikään yritys ei potki koskaan vain huvikseen väkeä pellolle. Työntekijänä saatat ehkä ajatella, että minun koulutukseni ja työkokemukseni on sitä luokkaa, että ainakaan minä en ole se, joka ensimmäisenä olen tästä firmasta lähdössä tai vaikka olisinkin, löytäisin kyllä hyvin pian uutta työtä. Väärin. Välttämättä kyse ei ole edes tästä. Kannattaa luoda nopea vilkaisu siihen omaan, lähimpään esimieheen, sillä seuraavassa huonossa taloustilanteessa se sinun työpaikkasi on todennäköisesti loppupeleissä juuri hänen käsissään. Minulla on vuosien varrella ollut paljon esimiehiä, joista valtaosa on ollut hyviä, osa on ollut aivan huippuja, mutta valitettavasti matkan varrella on ollut toisiakin, joiden kohdalla on tullut tarkistettua, että olihan se minun työttömyyskassajäsenyyteni varmasti voimassa. Juuri vaikeassa taloustilanteessa sinunkin uuden työsi löytäminen saattaa hieman ottaa aikaa.

Tätä voit halutessasi pohtia, jos sinulla on ollut tapana ja aikomus äänestää puolueita, joiden tavoite on enteisestään yhtäältä leikata koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä, sekä työttömyysturvaa ja toisaalta saattaa työntekijän asemaa yhä epävarmemmaksi pyrkimyksillä murtaa yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää. Vaikka sinulle on ehkä vuosien varrella muuta esitetty, mikään edellä mainituista ei ole palkansaajan tai edes yrittäjän edun mukaista. Muutaman vuosikymmenen aikana ja edellisten hallituksien jäljiltä työntekijän asema ei ole tullut varmemmaksi, Suomessa ei ole maailman vahvin ammattiyhdistysliike, eikä suomalainen työttömyysturva ole länsieurooppalaisessa tai edes pohjoismaisessa vertailussa ylivertaisen avokätinen tai paras. Mikäli olisi, kannattaisin itsekin sen tarkistamista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Poliittinen johtajuus
Kalle Mikkolainen

Millainen on hyvä pomo ja mitä on johtajuus?

Viimeaikainen julkinen keskustelu, jossa päättäjiltämme on vaadittu ripeitä päätöksiä, ja sen myötä johtajuutta on saanut minut pohtimaan, että milloin ripeistä päätöksistä usein vailla harkintaa on tullut arvostettu johtajuushyve?

LUE LISÄÄ »
Venäjä
Kalle Mikkolainen

YYA-Suomi

Nykymuotoisen Vladimir Putinin Venäjän kanssa bisneksen tekemisellä taas ei ole ollut suomettumisen kanssa mitään tekemistä. Olemmeko olleet Venäjän kanssa liian sinisilmäisiä? Jälkikäteen ajatellen tietysti olemme.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Talouspolitiikka
Kalle Mikkolainen

Yksi askel eteen, kaksi taaksepäin

Jos oikeistohallitus leikkaa ensin kaksi ja vasemmistohallitus palauttaa yhden, jokainen voi omassa mielessään pohtia, mikä on tämän kehityksen suunta pidemmällä aikavälillä. Tämä sama kehitys näyttää tapahtuvan koulutuksen lisäksi lähes kaikessa muuallakin yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvassa, yhteiskunnan turvaverkoissa, terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa. Sitten ihmettelemme, miksi koulutuksen pisa-tulokset laskevat, terveyden hoito on kriisissä tai vanhusten hoidon hoitajamitoituksen noudattamiseen ei kaikkialla riitä hoitajia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Potilasturvallisuuslaki
Kalle Mikkolainen

Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

Olen ylpeä aivan jokaisesta SDP:n kansanedustajasta, joka uskalsivat äänestää potilasturvallisuuslain puolesta. Heille 51 kansanedustajalle, jotka ylipuoluerajojen eivät tulleet paikalle äänestykseen taas annan satikutia tai ainakin toivon, että heillä oli poissaololleen hyvin perusteltu syy.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi