Alustatalouden ydinajatus lähtee jo olemassa olevien ja vajaakäytöllä olevien resurssien hyödyntämisestä. Hyvänä esimerkkinä käyvät tämän päivän suurin kyytipalveluita tuottava Uber tai majoituspalvelu Airbnb. Kuka olisi voinut vielä 20 vuotta sitten kuvitella, että maailman suurin ”taksifirma” ei omista enimmäistäkään autoa tai ”hotelli” ei omista yhtään huoneistoa? Alustataloudessa palveluiden tarjoajat ainoastaan yhdistävät applikaatiollaan palveluiden tarjoajat ja niiden käyttäjät, mahdollistaen näiden resurssien ja palveluiden käytön. Asiakas saa valmiiksi kilpailutetut hinnat sekä muiden käyttäjien suositukset palveluiden tuottajista.
Uhka vai mahdollisuus?
Alustatalous on moderni tapa paitsi ansaita rahaa ja tehdä työtä. Varmasti vielä 20 vuotta sitten tämän päivän katukuvassa sähkö skuuteillaan kuulokkeet päässään kiitävät Woltin ja Foodoran lähetit olisivat tuntuneet ihan scifiltä. Kaukana takana on se aika, kun joskus ystävieni kanssa tilasimme pizzat kotiin toimitettuna puhelimitse soittamalla suoraan pizzeriasta. Reilun tunnin odoteltuamme soitimme takaisin kyseiseen pizzeriaan kysyäksemme, meneekö vielä pitkään? Pizzeriasta vastattiin – Ei ole bensaa. Tule itse hakemaan. Tänään voimme asiakkaana applikaatiosta seurata lähes minuutin tarkkuudella, milloin tilaamamme ruoka saapuu kotiovellemme.
Jos joku, erityisesti ammattiyhdistysliike kertoo, että tämä asia ei ole aivan ongelmatonta, se leimataan hyvin pian taantumukselliseksi änkyröinniksi, joka taas vain yrittää pönkittää omaa valtaa-asemaansa ja estää ihmisiä tekemästä työtään. Nykyisen uusliberaalin talousajattelun mukaan kaikkinainen säätely tulisi purkaa, verotus ja sivukulut laskea minimiin tai mieluummin poistaa kokonaan, ja ihmisten pitää saada itse päättää, mitä he tekevät.
Sivusta asiaa seuranneena minusta vain jotenkin tuntuu, että samat huutajat ovat huutamassa kuitenkin heti silloin kun tämä sääntelyn puuttuminen osuukin heidän omaan bisnekseensä. Tästä yhtenä esimerkkinä on ollut suomalaisen taksialan erittäin äänekäs vastustus kyytipalvelu Uberiä kohtaan, jota on heidän toimestaan syytetty, ehkäpä ainakin osin syystäkin veronkiertäjäksi ja huijariksi, joka hyväksikäyttää kuljettajiaan. Kuljettajat eivät kuulemma edes osaa suomen kieltä, Helsingin katujen nimistä nyt puhumattakaan. En voi välttyä ajatukselta, että näiden huutajien mielestä täysin sääntelystä vapaa markkinatalous on parasta, mutta vain silloin, jos se ei haittaa minun bisnestäni.
Uberin, AirBnb:n ja Woltin yms. liikeideathan ovat loistava. Katsomalla mitä maailmalla tapahtuu, en voi oikein päätyä muuhun ajatukseen, kuin siihen että ne ovat tulleet jäädäkseen. Ongelmattomia ne eivät kuitenkaan ole ja siksi alustatalouden pelisääntöjä tulisikin pohtia, vaikka se varmasti sääntelyä merkitsisikin. On moneen kertaan todettu, että myös markkinatalous toimii kaikkein parhaiten silloin, kun sen annetaan toimia, mutta järkevin pelisäännöin. Me olemme tässä asiassa jo uutta teknologiaa jäljessä. Uberit, Woltit, Foodorat ja Freskat ovat jo täällä. Tilattavia palveluita voivat olla tulevaisuudessa lähettipalveluiden ja siivouksen lisäksi vaikkapa lastenhoito, kodinhoito, kiinteistön hoito, tietokonetuki, ohjelmointi, pienet remontit, rakennusalan työntekijät, eläinten hoito, kauneuden hoito… Vain mielikuvitus on rajana.
Uusi teknologia luo uutta työtä ja bisnestä. Mikä siinä nyt on vikana?
Esimerkiksi lähettipalvelut eivät suoraan tarjoa työpaikkoja ruokalähettien tehtäviin. Lähetit ovat ”kumppaneita”, jotka ovat kuitenkin pitkälti riippuvaisia kyseisestä alustasta saatavista toimeksiannoista. Lähetti voi toki yrittäjän tapaan työskennellä muillekin alustoille, mutta se saattaa tiputtaa hänet alempaan kategoriaan kumppanuuden osalta. Ammattiyhdistysliike PAM:lle tulleiden useiden yhteydenottojen mukaan, työtä jaetaan sovelluksessa heille, jotka ovat olleet aktiivisimpia ja jos ei ole, eli ei ole ottanut keikkaa tarpeeksi usein, puhelimeen saattaa tulla lähettipalveluyrityksen yhteydenotto. Lähettipalvelu käytännössä johtaa ja jakaa työtä kuin työnantaja työntekijöitään, mutta työnantajan velvollisuuksien osalta se ohittaa ne ja käsittelee lähettejään alihankkijoina eli ulkopuolisina yrittäjinä. Tässä ollaan vähintäänkin harmaalla alueella sen suhteen, että työsuhde ollaan naamioitu joksikin muuksi mitä se ei ole.
”PAM on pitänyt alustataloutta esillä ja on hyvä, että uudessa hallitusohjelmassa tämä on nyt huomioitu. On kuitenkin tärkeää, että pyrimme löytämään kestäviä ratkaisuja. Tällä hetkellä meillä on alustataloudessa työtä tekeviä, joilla on yrittäjän ja työntekijän vastuut, mutta oikeuksista ei ole selvyyttä” https://www.pam.fi/uutiset/alustatalouteen-tarvitaan-selkeat-saannot.html
PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin.
Alustapalveluita tarjoavat yritykset ovat tähän saakka perustelleet malliaan sillä, että se on joustava, ja että mikäli lähetit olisivat työsuhteessa, se jäykistäisi toiminnan. Lähettifirmojen mukaan ruokalähetit itse arvostavat sitä, että he voivat itsenäisesti valita omat työskentelyaikansa ja -paikkansa. Perustelu on ristiriidassa siihen, miten työtä kuitenkin käytännössä johdetaan.
Toisenlaisia mielipiteitäkin on. Kun luet suomalaisten talouslehtien uutisia Woltista ”suurena suomalaisena menestystarinana”, et ehkä ole saanut tietoosi sitä, että yli 150 Wolt-lähettiä lakkoili ja osoitti mieltänsä Kööpenhaminassa vastustaakseen yhtiön päätöstä leikata tanskalaisten lähettiensä kuljetuspalkkioita sekä poistaa näiden viikonloppulisät kokonaan.
Lähde: Justice 4 couriers (Oikeutta läheteille) facebook-ryhmä https://www.facebook.com/justice4couriers
Miksi työntekijä ei voisi olla kumppani, joka toimii yrittäjänä?
Jokainen voi mielessään pohtia, olisitko valmis tilanteeseen, jossa lähetit ovat: Olisit yrittäjä, mutta samanaikaisesti sidottuna yhteen toimeksiantajaan ja niihin toimintasääntöihin, jotka toimeksiantoyritys sanelee. Olisitko sinä valmis luopumaan kesälomistasi, palkallisista sairauslomistasi, eläkkeestäsi, työttömyysvakuutuksestasi, mutta jatkamaan samalla palkalla omassa työssäsi yrittäjänä?
”Kevytyrittäjyyttä ei ole olemassa kuin mainoksissa”
PAMin sopimuspäällikkö Ismo Kokko Pamin verkkosivuilla.
Kevytyrittäjyyttä (kukahan senkin termin keksi) ei ole olemassakaan kuin puheissa ja mainoksissa, sillä suomalainen lainsäädäntö tuntee tällä hetkellä on-off-tyyliin ainoastaan yrittäjyyden ja palkkatyön.
Katselusuositus. Elokuva Kiitos tilauksestasi. Fiktiivinen elokuva seuraa perheenisä Ricky Turnerin yritystä ansaita parempaa elantoa lähettinä. Työtä mainostetaan omana firmana, hyväpalkkaisena ja ylipäätään erinomaisena ratkaisuna juuri Rickyn tapaiselle ihmiselle. Todellisuus on kaikkea muuta kuin ruusuista yrittäjän elämää. Ricky huomaa yhtäkkiä joutuvansa uhraamaan perheensä hyvinvoinnin oman työnsä takia.
Elokuva on harvinaisen aito kuvaus nimenomaan brittiläisestä työvoimatilanteesta. Elokuva käsittelee muun muassa terveydenhuollon ongelmia sekä omaa suhdettamme työntekoon. Iso-Britanniassa on ihan tavallista tehdä 14 tunnin työvuoroja hyvän liksan ja paremman tulevaisuuden nimissä. Harva kuitenkaan saavuttaa sitä parempaa tulevaisuutta, abstrakti käsite kun on, ja moni kuluttaa itsensä täysin loppuun huonoin seurauksin.
Vaikka juttuni käsittelikin paljon Woltin ja Foodoran kaltaisia yrityksiä, juttuni tarkoitus ei ole mustamaalata lähettipalveluita. Olen itse käyttänyt ainakin kerran jokaista jutussa mainitsemaani alustapalvelua. En kannusta ketään boikotoimaan Woltia, Foodoraa tai mitään muutakaan alustapalvelua. Alustatalous on aivan huippua, uutta teknologiaa ja uutta tapaa tehdä ja ostaa palvelua. Toivonkin sille menestystä, mutta reiluin pelisäännöin. Se, että tämä saattaa koskea tulevaisuudessa negatiivisesti sinun tai jälkeläisesi ammattialaa, saattaa toki olla vain turha uhkakuva, mutta sen sijaan, että katsot toisaalle, tilaat kätevästi netistä ruokaa ja nyökyttelet ay-liikettä änkyröiksi syyttävien puheille, kannustan sinua pohtimaan tätäkin asiaa useammasta näkökulmasta. Sillä mikään ei viittaa tällä hetkellä siihen, että pelisäännöt olisivat automaattisesti järkevöitymässä, tai että palveluntuottajat saatikka vapaa markkinatalous olisivat niitä halukkaita itse muuttamaan. Tähän tarvitaan lainsäädäntöä.
Jos haluat lukea aiheesta lisää, asiasta löytyy useita lähteitä.
EK | 11.10.2017 | Viikon kysymys: Mitä on alustatalous? https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/viikon-kysymys-mita-on-alustatalous
SofoKus | 15.8.2018 | 10 Yleisintä alustatalouden myyttiä https://www.sofokus.com/fi/blogi/2018/08/15/10-alustatalouden-myyttia/
Kauppakamari | Marko Seppänen | alustatalous ja muutoksen mahdollisuus | https://www.tampereenkauppakamarilehti.fi/blogi/alustatalous-ja-muutoksen-mahdollisuus
YLE | 15.10.2020 | Työneuvosto linjasi: Ruokalähetit ovat työsuhteessa – eivät yrittäjiä https://yle.fi/uutiset/3-11597507
Iltalehti | 08.07.2021 | PAM haastoi Woltin oikeuteen: ”Sopimus osoittaa työsuhteen, otsikolla ei ole merkitystä” https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fa0393ab-2040-4ff9-9708-f52f1965c950
