Kaasua komisaario Palmu

Kaasua komisaario Palmu

Joukko mielenosoittajia pysäytti Helsingin Unioninkadun liikenteen viideksi tunniksi – poliisi käytti kaasusumutetta joukon hajottamiseksi.

Asiasta levisi nykytavan mukaisesti nettiin videoita ja kohu, koska poliisi yritti hajoittaa maassa istuvan mielenosoittajien joukon pippurisumutteella siinä surkeasti epäonnistuen. Poliisin pippurisumutushan ei vielä siirtänyt mielenosoittajia yhtään minnekään, vaan lopulta poliisi joutui kantamaan pippuriset mielenosoittajat tieltä ja todennäköisesti antoi heille sakot liikenteen sulkemisesta ja lisäksi myös poliisin käskyn noudattamatta jättämisestä.

Iltapäivälehtien keskustelupalstat täyttyivät mielipiteistä, jossa vatipäät kiihottavat toinen toisiaan kertomalla, että ”Oikein!, ituhipeille kaasua, olisi pitänyt ajaa rekalla yli ja vesitykillä siivota jäljet”… ynnä muuta väkivaltafantasiaa, jota tosiasiassa en usko näitä asioita netissä huutelevien ja fantasioivien ihmisten itsensäkään oikeasti kannattavan. Vaivaantuneena kun luin näitä iltapäivälehtien täysin moderoimattomia keskusteluja, tuli mieleen toisesta, paljon kuuluisammasta kirjasta lause. ”Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.”

Suomessa on oikeus osoittaa mieltä. Näin ovat asiat myös useissa muissa oikeusvaltiossa. Kiinassa, Valko-Venäjällä tai Pohjois-Koreassa ei tätä oikeutta ole. Venäjälläkin on oikeus osoittaa mieltä, mutta se saattaa olla himan, miten sen nyt kauniisti sanoisi… harkinnanvaraista. Valtaapitävien mieleiset mielenosoitukset saattavat Venäjällä olla ok ja valtaapitäville ei niin mieleiset mielenosoitukset saatetaan myös sallia, mutta niille saatetaan osoittaa mielenosoitukselle paremmin soveltuva paikka, esimerkiksi kaupungin luoteisrajalle metsän laitaan tai mieluummin sen metsän taakse.

Suomessa poliisin tehtävä on ensisijaisesti turvata mielenosoituksen kulku ja sujuminen. Jos se ei suju, niin poliisi voi keskeyttää mielenosoituksen ja tarpeen mukaan jakaa myös sakkoja. Poliisi voi myös hajottaa mielenosoituksen, mutta niin tässä, kun kaikessa muussakin poliisin käytättämissä voimakeinoissa, poliisin on noudatettava suhteellisuusperiaatetta ja vähimmän haitan periaatetta.

Poliisilaki 1 Luku 3-4§ Lähde: Finlex

Kuten alussa kuvatusta nettikeskustelusta voisi ihmisten toisin luulla, poliisin voimakeino itsessään ei ole mikään rangaistus rikoksesta, vaan viranomaisen apukeino, johon poliisi voi tarvittaessa turvautua.
Erityisesti yksi oppositiopuolue on tähän asti järjestelmällisesti kyseenalaistanut yhteiskunnan perusrakenteita mediaa, yliopistoa, poliisia, syyttäjälaitosta ja tuomioistuinlaitosta myöten. Poliisi on kuulemma poliittinen ”polpo”, syyttäjälaitos punavihreä ja oikeuden tuomarit kommunismin mädättämiä, mutta tietysti aina vain silloin, kun joku heidän oma edustajansa tai heidän liepeillänsä pörräävä hangaround-jäsenensä joutuu milloin mistäkin syystä esitutkintaan ja tuomiolle. Nyt kun poliisi nyt käytti voimakeinoja heidän vihaamaansa ideologiaa edustavia ihmisiä vastaan, niin poliisi onkin kansan puolella. Lakia, järjestystä ja ennen kaikkea kuria vaaditaan nyt kovaan ääneen.

Ville Rannan pilapiirros Iltalehti 6.10.2020

Vaikka joku pieni osa minusta ehkä haluasikin joskus nähdä tilanteen, jossa bensaveron korotusta vastustava mielenosoitus ja siihen osallistuneet Sebastian Tynkkynen ja Mauri Peltokangas pyyhkäistäisiin vesitykein eduskuntatalon rappusilta korvantakusien huuhtelua unohtamatta, en pidä mielekkäänä voimakeinojen käyttämistä rauhanomaisen mielenosoituksen hajottamiseen siinäkään tapauksessa, että mielenosoitus aiheuttaa häiriötä, niin kuin mielenosoittajien lainvastainen Unioninkadun sulkeminen nyt aiheutti. Ei meillä poliisi pamputa ihmisiä punaisia päin kävelemisestä tai ammu omenavarkaita. Poliisihan joutui nytkin lopulta kantamaan mielenosoittajat pois tieltä. Pippurisumutuksella oli vain se vaikutus, että poliisilla itselläänkin meni todennäköisesti pippuria nenään kantaessaan pippuripölyisiä mielenosoittajia. Eikö olisi ollut kätevämpää kantaa heidät yhtä päätä sivuun ilman pippurikuorrutetta?

Nyt oli siis kyse yksittäisestä mielenosoituksesta ja sen keskeyttämisestä ehkäpä liiallisin voimakeinoin, ei mistään muusta. Poliisilla paloi pinna. Niin ei saisi tapahtua, mutta niin vaan taisi nyt käydä. Poliisikin on vain ihminen ja nyt vaan taisi ihmisellä käpy kärähtää.

Poliisin käyttämä liiallinen väkivalta ei onneksi ole Suomessa mikään laajamittainen ongelma. Tästä tapauksesta tehdään selvitys ja hyvä niin. Selvitys on nimenomaan poliisin itsensä kannalta hyvä, jotta asiasta ei koskaan tulisikaan laajamittaisia ongelmia, mutta ennen kaikkea siksi, että kansalaisten luottamus poliisin toimintaan säilyy jatkossakin hyvänä.

Ja ei, tämä ei tarkoita sitä, että lakia saisi rikkoa istumalla kadulla ja olla tottelematta poliisin käskyä. Tämä ei tarkoita myöskään sitä, että liikenteen pysäyttäminen olisi hyväksyttävää. Tämä ei tarkoita myöskään sitä, että hallituspuolueet hyväksyisivät asian. Saako tällä asialla politikoida? Tietenkin saa, mutta ei siitä mielestäni ole mitään hyötyä kenellekään ole.

Yksi asia on ainakin jäänyt taas kaiken mölinän varjoon. Mikä vuoksi ne mielenosoittajat nyt ylipäätään olivat siellä? Mielenosoittajat olivat siis vastustamassa nimenomaan hallituksen toimia tai lähinnä toimimattomuutta. Hallituspuolueilta asia saa varovaista ymmärrystä, mutta oppositio ja sen kannattajat sen sijaan vaativat kaasua, vesitykkejä ja sirkushuveja?

Winston Churchillin väitetään sanoneen ”jos ihminen ei nuorena ole radikaali, hänellä ei ole sydäntä, jos ihminen ei ole vanhana konservatiivi, hänellä ei ole aivoja”.

Asiasta muualla:

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Bannerikuva Kalle istuu ja Nero koira katsoo vieressä
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Vaalit siirtyivät, mitä mietteitä?

Vaalien siirrolla tulee varmasti olemaan vaikutuksia kaikkien puolueiden ja monien meidän ehdokkaiden vaalikampanjoihin. Kampanjan ja mainospaikkojen miettiminen on koko ajan ollut haasteellista. Moni ehdokas on joutunut miettimään päänsä puhki, mihin mainosjulisteita ja paikkoja kannattaa ostaa, jos mihinkään. Ehdokkaat ovat joutuneet suunnittelemaan kampanjoitansa pääosin sumussa. Kallista mainosjulistepaikkaa on ollut ikävä hankkia, kun kenelläkään ei ole ollut varmaa tietoa, saavatko ihmiset edes mainoksen näyttämisen aikaan ylipäätään kulkea kaupungilla.

LUE LISÄÄ »
digitalisaatio
Kalle Mikkolainen

Miksi meillä ei ole nettiäänestystä?

Suomessa ja maailmalla on kyetty tekemään digitaalisesti jo melkeinpä mitä tahansa. Tarvittaessa koodaajat saisivat meille tehtyä nettiin äänestysvaihtoehdoksi, vaikka sen Aku Ankan tai kirkkoveneenkin. Nettiäänestyksestä saataisiin varmasti myös tietoturvallinen ja teknisesti toimiva. Tekniikka ei ole tässä se suurin huoli ja este, miksi nettiäänestystä ei ole toteutettu. Kaikki, mikä on teknisesti mahdollista, ei ole kuitenkaan aina tarpeellista ja aina viisasta.

LUE LISÄÄ »
Kevyenliikenteenväylän liikennemerkki
Populismia
Kalle Mikkolainen

Liikennemerkkisoopaa ja hämmennystä

Minulle itselleni ei olisi tullut pieneen mieleenikään, että liikennemerkit edes voisivat olla jotenkin sukupuolittuneita, joiden vaalimisella taikka vaihtamisella voisi kenellekään olla mitään merkitystä. Aina oppii uutta. Tuntematonta sotilasta löyhästi lainatakseni ”Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta liikennemerkkei. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrä, mut kui helvetin taval liikennemerkkei”.

LUE LISÄÄ »
Korona
Kalle Mikkolainen

Onks pakko, jos en haluu?

80 vuotta sitten hälyytyssireenien huutaessa ihmisiä kehoitettiin siirtymään suojaan. Entä, jos 80 vuotta sitten Helsingin pommituksissa radion eetteriin oltaisi marssitettu oikeusoppineita selittämään, miten kehoitus mennä pommisuojaan ei ole nyt pakko, vaan suositus? Ei ole pakko mennä, jos ei halua? Okei. Eriasia, sillä pommien alle jääminen olisi ollut lähinnä yksittäisen oikeustaistelijan henkilökohtainen harmi, eikä sinne jäänyt olisi aiheuttanut harmia edelleen muille kuten koronatartunnan saanut tartuttamalla edelleen muita.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi