Aiemmin vaalikeskusteluissa ja omissa vaihtoehtobudjeteissaan kokoomus esitti sopeutustoiminaan mm. yritystukien leikkauksia ja uutta terveysveroa. Nämähän ovat sinänsä ihan mielenkiintoisia aiheita. Koska verotuloja pitää kuitenkin jostain kerätä, aika harva meistä vastustaa veroja, jotka verottaisivat terveydelle haitallisia asioita ja samalla ohjaisivat kulutuskäyttäytymistämme tuotteisiin, jotka olisivat terveellisempiä. Yritystuet taas ovat kansalle aina takuuvarma intohimon kohde, mistä nurista huoltoasemien baariparlamenteissa kautta maan. Vaikka yritystuissa on omat puutteensa, on niistä kansantaloudelle myös paljon hyötyä, kun niitä käytetään oikein kehittämään ja kasvattamaan yritystoimintaa, joka puolestaan taas kasvattaa taloutta ja työllisyyttä.
Kokoomus laski omassa vaihtoehtobudjetissaan ehdottamansa uuden terveysveron tuottavan valtiolle 300 miljoonaa euroa vuodessa, joka olisi heidän mukaansa käytetty tuloverotuksen keventämiseen. Heti vaalien jälkeisellä viikolla kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen ennätti kertomaan meille Helsingin sanomille antamassaan haastattelussa näkevänsä ongelmia uudessa terveysperusteisessa verossa, jota puolue ennen vaaleja itse esitti.”Nämä ovat vähän sellaisia juhlapuheita olleet, nämä sokeri-, suola- ja rasvaverot. Kun niitä tiettyjä niistä on jo päättyneellä hallituskaudella valtiovarainvaliokunnassa käsitelty, niin ne eivät ole muuten ihan yksinkertaisia säätää” – Sanoi Timo Heinonen. Erikoisinta asiassa lienee se, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetin valmistelua johti juuri Heinonen itse. Ilmeisesti Timo Heinonen tiesi jo ennalta itsekin että, tällainen vero olisi erittäin hankala, ellei jopa mahdoton säätää, mutta se ei estänyt kokoomusta kuitenkaan käyttämästä tätä vaalien alla ”juhlapuheissa”.
Ette välttämättä muista, mutta tätä on jo kokeiltu. Edellinen Juha Sipilän hallitus joutui purkamaan Suomeen aiemmin vuonna 2011 säädetyn makeisveron. Asiasta tässä linkissä. Silloin makeisvero osoittautui epäonnistuneeksi veronkeruujärjestelmäksi. Lopulta Suomen elintarviketeollisuusliitto (ETL) teki asiasta valtiontukikantelun Euroopan komissiolle, joka totesi veron kilpailua vääristävänä EU sääntöjen vastaiseksi ja kaupalle epätasa-arvoiseksi. Sen seurauksena makeisvero poistettiin vähin äänin kokonaan.
Aiemmassa makeisverossa oli paljon kiistaa siitä, kuuluuko jokin tuote verolliseen vai verottomaan luokkaan. Aivan samaa EU:n komissio tulisi sanomaan jatkossakin. Vaikka tällainen vero onnistuttaisiinkin toteuttamaan paremmin ja siten, että se ei enää törmäisikään EU sääntelyyn, sen säätäminen ja kerääminen olisi käytännössä erittäin hankalaa, ellei mahdotonta.
Jokainen hiemankaan kaupan elintarviketuotteiden tuoteselosteita joskus lueskellut varmasti tietää miten paljon kaupoissa on tuotteita, mitkä sisältävät sokeria, suolaa ja rasvaa. Mikäli kauppojen tuorehedelmät ja -vihannekset jätetään laskuista, taitaapa kaupoista löytyä huomattavasti enemmän niitä tuotteita, mihin on esimerkiksi lisätty sokeria, kun niitä, joihin ei ole. Jos tämän veron piiriin oli todella tarkoitus lisätä myös rasva ja suola, niin onnea vaan kokoomuksen yritykselle löytää kaupasta tuote, missä niitä ei ole. Minulle itselleni tuli mieleeni vain yksi sellainen tuote. Se on riisikakku. Tiedättekö se pyöreän muotoinen valkoinen keksi, joka näyttää aivan samalle, mille se maistuu, eli styroksille. Googlasin tuotteen tuoteselosteen. Eipä onnistunut tämäkään, sillä kuten jo arvata saatatte, myös Pirkka-riisikakusta löytyy koko sarja: sokeria, suolaa ja rasvaa.
Mikäli Timo Heinonen ei tiennyt tätä ennen vaaleja, niin ihmettelen suuresti eivätkö he lainkaan keskustele keskenään siellä omassa puolueessaan? Kokoomus oli itse mukana ensin toteuttamassa ja sittemmin purkamassa aiempaa makeisveroa Juha Sipilän hallituksessa.
Yritystukijärjestelmässä on sen pääosin hyödyllisyydestä huolimatta puutteita, joita sietäisivätkin tutkia. En ole itse koskaan ymmärtänyt systeemiä, että Suomessa ensin verotetaan alkoholia ja tupakkaa rajusti. Sitten verorahoin tuetaan matkustajalaivaliikennettä, jotta kansalaiset pääsevät kantamaan lavakaupalla halpaa kaljaa ja röökiä Virosta Suomeen.
Jännityksellä odotan, mitä tulee tapahtumaan yritystukien perkaamiselle. Tämäkään ei nimittäin ole uusi asia. Viimeksi Juha Sipilän hallitus leikkasi aivan kaikesta muusta, paitsi yritystuista. Yritystuistakin heidän oli hallitusohjelman mukaan tarkoitus leikata. Sipilän hallitus perusti työryhmän perkaamaan yritystukijärjestelmää. Työryhmään hankittiin vahva asiantuntija kaarti, sillä siihen istutettiin yritystukijärjestelmän edunsaajat lobbareineen itse. Kukapa olisikaan voinut ymmärtää yritystukijärjestelmää paremmin kuin edunsaajat itse.
Kuten arvata saatat, yritystukien uudistamista koskevan parlamentaarisen työryhmän työstä ei tullut yhtikäs mitään. Lähes koko vaalikauden kestäneen työryhmän lopputulos oli peräti yhdeksän (9) sivuinen raportti, joka totesi, että huolellisista etsinnöistä huolimatta yritystukijärjestelmästä ei kerta kaikkiaan löytynyt mitään leikattavaa.
Työ oli määrä toteuttaa kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa ryhmän piti tehdä esitys supistettavista yritystuista 15.12.2017 mennessä. Toisessa vaiheessa sen piti esittää yleiset periaatteet, miten näin luotua liikkumatilaa kohdennetaan uudelleen yritystukijärjestelmän kehittämiseksi. Kumpaakaan ei tullut. Kuvaavaa oli, että joku ryhmän jäsenistä esitti jopa uusia tukia siten, että yritystuen kokonaispotti olisi kasvanut. Työryhmän epäonnistuminen merkitsi sitä, että yritystukiin ei Sipilän hallituksen aikana enää palattu. Ilta-Sanomat 5.4.2018 | ”Yritystukien uudistamista koskevan parlamentaarisen työryhmän työstä ei tullut mitään”.
Nyt vasta vaalien jälkeen osalle kansalaisille on alkanut hahmottua, mitä 6 MRD pääosin leikkauksin tapahtuva sopeutus oikeasti tarkoittaisi. Olen itse kirjoittanut tästä useasti, mutta sanotaan se vielä kerran. Kokoomuksen ehdottama 6 MRD sopeutus yhdessä vaalikaudessa pääosin leikkaamalla ei tule mitenkään onnistumaan, mikäli yksikään suuri menokokonaisuus eli sosiaaliturva, terveysmenot ja koulutus aiotaan jättää leikkauslistojen ulkopuolelle. Ilmeisesti kuitenkin edellisen Juha Sipilän hallituksen tapaan tiedossa on jälleen niin kutsutut paskat talkoot, missä tullaan leikkaamaan ensisijaisesti heiltä, joilla ennestään vähiten on, eli lapsilta, opiskelijoilta, sairailta ja vanhuksilta.
Kansa on vaaleissa halunnut keppiä ja leikkauksia. Tätä demokratia tulee varmasti kunnioittamaan. Siksi tulemme hyvin todennäköisesti sitä saamaan seuraavat neljä vuotta. Saavatpahan huoltoasemien baariparlamentit kautta maan ainakin hieman uutta keskusteltavaa, kun heille alkaa pikkuhiljaa valkenemaan, että bensan korkea hinta ei välttämättä johtunutkaan vihervasemmistolaisesta ideologiasta. Jatkoa ajatellen heille, jotka ajattelevat, että politiikassa vahvalle leikkauspolitiikalle tulisi olla vastavoima, kannattanee ehkäpä myös itse äänestää sitä vastavoimaa, eikä vahvaa leikkauspolitiikkaa.
Minun ennustukseni on, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan, että hallitus perustaa yritystukijärjestelmää perkaavan työryhmän. Sen työryhmän nimeksi voisi laittaa vaikkapa päiväni murmelina.
