Jotain tarvitsee tehdä myös itse

Jotain tarvitsee tehdä myös itse

Sosiaalinen media on täyttynyt pyöristyksestä ja närkästyksestä, koska pääministeri Sanna Marin on näyttäytynyt nahkatakissaan Ruisrockissa. On mielestäni hyvin outoa, jos jollekin tulee vielä tässä vaiheessa yllätyksenä se, että poliitikko näyttäytyy ihmisten parissa. Näin toimi aikanaan jo presidentti Urho Kekkonen, jonka brändiä rakennettiin varsin määrätietoisesti ja tehokkaasti. Sitä en tiedä, miten paljon UKK:ta itseään tosiasiassa kiinnostivat kaiken maailman maakuntien kissanristiäiset, joihin hän kulloinkin osallistui, vai joutuiko hän osallistumaan niihin pääosin sen vuoksi, että hän rakensi omaa brändiään ja näyttäytyi ihmisten edessä.

Kekkonen-kollaasi on koottu em. Finna-palvelusta löytyvistä kuvista.

Sanna Marinin nahkatakki on niin väsynyt läppä, että siitä en viitsi muuta kommentoida, kuin, että kyllä meillä on tyylikäs pääministeri.


Toinen tulokulma tähän asiaan on se, että osa ei niinkään kulttuuritoimijat vaan lähinnä kulttuuritoimijoiden puolesta loukkaantuneet ovat nyt sydämistyneet siitä, että kyllä nyt kelpaa taas poliitikkojen osallistua tapahtumiin, vaikka koronapandemiassa kulttuuri- ja tapahtuma-ala jätettiin oman onnensa nojaan. On kyselty mm missä oli poliitikkojen tuki koronan aikana? Missä hengasi nahkatakkityttö, kun kulttuuriala oli pahimmassa ahdingossa?!

Ehkäpä hän oli silloin luomassa niitä tukipaketteja, joita kulttuuritoimijoille koronan vuoksi myönnettiin ja puolustamassa kulttuurin määrärahoja, joita jopa hallituksen oma kulttuuriministeri keskustan Antti Kurvinen olisi tahtonut leikata. Kesken koronakriisin oppositio ja keskusta olisivat halunneet leikata kulttuurin määrärahoista. Leikkaustarpeiden taustalla oli Veikkauksen tuottojen pienentyminen niin ikään koronan vuoksi, mutta SDP etunenässä Sanna Marinin vastustuksesta kultturialan tukia ei pienennetty, vaan lisättiin.

Viimeisin 34 miljoonan koronatuen määräraha sisältyi eduskunnan maaliskuussa tekemään vuoden 2022 ensimmäiseen lisätalousarvioon. Vuodesta 2020 lähtien Taike on myöntänyt kulttuurille yhteensä 130 miljoonaa euroa korona-apurahoja taiteilijoille, luovan alan ammattilaisille ja yksinyrittäjille seitsemällä eri hakukierroksella. Myönteisiä päätöksiä on tehty yli 25 000 hakijalle ja kulttuurialan toimijalle. Lisää voit lukea tästä linkistä.

Keskustelin tästä asiasta erään kulttuurialalla toimivan kanssa, joka tiesi kertoa minulle, että hän ei ainakaan ollut saanut mitään koronatukia. Kun kysyin, olitko hakenut Taiken kautta jaettavaa korona-apurahaa, niin vastaus oli, että en. Minä tiedän ainakin omasta lähipiiristäni useammankin taiteilijan, joka on saanut korona-apurahoja. Yhden taiteilijan tiedän, joka sai Taiken apurahan kahdesti. Yhteensä yli 10 000 euroa, mutta oli heillä kaikilla siinä kuulemma semmoinen homma ollut, että rahaa piti itse hakea.

Koronakriisissä taide- kulttuuri ja tapahtumat olivat aloja, jotka varmasti kärsivät koronarajoituksista yhtenä kaikkein pahiten. Oliko alan tukeminen koronakriisissä sittenkään riittävää, en osaa varmuudella sanoa. Sen muistan, että tapahtuma-alan tukien saaminen liikkeelle kesti hallitukselta kohtuuttoman pitkään, mutta onneksi ne kuitenkin lopulta saatiin liikkeelle. Kulttuuritoimijoille ja heidän puolestaan loukkaantuneille, jotka valittavat tukien vähyydestä sanon vain, että mikäli uskotte, että esimerkiksi kokoomus, perussuomalaiset tai keskusta, jotka etunenässä vaativat kulttuurin tukirahoista leikkaamista jopa kesken koronakriisin olisivat mielestänne teille parempi vaihtoehto, niin ei kun äänestämään sitten vaan. <3 demokratia. Kukapa meistä tietää, milloin seuraava kriisi kohdalle sattuu. Ehkäpä silloin kokoomuksen, keskustan tai perussuomalaisten riveistä valittu pääministeri ymmärtää jättää Ruisrockin väliin ja tulla tuomaan teille apurahaa suoraan postiluukusta ilman, että sitä tarvitsee edes hakea.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

kallemikkolainen.fi
Koulutuslupaus
Kalle Mikkolainen

Oppivelvollisuuden laajentaminen on hallituksen merkittävin tulevaisuusteko

Nyt puoli vuosisataa edellisen peruskoulu-uudistuksen jälkeen tuli aika päivittää oppivelvollisuus tälle vuosituhannelle. Oppivelvollisuus aikaa pidennettiin 18 ikävuoteen ja toisen asteen opinnoista tuli aidosti maksutonta. Oppivelvollisuutta ja maksutonta koulutusta tuli siis kaksi vuotta lisää, mutta mikä siinä nyt oli niin tärkeää?

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Kalle Mikkolainen

Ennustaminen on vaikeata. Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen

Heille, jotka ovat kaikkein eniten huolissaan valtion velkaantumisesta ei Venäjän raukkamaisen hyökkäyssodan aiheuttamassa energiakriisissä ole nyt poliittista vaihtoehtoa tarjolla ollenkaan. Tarjolla olevissa vaihtoehdoissa onkin valtion velan sijaan kysymys siitä, miten nyt otettava valtion velka käytetään ja kohdennetaan. Siinä missä kokoomus suosii suurituloisille painottuvaa yleistä veroalea, SDP suosii toimien kohdentamista ja tehokkuutta.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Sosiaaliturva
Kalle Mikkolainen

Miten sosiaaliturvaa tulisi uudistaa?

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on ajan myötä muodostunut byrokraattiseksi, vaikeaselkoiseksi ja pirstaleiseksi. Miten sinun mielestäsi sosiaaliturvaa tulisi uudistaa? Olisiko malli perustulo? Jos olisi, miten sinä ylipäätään käsität perustulon? Millainen sen tulisi olla ja mitkä olisivat sen mahdolliset hyvät ja huonot puolet?

LUE LISÄÄ »

Rusinoita pullasta

Nykyisessä populistisessa politiikassa omaa viestiä pyritään yksinkertaistamaan siten, että monitahoinen asia tulisi yksiselitteisesti ratkaista siten, miten sen itse haluaisi ratkaistavan nostamalla keskusteluun oman väitteen tueksi yksittäinen tilasto, tutkimus tai ääritapauksissa jopa vain osa tutkimuksesta. Kun samalla tietoisesti unohdetaan kertoa, että perehtymällä tähän juuri viitattuun tutkimukseen kokonaisuutena, se saattaakin olla jopa omaa haluttua viestiä vastaan. Tällaisella toiminnalla on oma sanontakin. Poimitaan rusinoita pullasta.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi