Hoitajamitoitus ei sulje hoitokoteja

Hoitajamitoitus ei sulje hoitokoteja

Viimeksi 13.1.2022 YLE:n vaalitentissä Petteri Orpo (kok.) esitti, että vanhushoitopaikkoja on nyt jouduttu sulkemaan sen vuoksi, että nykyinen hallitus on asettanut voimaan lain sitovasta hoitajamitoituksesta. Ei hoitajamitoitus ole se, joka sulkee hoitokoteja. Hoitokoteja sulkevat ne hoitolaitokset ihan itse, jotka eivät sitä kykene noudattamaan.

On totta, että hoivakoteja on myös jouduttu sulkemaan. Esimerkiksi Attendo joutui lopettamaan Kuopiossa sijaitsevan Muurutvirran hoivakodin toiminnan heinäkuussa henkilöstöpulan vuoksi. On kuitenkin hieman outo väite, että hoitokodin sulkeminen johtuisi nyt siitä, että hoivakoti joutuisi sulkemaan ovensa sitovan 0.7 hoitajamitoituksen vuoksi.

Sitova hoitajamitoitus astui voimaan elokuussa 2021, mutta se sisältää siirtymäajan. Tämä tarkoittaa sitä, että siirtymäaikana eli aina 1.4.2023 saakka 0.7 mitoituksen saa alittaa, mikäli hoivakodissa kyetään huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Toinen ehto alittamiselle on, että mitoituksen pitää kuitenkin olla vähintään 0.5 työntekijää asiakasta kohti. 0.5 on se sama hoitajamitoitus, joka oli voimassa jo ennestään edellisen hallituksen aikana ja sitäkin aikaisemmin, ennen nykyistä lakia toki vain suosituksena. Tällä hetkellä on siis käynnissä siirtymäaika. Mikäli hoivakoti joutuu tänään sulkemaan ovensa, se ei johdu siitä, että se ei kykenisi noudattamaan sille asetettua 0.7 hoitajamitoitusta, vaan se se johtuu siitä, että se ei kykene noudattamaan aiempaakaan hoitajamitoitusta, joka on 0.5.

Kuten Sanna Marin (sd.) samassa vaalitentissä sanoi, siirtymäajan tilanne hoitajamitoituksen kehityksessä hoivalaitoksissa on ihan hyvä. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä valtaosa, yli puolet hoivapaikoista täyttää jo nyt henkilöstön lakisääteisen 0.7 mitoituksen. THL:n mukaan noin vuosi sitten helmikuussa 2021 kuusi prosenttia hoivapaikoista ei yltänyt vanhaan minimiin.

Edellisen hallituksen aikana levisi Petteri Orpon viesti, jossa hän kertoi, että ”ihminen ei ole desimaali”. Viesti oli väärä ajassa, jolloin silloinen Juha Sipilän hallitus (kesk., kok., ps.) ajoi vahvaa sotepalveluiden yksityistämiseen tähtäävää sotemallia ja samaan aikaan mediaan tipahteli tämän tästä uutisia vanhuspalveluiden surkeasta tilasta. Uutiset mm. Esperi Caren ja Attendon suoranaista väärinkäytöksistä vanhusten kustannuksella alkoivat piirtyä koko kansan tajuntaan. Niistä muistutukseksi voitte lukea vaikkapa tästä ja tästä.

Petteri Orpon viestin silloinen tarkoitus oli varmasti hyvä ja hänen tarkoituksensa oli viestiä, että kokoomus ei halua hoitajamitoitukseen yksioikoista lukua, vaan että hoitajien määrä perustuisi aina yksilölliseen hoidontarpeeseen. Lienee kuitenkin nyt viimeistään selvää, että mikäli hoitajamitoitukseen ei olisi mitattavia ja sitovia velvoitetta, tulisi valitettavasti aina olemaan myös niitä, jotka eivät niitä noudata.

Hoitajamitoituksen historia on pitkä. Se on asia, mistä on väännetty yli kymmenen vuotta. Ensimmäisen kerran peruspalveluministeri Maria Guzenina (sd.) yritti saada minimimitoitukseksi 0.7 hoitajaa hoidettavaa kohti jo vuonna 2012. Se ei silloin kelvannut hallituskumppaneille (kokoomus). Kompromissina saatiin aikaan kirjaus, jonka mukaan asiaan voitaisiin palata, mikäli yhdessäkään hoivayksikössä alitettaisiin 0.5:n mitoitus. Viimeistään esiin tulleiden hoivakotien väärinkäytösten myötä oli selvää, että oli hoivakoteja, joissa mitoitusta käytettiin ihan surutta lähinnä hoitokodin henkilökunnan kahvihuoneen kahvikupin alusena, mutta asiaan ei silti koskaan palattu. Sen sijaan Sipilän hallitus haki säästöjä ja suunnitteli saavuttavansa ne alentamalla henkilöstömitoitusta vanhasta 0.5 suosituksesta jopa 0.4:ään. Lopulta Sipilän hallitus päätti kuitenkin säilyttää hoitajamitoituksen suosituksen 0.5, mutta samalla se päätti ruveta laskemaan hoitohenkilökuntaan kuuluvat ”joustavammin perustein”. Tästä asiasta kirjoitti mm. Sakari Timonen blogissaan vuonna 2021.

”Hoitohenkilökuntaan kuuluviksi ruvettiin laskemaan sellaisetkin, jotka eivät varsinaisesti osallistu hoitotyöhön. Mukaan voitiin laskea keittiöhenkilökuntaa, välinehuoltajia ja vaikkapa talonmies Pikkarainen, kuten Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super totesi. Edes se ei varsinkaan yksityisille hoitolaitoksille riittänyt, vaan hoitajiksi laskettiin joissain tapauksissa myös Jaska Jokunen ja Iines Ankka. Sen lisäksi oikeille hoitajille siirrettiin avustavia tehtäviä pyykinpesusta ja tiskaamisesta alkaen.” – Sakari Timonen

Poliittisesta vastustuksesta huolimatta sitova, hoitotyöhön osallistuva 0.7 hoitajamitoitus on sen pitkän historian ja siirtymäajan jälkeen viimein tulossa lakiin ja vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan. Se on hyvä asia. Mikäli hoivakoti ei tänään kykene noudattamaan aiempiakaan hoitajamitoituksen suosituksia, eikä kykene huolehtimaan riittävästä vanhusten hoidosta ja huolenpidosta, yritykselle ei kuulukaan jäädä muuta vaihtoehtoa, kun laittaa lappu luukulle tai palvelun tilanneen kunnan tulee viimeistään se laittaa.

Yksityisten vanhushoivapalveluiden toiminta on ollut tuottoisaa, ja erityisen tuottoisaa se on ollut yhtiöiden johdolle ja omistajille. Eipä siinä mitään pahaa ole, sillä yrityksen tarkoituskin on tuottaa voittoa. Sekin sanotaan laissa. Osakeyhtiölaissa nimittäin sanotaan, että jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty, on osakeyhtiön toiminnan tarkoitus tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Siellä ei sanota, että hoivapalveluyrityksen olisi hoidettava vanhuksiaan mahdollisimman tunnollisesti. Siksi yritysten omavalvonta ei riitä, vaan tarvitaan myös lakisääteisiä ja mitattavia määreitä, kuten hoitajamitoitus on. Näin vapaan markkinatalouden, Sääntö-Suomen mollaamisen ja norminpurkutalkoiden ajassa tällaisesta puhuminen saattaa joidenkin mielestä tuntua ikävältä, mutta sotepalveluita verovaroin tuottavat yritykset tarvitsevat sääntöjä ja viranomaisvalvontaa. Tämä ei ole huono juttu. Jokainen meistä voi kysyä itseltään, olisitko itse valmis laittamaan oman äitisi hoivakotiin, joka ei noudata, eikä sen edes tarvitsisikaan noudattaa hoitajamitoituksia?

Hoivakotibisnes on tuottavaa bisnestä ja se bisnes tuotetaan suuremmaksi osaksi yhteisistä verorahoista. Yksityiset hoivakodit ovat tarpeellisia, mutta ei ole liikaa vaadittu se, että heiltä vaaditaan tekemään työnsä. Eli, että he myös huolehtivat siitä riittävästä vanhusten hoidosta ja huolenpidosta, mitä heiltä on tilattu.

Jaa somessa

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Sosiaaliturva
Kalle Mikkolainen

Ne liian avokätiset tuet

Jos sosiaaliturvaamme olisi niin antelias ja avokätinen, mitä sen väitetään olevan, miten on mahdollista, että Suomi saa jatkuvasti sapiskaa Euroopan neuvostolta suomen sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta?

LUE LISÄÄ »
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Milloin on torijuhlat?

Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana Suomen työllisyysaste on noussut kaikkien aikojen ennätykseensä. Suomi on noussut kokoaikaisten työllisyydessä pohjoismaiden kärkeen, ja Suomen kilpailukyky on niin ikään kohentunut kohti maailman kärkeä. Missä ovat otsikot? Missä pidetään torijuhlat?

LUE LISÄÄ »
Rusinoita pullasta
Kalle Mikkolainen

Mallilla päähän soveltuvin osin

Kun Nalle Wahlroosit ja Juhana Vartiaiset vaativat Suomeen työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista, koska Ruotsissakaan sitä ei kuulemma ole, he tuskinpa kuitenkaan vaativat Suomeen Ruotsin mallia.
He vaativat vain työehtosopimusten yksiselitteistä poistamista. Itse en ainakaan ikinä ole nähnyt, että he esittäisivät mitään tilalle, eivät ainakaan Ruotsin mallia.

LUE LISÄÄ »
Ammattiyhdistys
Kalle Mikkolainen

AY ei kiusaa reilusti toimivia työntekijöitä ja yrityksiä

Kovimmat puheet tahtoisivat, että Hakaniemen ammattiyhdistysten linnakkeet suljettaisiin ja asia varmistettaisiin kakkosnelosilla ja kuuden tuuman nauloilla oviin. Toivoisin kuitenkin ammattiliittojen alasajovaatimuksia esittävien esittävän tälle jotakin muita perusteluja kuin että ammattiyhdistysliikkeistä olisi työntekijälle itselleen haittaa.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi