Eurooppa-päivää vietetään osin omat kengännauhat solmussa

Nero koira ja EU:n lippu

Eurooppa-päivää vietetään osin omat kengännauhat solmussa

Tätä kirjoittaessa on paitsi äitienpäivä, myös Eurooppa-päivä. 76 vuotta sitten natsi-Saksa antautui ja toinen maailmansota päättyi Euroopassa. Yli 60 miljoonaa ihmistä joutui kuolemaan koska eli, ajatteli, rakasti tai uskoi toisin. Tai oli ihan vain sattuman oikusta syntynyt väärään paikkaan, vääränlaisena lapsena. Tätä EI koskaan enää. Eurooppa-päivää on syytäkin juhlia.

Palanen Berliinin muuria. Berliinin muurin murtumisen 30-vuotis vuosipäivänä 6.11.2019

Kun katson itse historiaa taaksepäin, toinen maailmansota aiheuttaa minussa aina ajatuksen, että maailma on epäoikeudenmukainen paikka. Berliinin muurin murtuminen reilu 40 vuotta myöhemmin nostaa ajatuksen, että maailmaa voi muuttaa. Minä-, oma napa-ensin ja muut vasta sitten ajattelu muistuttaa minua lähinnä siitä, että maailma ei tule koskaan valmiiksi.


Kun kykypuolue omat kengännauhansa solmuun veti

Edes Euroopan niin kutsutun nuukan nelikon maissa (Ruotsi, Itävalta, Tanska ja Alankomaat) ei olla käyty eikä käydä EU elpymispaketista vastaavaa keskustelua kuin Suomessa. Oma maa mansikka! Suomi ensin ja EU paketti pitäisi kaataa! Suomessa puolueet perussuomalaisia ja kd:ta lukuun ottamatta ovat olleet pääsääntöisesti yhtä mieltä siitä, että EU;n yhteinen elpymispaketti on tarpeellinen ja myös Suomelle hyödyllinen. Lähes kaikki ovat Suomessa olleet yhtä mieltä siitä, että paketti ei ole täydellinen. Pakettia on kritisoitu ihan aiheellisestikin siitä, että paketin olisi pitänyt sisältää lainaosuuksia siitä jaettavia suoria tukia enemmän. Maakohtaiset lainaosuudet olisivat ylläpitäneet paremmin valtioiden omaa talouskuria.

Lähes kaikki politiikan asiantuntijat Kokoomuksen ex puoluesihteeri Taru Tujunen mukaan lukien, ovat olleet yhtä mieltä myöskin siitä, että EU:n elpymispaketista ei olisi sen kummoisempi tullut, olisipa sitä ollut neuvottelemassa kuka tahansa, vaikka Kokoomus itse.

Viikossa on taas ehtinyt tapahtua paljon

Ensin Perustuslakivaliokunta (PeVL) päätti lausunnossaan äänin 9-8, että eduskunnan tulee hyväksyäkseen EU:n elpymispaketin saada tuekseen (2/3) määräenemmistön. Nyt on viikon verran mediassa hämmästelty sitä, oliko perustuslakivaliokunnan päätös poliittinen.

Ensin pitää ymmärtää, mistä asiasta perustuslakivaliokunta nyt edes lausui. PeVL Lausunto ei ottanut, eikä sen pitänytkään ottaa kantaa siihen, onko EU:n elpymispaketti Suomelle hyvä vai huono juttu. Lausunto otti ainoastaan kantaa siihen, millaisella prosessilla asia tulee käsitellä eduskunnassa. PeVL esitti lausunnossaan, että eduskunnan suostumus on tarpeen hallituksen esityksessä tarkoitetun päätöksen hyväksymiselle ja että eduskunnan suostumuksen antamisesta tulee päättää kahden kolmasosan enemmistöllä. Lausunnon kokonaisuudessaan, voi lukea täältä. –linkki

PeVL pöydällä olleet vaihtoehdot olivat: riittääkö tämän päätöksen tekemiseen eduskunnassa yksinkertainen enemmistö vai tarvitaanko määräenemmistö. Määräenemmistö tarkoittaa jokin puolikasta suurempi enemmistö, esimerkiksi 2/3 tai 3/4, joka vaaditaan jonkin päätöksen tekemiseen äänestyksessä. Määräenemmistö on siis vaikeampi saavuttaa kuin yksinkertainen enemmistö eli yli puolet äänen antaneista, johon Suomen eduskunnassa riittävät aina enemmistöhallituksen äänet.

Oliko päätös poliittinen vai ihan lainopillisesti pragmaattinen?

PeVL koostuu parlamentaarisesti valituista kaikkien puolueiden edustajista, jonka ainakaan sen kaikilla edustajilla ei ole, eikä ole tarvekaan olla lainopillista koulutusta tai asiantuintiutta. PeVL:ssa on pyritty siihen, että he pyrkivät päätöksissään kuuntelemaan lakiasiantuntijoita ja siten päättämään asiasta yksimielisesti, lainopillisesti ja pragmaattisesti asiantuntijuuteen tukeutuen. Aina tämä ei onnistu, niin kun tässä tapauksessa ei onnistunut, sillä perustuslakiasiantuntijoidenkin mielipiteet saattavat erota ja siten PevL äänestystuloksestakaan ei aina saada yksimielisyyttä, vaikka tähän yleensä pyritään.

Mitä tästä asiasta sanoivat PeVL:ssa kuullut lainopilliset asiantuntijat?

Valiokunta kuuli kymmentä eri asiantuntijaa, joista yhdeksän kannatti EU:n elpymisvälineen hyväksymistä yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä ja vain yksi esitti eduskunnassa hyväksymiseen tarvittavan (2/3) määräenemmistön. Voidaan siis hyvällä syyllä katsoa, että tämä päätös PeVL:ssa tehtiin vastoin asiantuntijatietoa tai ainakin vastoin asiantuntijamielipiteiden enemmistöä.

Miten äänet sitten jakautuivat poliittisesti?

EU elpymispaketin hyväksymisen yksinkertaisen enemmistöpäätöksellä puolesta olivat:

  • sd (4), vihr (2), vas (1), rkp (1)

Paketin hyväksymisen määräenemmistö (2/3) kannalla olivat:

  • kesk (3), kok (3), ps (3)

Kun valiokunnan päätös syntyi ylivoimaisen asiantuntijalausuntojen enemmistön (9-1) vastaisesti ja sen sijaan jakaantuikin täysin puoluepoliittisesti, kannattaako enää kovin pitkään pohtia sitä, tukeutuiko perustuslakivaliokunnan päätös nyt vahvaan asiantuntijatietoon vai oliko se ennemminkin puoluepolitiikkaa?

Ei sillä. Minun lukemista vaille lakimiehen mielestä on ainoastaan ihan hyvä asia, että näin suuren ja kauaskantoisten päätöksen, kuten EU-elpymispaketti ja siihen sidottu seitseman vuoden budjetti on, taakse tuleekin tarvita (2/3) määräenemmistö eli usein myös opposition ääniä.

Kokoomuksen jäsenten antamat äänet PeVL:ssa varmistivat nimenomaan sen, että he itsekin pääsevät nyt oppositiosta käsin äänestämällä vaikuttamaan ehkä tämän hallituskauden suurimpaan ulkopoliittisesti vaikuttavaan asiaan, eli EU elpymisvälineen hyväksymiseen.

Mitä he Kokoomuksessa nyt sitten aikovat tällä saavuttamallaan vaikutusvallalla sitten eduskunnassa tehdä? No äänestää tyhjää!

Politiikka on monesti sellaista, että tämän, kuten niin monen muunkaan päätettävän asian kohdalla ei ole aina tarjolla vain kivoja ja ideaalivaihtoehtoja. EU elpymispaketin kohdalla tarjolla olevia vaihtoehtoja on itseasiassa tasan kaksi: hyväksyä tai olla hyväksymättä paketti.

Kokoomuksen tyhjän äänestämispäätöksen jälkeen alkoi tulla esiin tipoittain, osin protestina, yksittäisten Kokoomuskansanedustajien nimiä, jotka ilmoittivat joko epäröivänsä tai äänestävänsä pakettia vastaan. Sen jälkeen paniikki alkoi levitä niin yritysmaailmassa kuin Kokoomuksessa itsessäänkin. Paketin läpimeno olikin menossa täpärälle. Toiset jo huolestuivat siitä, että EU-paketti kaatuu. Kokoomuksessa ja yritysmaailmassa heräsi ihan perusteltu huoli, että ehkä pääministeri Sanna Marin ei hoidakaan tätä asiaa meidän puolestamme maaliin meidän istuessamme bussin takapenkillä. 

Iltalehti | 5.5.2021 | Suomalaiset huippujohtajat vetoavat EU:n elpymispaketin hyväksymisen puolesta

YLE | 6.5.2021 | Kokoomus käänsi kelkkansa pelastaakseen EU-elvytyspaketin – Kai Mykkänen: “Olemme olleet puun ja kuoren välissä”

Myöhemmin Kokoomus siis kertoi, että valtiovarainvaliokunnan mietintö muutti tilannetta ja kokoomus ei aiokaan äänestää tyhjää. Kokoomus ei vieläkään halua kertoa tähän vaikeaan kysymykseen omaa kantaansa puolueena, vaan ilmeisesti he tulevat antamaan omien edustajiensa äänestää omantuntonsa mukaan. Odotus on, että suuri osa Kokoomuksen kansanedustajista tuleekin äänestämään paketin puolesta. Jos VaV:n mietintö nyt muutti Kokoomuksen tilannetta, niin hyvä niin. VaV:n mietintö ei ilmeisesti kuitenkaan ollut ihan niin hyvä, että Kokoomuksen edustajat olisivat sen puolesta voineet valtiovarainvaliokunnassakaan äänestää, sillä myös valtiovarainvaliokunnassa Kokoomuksen edustajat äänestivät tyhjää.

Tyhjä on yhtä kuin ei mitään. Ja vaikka mitenkä päin tätä koittaisi kauniiksi kiemurrella, tyhjän äänestäminen tarkoittaa sitä, että hankalan päätöksen edessä ei nyt vain osata päättää. Jos tällä tyhjän toimittamisella oli tarkoitus tehdä sisäpolitiikkaa, voi hyvällä syyllä kysyä kuka tästä hyötyi. Perussuomalaiset alkavat ainakin minun silmissäni tässä asiassa näyttävän olevan ainoa oppositiopuolue, joka on toiminut johdonmukaisesti.

Didn’t see that comming.

Share on facebook
Share on twitter

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Helsingin kaupungin ei pidä tehdä kaikkea itse, mutta homman pitää toimia

Esimerkiksi vanhustenhoidossa keskeisin tehtävä on vanhustenhoito, mutta jotta vanhusten palvelukeskus pyörii, se tarvitsee paljon muutakin kuin vanhustenhuoltoa. Palvelukeskus tarvitsee esimerkiksi ruokahuoltoa, siivouspalveluita, kiinteistöhuollon palveluita ja nykyään kaikessa myös jonkun verran tietotekniikkaakin.
Toteuttamalla hankintoja osaavasti, järkevästi ja reilusti näihin aina pakollisiin oheispalveluihin, kaupunki paitsi voi säästää pitkän pennin, se myös lisää paitsi tietysti vanhuspalveluiden laatua, myös yritysten elinvoimaa ja liiketoimintamahdollisuuksia.

LUE LISÄÄ »
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Kello käy, listaa ei näy

Joskus käy niin, että politiikassa asiat tapahtuvat nopeasti ja puolue ei aina ehdi valmistautumaan sille yllättäen eteen tulleeseen tilanteeseen. Näin kävi Kokoomukselle tämän välikysymyksen kohdalla. Hallituksesta vastattiin urheilutermein vastapalloon, että hyvä on. Mistä, keneltä ja kuinka paljon Kokoomus nyt sitten tahtoisi leikata, jotta asiasta voidaan keskustella? Tähän ei yllättäen löytynytkään mitään vastausta.

LUE LISÄÄ »
Kalle Mikkolainen 190
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Vastuullinen kaupunki on sinua varten

Kuntien palveluiden kohdalla vertaillaan usen sitä, että yksityinen sektori toimii niin ja niin paljon tehokkaammin. Ulkoistettujen palveluiden ajautuessa ongelmiin levitellään käsiä ja yksityiseltä sektorilta todetaan hyvin nopeasti, että ongelmat johtuvat siitä, että kunnilla ei ollut osaamista kilpailuttaa palveluitaan. Tässä on tietysti valitettavasti joskus perääkin, mutta asiat eivät koskaan ole täysin mustavalkoisia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi