Ennustaminen on vaikeata. Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen

kallemikkolainen.fi

Ennustaminen on vaikeata. Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen

Eilinen 8.8.2022 A-Studio keskustelu Matias Mäkynen (sd.) ja Elina Valtonen (kok.) jatkoi tutuilla urilla. Kokoomuksen Valtonen arvosteli hallitusta holtittomista toimista ja valtion velkaantumista, mutta samaan hengenvetoon hän lupaili miljardiluokan veronkevennyksiä kaikille, eli painottuen suurituloisille velkarahalla toteutettuna.

Länsimaisessa demokratiassa oppositiolla on tietysti oikeus huudella kaikenlaista, mutta mielelläni olisin silti Elina Valtoselta kuullut, mitä holtittomia toimia kokoomus sitten ei olisi tehnyt? Olisiko kokoomus jättänyt tukematta kuntien taloutta selvitä äkillisesti kasvaneista koronakriisin terveydenhuollon kustannuksista? Jättänyt yrityksiä ja ihmisiä tukematta koronakriisissä? Paljon purnattujen pysyvien menojen osalta minua kiinnostaisi tietää, olisiko kokoomus jättänyt panostukset koulutukseen varhaiskasvatuksesta yliopistoon tekemättä, jättänyt puolustusmäärärahat korottamatta vai hävittäjähankinnat tekemättä?

Heille, jotka ovat kaikkein eniten huolissaan valtion velkaantumisesta ei tässä tilanteessa ole valitettavasti nyt poliittista vaihtoehtoa tarjolla lainkaan. Koska gallupien mukaan molemmat kärkipuolueet ovat yksimielisiä siitä, että valtion tulee ottaa velkaa, tarjolla olevissa vaihtoehdoissa onkin valtion velan oton sijaan kysymys siitä, miten nyt otettava valtion velka käytetään ja kohdennetaan. Siinä missä kokoomus suosii suurituloisille painottuvaa yleistä veroalea, SDP suosii verovarojen kohdentamista ja tehokkuutta.

Suomen valtion velka on ennestään suuri ja siihen hallituksen kaavailema ensi vuoden lisäys 6,3 miljardia on paljon rahaa. Valtion velkaan ei pidä suhtautua kevytmielisesti. Silti soisin, että he, jotka valtion velan vuoksi nukkuvat yönsä huonosti kuitenkin muistaisivat, että meillä Suomessa velkasuhteemme suhteessa bruttokansantuotteeseen on edelleen selvästi alle EU:n keskitason, ja yhä selvästi alle raja-arvojen, jota EU:ssa pidetään kipurajana. Nicolae Ceausescun 80-luvun Romaniaa lukuun ottamatta nykyhistoria ei tunne ainuttakaan maailman valtiota, joka olisi maksanut tai edes asettanut tavoitteekseen maksaa kaikkia valtion velkojaan pois. Valtio poikkeaa yksityistaloudesta siinä, että koska valtio on ikuinen, sen taloudenpidossa on aina lopulta kyse kyvystä hoitaa valtion velkaa. Pidemmällä aikavälillä ja tilanteen normalisoituessa pandemian ja sodan jälkeen onkin edelleen pyrittävä kestävään valtion talouden tasapainoon.

Vaikka asiasta ei ole kovin paljoa uutisoitu, Suomen talouskasvu ja työllisyytemme on pahimman koronapandemian jälkeen vahvistunut nopeasti ja valtion velan suhde BKT:seen on kääntynyt laskuun. Se laski jo viime vuonna ja jatkaa laskuaan yhä kuluvana vuonna. Tätäkään ei osannut ennustaa kukaan, sillä vielä pari vuotta sitten ja ennen koronaa talousennusteet kertoivat velkasuhteen kääntymisestä laskuun vasta kuluvan vuosikymmenen lopulla. Tämä osoittaa, että talousennusteita voidaan myös voittaa ja nykyisen hallituksen politiikka tukea ihmisiä, yrityksiä, taloutta ja työllisyyttä erityisesti kriisitilanteissa, mutta muutoinkin on myös valtiontalouden kannalta toimiva tapa ja myös pitkällä aikavälillä tie kohti talouden tasapainoa.

Pidemmällä aikavälillä Suomen valtion ennustetaan edelleen velkaantuvan, koska ikääntymisestä johtuvat kulut kasvavat. Nämäkin ennusteet voidaan vielä voittaa ja kääntää. Talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi keinoja on useita, mutta valitettavasti ne eivät ole nopeita. Tärkeimmät keinot ovat panostukset koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Sitä kautta syntyy uusia yrityksiä ja liiketoimintaa, työpaikkoja ja uutta arvoa. Samalla vahvistuu myös julkinen talous.

Akuutti energiakriisi koskettaa meitä kaikkia, niin pieni- kuin suurituloisiakin. Inflaatio ja hinnan nousu ei näyttäydy meille vain autoa tankatessamme, vaan se näkyy arjessamme aivan kaikessa. Ruokalaskussamme, vaatteiden hinnassa, harrastuksissamme, lasten harrastuksissa, mutta erityisesti se näkyy energian hinnoissa ja sähkölaskuissamme.

Tilanne energian hintojen kehityksen suhteen on tällä hetkellä täysin arvaamaton. Miten ensi talvena sähkönhinnat kehittyvät, ei täydellä varmuudella voi tietää kukaan, kuin vasta ensi kesänä jälkikäteen. Kaikki ennusteet kuitenkin kertovat, että ensi talvi tulee olemaan sähkön hintojen osalta erittäin ankara, mutta keväällä 2023 helpottaa. Täydellä teholla käynnistyvä Olkiluoto 3 ydinvoimala ja lisääntyvä tuulivoima tulevat ensi kevään kuluessa helpottamaan tilannetta ja laskemaan energian hintoja. Paljon riippuu myös siitä, miten tilanne Ukrainassa kehittyy. Tulevasta talvesta 2022–23 tulee kuitenkin selvitä.

Heille, joille oppositio yrittää antaa ymmärtää, että hallitus ei olisi tehnyt tai tekisi akuuttiin energiakriisiin mitään sanottakoon seuraavaa. Pääministeri Sanna Marin antoi tänään tukensa EU:n hintakaton laskemiselle nykyisestä 4000 eurosta per megawattitunti. Kotimaisia toimia ovat ns. tehoreservin, eli käytöstä ulos ostetun tuotantokapasiteetin käyttöön ottaminen tulevaksi talveksi. Tällä saataisiin 600 megawattia (n. puolikkaan ydinvoimalan verran) tehoa käyttöön, millä on sähkön kuluttajahintoja laskeva vaikutus. Viime kädessä saatetaan tarvita myös kohdennettuja tukitoimia, eivätkä hyvin kohdennetut veronalennuksetkaan ole poissuljettuja hallituksen työkalupakista. Näistä kuulemme varmasti lisää vielä syksyn aikana.

Suomessa toteutettiin jo edellisen hallituksen (Keskusta, Kokoomus, perussuomalaiset) toteuttaman polttoaineen jakeluvelvoitteen lieventäminen, joka laski polttoaineen hintoja. Se, miten paljon toimenpiteen vaikutus oli polttoaineen pumppuhintaan, on mahdoton arvioida, koska öljyn maailmanmarkkinahinta ja normaali markkinatalous pitää polttoaineen hintoja alati liikkeessä. Joka tapauksessa meillä Suomessa bensanhinta ehti kesällä käväistä siellä jo noin 2,7 euroa litralta ja paikoin ylikin, kun sen hinta juuri tällä hetkellä on enää noin 2 euroa litra.

Kävin itse kesällä lomallani Kreikassa. Siellä polttoaineen hinta oli sama, noin 2,4 euroa litralta, mitä meillä Suomessa samaan aikaan, vaikka Kreikan keskipalkat ja ostovoima ovat reilusti alle puolet, mitä vastaavat meillä. Joka tapauksessa käynnissä oleva sota ja siirtymä pois venäläisestä energiasta ovat nyt se, mitä me maksamme. Me kärsimme nyt kaikkialla Euroopassa korkeista hinnoista. Tahdon itse ajatella asian kuitenkin niin, että Venäjän raukkamaisesta hyökkäyssodasta kärsivät kaikkein eniten ukrainan kansa. Monen ukrainalaisen sodasta jo maksama hinta on ollut kaikkein kovin mahdollinen, eli joko oma tai läheisten ihmisten henki. Heidän maksama hinta on huomattavasti paljon korkeampi kuin mitä minun kärsimykseni huoltoaseman mittarikentällä. Vaikka se bensalasku toki kirpaisee minuakin, minulla on vielä koti, minne ajaa huoltoasemalta, eikä kukaan ole pommittamassa sitä paskaksi.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Poliittinen johtajuus
Kalle Mikkolainen

Millainen on hyvä pomo ja mitä on johtajuus?

Viimeaikainen julkinen keskustelu, jossa päättäjiltämme on vaadittu ripeitä päätöksiä, ja sen myötä johtajuutta on saanut minut pohtimaan, että milloin ripeistä päätöksistä usein vailla harkintaa on tullut arvostettu johtajuushyve?

LUE LISÄÄ »
Venäjä
Kalle Mikkolainen

YYA-Suomi

Nykymuotoisen Vladimir Putinin Venäjän kanssa bisneksen tekemisellä taas ei ole ollut suomettumisen kanssa mitään tekemistä. Olemmeko olleet Venäjän kanssa liian sinisilmäisiä? Jälkikäteen ajatellen tietysti olemme.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Talouspolitiikka
Kalle Mikkolainen

Yksi askel eteen, kaksi taaksepäin

Jos oikeistohallitus leikkaa ensin kaksi ja vasemmistohallitus palauttaa yhden, jokainen voi omassa mielessään pohtia, mikä on tämän kehityksen suunta pidemmällä aikavälillä. Tämä sama kehitys näyttää tapahtuvan koulutuksen lisäksi lähes kaikessa muuallakin yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvassa, yhteiskunnan turvaverkoissa, terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa. Sitten ihmettelemme, miksi koulutuksen pisa-tulokset laskevat, terveyden hoito on kriisissä tai vanhusten hoidon hoitajamitoituksen noudattamiseen ei kaikkialla riitä hoitajia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Potilasturvallisuuslaki
Kalle Mikkolainen

Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

Olen ylpeä aivan jokaisesta SDP:n kansanedustajasta, joka uskalsivat äänestää potilasturvallisuuslain puolesta. Heille 51 kansanedustajalle, jotka ylipuoluerajojen eivät tulleet paikalle äänestykseen taas annan satikutia tai ainakin toivon, että heillä oli poissaololleen hyvin perusteltu syy.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi