Miksi terveyspalveluiden kokonaisulkoistus menee pieleen?

Kuva lääkärin vastaanotolta

Miksi terveyspalveluiden kokonaisulkoistus menee pieleen?

Helmikuun alussa näimme uutisen, jossa kerrottiin, miten Helsingin Kannelmäen terveysasema ulkoistettiin ja jonot lyhenivät dramaattisesti. Näistä voitte halutessanne lukea lisää tästä ja tästä linkistä. Näitä uutisia jaettiin sosiaalisessa mediassa innokkaasti julkisten palveluiden yksityistämistä ajavien tahojen toimesta. Taas kerran kuulemma osoitettiin konkreettisesti yksityisen sektorin tehokkuus. No sitten tuli arki ja seuraavassa uutisissa kerrottiin asukkaiden kertomana, miten Kannelmäessä hoitoon ei pääsekään välttämättä enää lainkaan. Yksityinen sektori hoiti siis jonot pois siten, että he lakkasivat vastaamasta puhelimeen ja eivät ottaneet aikoja vastaan ja Kannelmäen asukkaat joutuivat siirtymään muihin terveysasemiin. Siis niihin, missä jonoja on. Tehokasta? – No epäilemättä. Samojen yksityisen sektorin tehokkuutta todistelevien tahojen sosiaalisen median feedejä on sittemmin vaivannut tässä asiassa ainoastaan korvia särkevä hiljaisuus. Mistä on kyse? Helsingin kaupungin valtuusto päätti tehdä kokeilun, jossa Kannelmäen terveysaseman palvelut annetaan ulkoisen palveluntuottajan tuotettavaksi. Ulkoinen palveluntuottaja hankkii toiminnalleen tarvittavan henkilökunnan ja tilat. Kaupungin valtuuston päätös. Vaikka jonot ehkä lyhenivätkin, mitä ilmeisemmin kokeilua ei voida nyt pitää onnistuneena, jos hoitoon ei pääse enää ollenkaan.

Voimakasta terveyspalveluiden yksityistämistä vaativat poliittiset tahot perustelevat asiaansa usein sillä, että yksityinen sektori olisi tehokkaampi. Tätä tehokkuutta ei tarvitse edes sen enempiä perustella, koska se nyt kuulemma vain on näin. Uskotaankin, kuin pässi vahvoihin sarviin, että yksityisen sektorin tehokkuuden takaisi pelkkä markkinatalous, jonka itsessään ajatellaan ohjaavan toimintaa tehokkaaseen suuntaan kuin luonnonvoima ja siksi yrityksen odotetaan tekevän aina vain oikeita päätöksiä ja jos ne eivät niin tee, markkinatalous kyllä korjaa asian.

Markkinatalous onkin hieno ja toimiva juttu, eikä sitä kiistä kukaan. Markkinatalouden teoriassa yritykset ja asiakkaat päättävät itse, mitä he haluavat toisilleen myydä ja ostaa, ja näin toimimalla he toimivat itsenäisesti ilman valtion väliintuloa. Miksei sama markkinalähtöisyys sitten voisi toimia kaikkein parhaiten myös verovaroin rahoitetuissa sote-palveluissa? Suurin syy on, että markkinatalouden määritelmä ei toteudu. Kun yksityinen terveysyritys tuottaa verovaroin rahoitettuja terveyspalvelua, yrityksen asiakas ei ole potilas, vaan itseasiassa potilas on tuote, jota hoitamalla yritys saa rahansa. Raha ei tule koskaan suoraan maksavalta asiakkaalta, eli potilaalta, vaan julkisista verovaroista. Terveysyrityksen ensisijaisia asiakkaita ovat kaupungin virkamiehet ja asiantuntijat, jotka ovat kyseisen palvelun tuottajan kilpailuttaneet ja siten tehneet päätöksen palveluntuottajan valinnasta. Tietynlaista markkinataloutta toki sekin, mutta varsinainen markkinatalouden perimmäinen määritelmä, että toiminta pyörisi perustuen yritysten ja asiakkaiden tekemiin itsenäisiin valintoihin ilman julkisen sektorin väliintuloa on jo rikki. Koska julkisrahoitteisissa terveyspalveluissa ei koskaan toimita puhtaassa markkinatalouden toimintaympäristössä, pelkkä markkinatalous itsessään ei tuota yksityisille yrityksille sille haluttua tehokkuutta.

Julkisissa terveyspalveluissakin yksityinen sektori voi olla tehokkaampi kuin julkinen sektori, mutta vain jos sitä osataan hyödyntää oikein. Tehokkuus voidaan saavuttaa erikoistumalla. Nyt olympialaisia seuraava on saattanut huomata, että esimerkiksi yhdistetyn urheilija on melko hyvä sekä mäkihypyssä, että hiihdossa, mutta maailman paras hän ei ole kummassakaan. Ainakaan vertailtaessa mäkihypyn tai hiihdon varsinaisen lajiin erikoistuneen urheilijan kanssa hän ei yleensä pärjää. Tässä juuri piilee myös yksityisen sektorin todellinen tehokkuuden hyödyntämisen mahdollisuus. Yksityinen yritys voi erikoistua esimerkiksi tietyn, joskus kapeankin palvelun alan sektorille, kuten esimerkiksi laboratoriopalveluihin tai terveyskeskuksen ajanvarauspalveluihin. Esimerkkejä on monia muitakin. Yksityisen yrityksen onkin paljon helpommin mahdollista erikoistua, kun kaupungilla, jolla kaikista kunnan palveluista kokonaisvastuullisena usein tätä mahdollisuutta ei ole. Hyödyntämällä tällaisia tukipalveluita hankkimalla niitä oikein ja pistemäisesti kunnilla ja kaupungeilla on mahdollisuus ostaa palveluita vain yrityksiltä, jotka ovat juuri siinä nimenomaisessa asiassa markkinoiden parhaita.

Kun Kannelmäen terveysaseman kaltaisessa kokonaisulkoistuksessa yksityinen yritys joutuu toimimaan moniosaajana toimintaympäristössä, jossa se ei ole omimmillaan, on olemassa ilmeinen vaara, että mennään pahasti pieleen. Kustannussäästöjä tai palvelun parannusta, joita alun perin tavoiteltiin ei koskaan saavuteta ja lopulta paitsi hinta on kalliimpi, myös palvelut huononevat. Pahimmillaan saatetaan onnistua saamaan aikaan tilanne, jossa olemme onnistuneet hankkimaan sekä julkisen, että yksityisen sektorin huonot puolet.

Julkinen sektori ei pysty tekemään aivan kaikkea itse, vaan se tarvitsee avukseen yksityisiä yrityksiä. Julkisen sektorin tulee kuitenkin olla pääasiallinen palveluntuottaja, eikä siksi alussa Kannelmäen terveysaseman kaltaisia kokonaisulkoistuksia pidä tehdä. Kuntien vastuita, kun ei voida ulkoistaa, vaikka niin ehkä joskus haluttaisiin tehdä. Siksi terveyspalveluiden tuottamisessa julkisen sektorin tulee olla pääasiallinen palvelun tuottaja, jota yksityinen sektori täydentää.

Tänään omasta synnyin kaupungistani Tampereelta kantautui vastaava surullinen uutinen vanhuspalveluiden puolella. Uutisen voitte lukea tästä. ”Vanhuksia nukkumaan jo 16.30, hoitajilla töitä yli 75 tuntia viikossa – raportti paljastaa kotihoidon karkeat virheet.” Aluehallintoviraston raportin mukaan kotihoidon asiakkaiden turvallisuus vaarantui vakavasti Tampereen Tampellan ja Tammelan alueilla. Ongelmat alkoivat syyskuun 2021 alussa, kun alueiden kotihoito siirtyi kilpailutuksen voittaneelle yksityiselle palveluntarjoajalle, Alustapalvelu Sociala Oy:lle ja Hoiva Petsamolle. Alueiden kotihoito oli ollut aiemmin toisen yksityisen tuottajan vastuulla. Ensimmäiset tiedot kotihoidon ongelmista tulivat kaupungille jo 3. syyskuuta eli pari päivää vaihdoksen jälkeen. Runsas kuukausi myöhemmin, 13. lokakuuta, avi siirsi toiminnan kaupungin vastuulle. Minua surettaa ja suututtaa tällainen silkka välinpitämättömyys puolustuskyvyttömien vanhusten kustannuksella. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että reilu vuosi sitten Alzheimeriin menehtynyt isäni ei enää joutunut omassa kotikaupungissaan tätä näkemään.

Terveyspalvelut rahoitetaan joka tapauksessa pääosin julkisista verovaroista. Ainakin minä haluaisin maksaa hyvästä palvelusta vaikkapa pikkaisen enemmän. Sen sijaan huonosta ja olemattomasta palvelusta minä en halua maksaa mitään.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Poliittinen johtajuus
Kalle Mikkolainen

Millainen on hyvä pomo ja mitä on johtajuus?

Viimeaikainen julkinen keskustelu, jossa päättäjiltämme on vaadittu ripeitä päätöksiä, ja sen myötä johtajuutta on saanut minut pohtimaan, että milloin ripeistä päätöksistä usein vailla harkintaa on tullut arvostettu johtajuushyve?

LUE LISÄÄ »
Venäjä
Kalle Mikkolainen

YYA-Suomi

Nykymuotoisen Vladimir Putinin Venäjän kanssa bisneksen tekemisellä taas ei ole ollut suomettumisen kanssa mitään tekemistä. Olemmeko olleet Venäjän kanssa liian sinisilmäisiä? Jälkikäteen ajatellen tietysti olemme.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Talouspolitiikka
Kalle Mikkolainen

Yksi askel eteen, kaksi taaksepäin

Jos oikeistohallitus leikkaa ensin kaksi ja vasemmistohallitus palauttaa yhden, jokainen voi omassa mielessään pohtia, mikä on tämän kehityksen suunta pidemmällä aikavälillä. Tämä sama kehitys näyttää tapahtuvan koulutuksen lisäksi lähes kaikessa muuallakin yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvassa, yhteiskunnan turvaverkoissa, terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa. Sitten ihmettelemme, miksi koulutuksen pisa-tulokset laskevat, terveyden hoito on kriisissä tai vanhusten hoidon hoitajamitoituksen noudattamiseen ei kaikkialla riitä hoitajia.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi
Potilasturvallisuuslaki
Kalle Mikkolainen

Tarkoitus ei pyhittänyt keinoja

Olen ylpeä aivan jokaisesta SDP:n kansanedustajasta, joka uskalsivat äänestää potilasturvallisuuslain puolesta. Heille 51 kansanedustajalle, jotka ylipuoluerajojen eivät tulleet paikalle äänestykseen taas annan satikutia tai ainakin toivon, että heillä oli poissaololleen hyvin perusteltu syy.

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi