0n mahdollista kerätä särkyneen maljakon palaset lattialta, ja ne voi tiettyyn rajaan sakka liimata takaisinkin, mutta aivan täysin ennalleen ja entisen veroista maljakkoa siitä ei koskaan enää tule.
Näin on käymässä suomalaiselle työmarkkinajärjestelmälle, joka on sen vahvan konsensushakuisen sopimisen kulttuurin vuoksi ollut yksi maailman vakaimpia ja luotettavimpia. Vaikka kuka mitä muuta väittää, Suomi on ollut viimeiset 20-30 vuotta yksi vähiten lakkoherkimpiä ja työehtosopimuksiltaan luotettavimpia maailmassa. Kun oikeistopuolueet esittävät, että Suomi olisi poliittisten lakkojen suhteen lakkoherkkä, mieti itse, montako poliittista lakkoa muistat Suomessa olleen 2020-luvulla. Oikea vastaus löytyy tämän blogitekstin vasemmasta yläkulmasta. Sen jälkeen mieti, kuinka monta kertaa olet itse oman työurasi aikana ollut lakossa? Minun työurani on tällä hetkellä n. 35 vuoden mittainen ja vastaukseni löytyy samasta paikasta.
Hallitusohjelman työmarkkinauudistuksissa kaikki konsensushakuisuus on heitetty romukoppaan ja oikeistohallituksen hallitusohjelma näyttää kuin se olisi tehty täysin Etelärannan Elinkeinoelämänkeskusliiton toimistolla. Mutta hei. Näinhän asia onkin. Hallitusohjelman työmarkkinauudistukset ovat Elinkeinoelämän keskusliiton mittatilaustyönä toteutettu, täysin yksipuolinen paketti ja sisältää työntekijän asemaan ainoastaan heikennyksiä. Se ei varmastikaan tule toteutumaan aivan sellaisenaan, koska se sisältää mm. asioita, jotka tulevat törmäämään perustuslakiin. Miten suurelta osin se tulee toteutumaan, tulee aika näyttämään. Samoin aika tulee näyttämään, miten erilaiselta suomalainen työelämä ja sen työsopimusten sopimisen kulttuuri tulee näyttämään tämän hallituskauden jälkeen.
Ensin on syytä kerrata, millainen työelämä ja työsopimusjärjestelmä Suomessa tänä päivänä on. Suomalainen työelämä nojaa oikeastaan kahteen peruspilariin. Ensimmäinen niistä on laki. Meillä on useassa lainkohdissa määräyksiä, joilla on vaikutuksia työelämään. Esimerkiksi montako tuntia töitä saa enimmillään päivässä teettää ja paljonko lomaa työntekijälle vähintään kuuluu.
Vaikka moni toisin kuvittelee, laki turvaa ja säätää kuitenkin vain pienen osan työelämän pelisäännöistä, sillä loput turvaa toinen peruspilari eli työehtosopimus. Toistaiseksi yli 80 prosenttia (todennäköisesti sinäkin) työsopimuksista kuuluu normaali- tai yleissitovien työehtosopimusten piiriin. Tiedätkö mikä taho takaa sinulle seuraavat oikeudet?
Työehtosopimuksissa on sovittu lähes kaikista asioista. Sairausajan palkka on oikeastaan ainoa, joka on myös laissa, mutta sekin on lähes kaikissa tes-sopimuksissa sovittu työntekijän näkökulmasta lakia paremmin. Lait koskevat kaikkia ja ne säätää eduskunta, työehtosopimus sovittu aloittain ja ne sopivat kyseisen alan työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt eli ammattiliitot ja työnantajajärjestöt.
Järjestelmä on oikeudenmukainen. Esimerkiksi sairausajan palkkaa, lomarahaa tai palkallista perhevapaata ei makseta tai jätetä maksamatta pärstäkertoimella, tai edes tehtävän ja taitojen mukaisesti vaan ne kuuluvat kaikille työehtosopimuksen mukaisesti, vaikka niistä ei ole erikseen lailla säädetty.
”Me olemme tottuneet luottamaan omiin työsopimuksiimme, siksi koska niihin on pääsääntöisesti voinut tässä maassa luottaa. ”
Olen huomannut, miten moni oman onnensa seppänä itseään pitävä on selittänyt, miten hän on aina neuvotellut omat palkkansa ja työehtonsa itse ilman ammattiliittoja. Valitettavasti hän puhuu tällöin hyvin vajavaisin tiedoin jopa omasta itsestään. Moni meistä onkin neuvotellut toki oman palkkansa itse ja joskus saattanut neuvotella itselleen jopa palkan korotuksenkin. Niin olen minäkin. Hyvin harva on neuvotellut itselleen kuitenkaan mitään yllä olevan taulukon asioita, eli edut tilanteisiin kuten inflaation vuoksi toteutetut yleispalkankorotukset, lomarahansa, sairausajan palkkansa, nykyisten ja tulevien lastensa äitiys -ja perhevapaan tai lasten sairastumisiin. Nämä ovat kaikki asioita, jotka on sovittu työehtosopimuksissa, kuuluimmepa kyseisen alan ammattiliittoon tai emme.
Me olemme tottuneet luottamaan omiin työsopimuksiimme, siksi koska niihin on pääsääntöisesti voinut tässä maassa luottaa. Väitän, että suuriosa meistä olemme vetäneet monta kertaa nimemme alle työsopimuspaperiin, miettimättä sen enempiä, mitä ne mystiset kirjainyhdistelmäviittaukset XXTES, YYTES ovat siellä edes tarkoittaneet.
Saan lähes näppylöitä, kun joku ikänsä ammattiliitoon kuulumaton, mutta sen neuvottelemista TES eduista nauttinut totuuden torvi, tulee sönköttämään minulle saavutetuista eduista. Ne saavutetut edut ovat juuri niitä kirjainyhdistelmiä sinunkin työsopimuksessasi, jotka pitävät sisällään yllä olevan taulukon asiat.
Nyt käsi sydämelle. Tiedätkö tällä hetkellä edes sitä, minkä alan tessiin sinun työsopimuksesi kuuluu? Tiedätkö ylipäätään, minkä kaapin perukoilla sinun tämänhetkinen allekirjoittamasi työsopimuksesi on? Oletko koskaan lukenut oman alasi työehtosopimusta ja tiedätkö, mitä siellä sanotaan?
Jos vastasit yhteen tai useampaan edelliseen kysymykseeni Et, huoli pois. Kuulut minun laillani siihen suureen osaan suomalaisista työntekijöistä, jotka olemme luottaneet nykyiseen työmarkkinajärjestelmään ja siihen, että Suomessa nämä asiat ovat yleisesti ottaen kunnossa ja työmarkkinajärjestöjen eli ammattiliittojen taholta reilusti hoidettu. Alan työehtosopimus ei juuri koskaan ole mukana siinä paperinipussa, jonka sinä työsopimusta allekirjoittaessasi allekirjoitat. Siihen ainoastaan viitataan omassa työsopimuksessasi. Mikäli haluat lukea sen, sinun pitää itse etsiä se internetistä. Todennäköisesti olet useammin kuin kerran allekirjoittanut työsopimuksesi lukematta kaikkia siihen liittyviä papereita. Eli oman alasi työehtosopimusta.
Nyt oikeistohallitus on tekemässä tähän sopimusjärjestelmään niin perustavanlaatuisia muutoksia, että pian saattaa tulla aika, että tulet joutumaan ottamaan asioista selvää. Vertaan asiaa hieman kuin aikaan ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa ja sen aiheuttamaa energiakriisiä. Suurin osa meistä suomalaisista kuului siihen joukkoon, joka ei edes tiennyt minkälainen sähkösopimus hänellä oli ja miten pitkään sopimus häntä velvoitti. Suuri osa, minäkään en edes tiennyt sitä, kuinka monta senttiä kilowattituntia minun sähköni maksoi. Kun energiakriisi nostikin yhtäkkiä sähkön hinnat jopa kuusinkertaisiksi ja ylikin, alkoi muuten sähkön hinta ja sähkösopimukseni sopimusehdot kiinnostamaan.
Oikeistohallitus aikoo toteuttaa palkansaajille seuraavat heikennykset.
Meille esitetään oikeistohallituksen taholta, että saavutetuista eduista ei haluttaisi luopua. Sehän on sinänsä aivan totta. Minä en ainakaan olisi valmis tyhmyyttäni ehjää rikkomaan. Vaikka jonkin verran valistuneena itseäni näissä asioissa pidänkin, minäkään en osaa kaikkea työlainsäädäntöä. Minä olen IT-insinööri. Haluaisin jatkossakin keskittyä aivan ensisijaisesti omaan työhöni. Siihen, minkä parhaiten osaan ja voida luottaa, että työelämän perussäännöt ja sopimukset olisivat luotettavia. Niiden päälle voin sopia paikallisesti työnantajani kanssa mitä vain. Esimerkiksi teenkö ylitöitä ja maksetaanko se minulle rahana, vai vapaana.
Sen minä olen tässä kuitenkin oppinut, että mikä kerran on rikki särjetty, sitä ei koskaan täysin ennalleen saada. Vai mitä olet itse mieltä, miltä suomalainen taksijärjestelmä näyttää tänä päivänä? Sinä voit syyttää sen toimimattomuudesta tummaihoisia ja osoitteita osaamattomia kuljettajia, mutta karu tosiasia kumminkin on, että kukaan tummaihoinen ei ollut eduskunnassa rikkomassa maailman parasta ja toimivaa taksijärjestelmää. Sen tekivät oikeistohallitus kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset ihan itse. Jos tulevien muutosten jälkeen oma työsopimuksesi ei tunnukaan kivalta, toivottavasti et syytä siitä ammattiliittoja.
