Aivan kaiken voi näköjään niin halutessaan koettaa kääntää nurinpäin. Iltalehden Mika Koskinen kertoo kolumnissaan 8.4.2022, että kokoomuksen Ex-kansanedustaja antoi kasvot sille, miten antelias sosiaaliturva tekee ihmisestä helposti yhteiskunnan elätin.
Mistä on kyse? Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1999–2007 toiminut Marjukka Parpola (os. Karttunen) nosti kansanedustajan sopeutumiseläkettä ja sittemmin sopeutumisrahaa yhteensä 14 vuotta, kunnes aiemmin käytännössä ikuisena etuutena voimassa ollut etuus muutettiin lakimuutoksella määräaikaiseksi. Parpola toimitti kansliatoimikunnalle 14. helmikuuta hakemuksen, jossa hän pyysi eduskuntaa myöntämään hänelle jatkoa etuudelleen 1. huhtikuuta alkaen vielä 12 kuukauden ajaksi. Toimeentuloaan arvioidessaan Parpola katsoo ikänsä (55 vuotta) vaikeuttavan työllistymistä, päätöksessä kerrotaan. Parpola täyttää 55 vuotta 5. toukokuuta.
Hän ei tietystikään ole Suomen ainoa kansanedustaja, joka sopeutumisrahaa on nostanut. Heitä on ollut vuosien varrella muissakin puolueissa, mutta ei mitenkään kaikkein vähiten kokoomuksessa. Ainoastaan kokoomuksen kohdalla asiasta tekee erityisen ristiriitaisen se, että samat kokoomuksen kansanedustajat ovat juuri heitä, jotka ovat vuosia vaatineet sosiaaliturvan, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan leikkaamista ja eläkeputken poistamista työn vastaanottamisen kannustamisen nimissä. Marjukka Parpola (os. Karttunen) oli 40-vuotias alkaessaan nostamaan sopeutumiseläkettä. Tuskinpa kokoomuksenkaan mielestä eläkeputkea olisi syytä ulottaa alkamaan 40 ikävuodesta.
Mikäli tavallisella sukankuluttajalla todella olisi käytössään edes etäisesti kansanedustajan sopeutumisrahaa muistuttava sosiaaliturva, kannattaisin sen tarkistamista itsekin. Kolumnissaan Koskinen lataa jälleen kerran täysilaidallisen muunneltua totuutta tukien ja ansiosidonnaisen suuruuksista. Vähintäänkin hän jättää kertomatta sen, että työttömyyspäivärahasta menee aina suhteessa palkkatuloa suurempi vero. Jos tuet todella olisivat niin avokätisiä mitä Koskinen väittää, niin eläisin niillä itsekin. Sinusta en tiedä, mutta itse en koe, että käyn työssä vain rakkaudesta lajiin tai siksi, että olisin niin tehdessäni jotenkin ylivertaisen tunnollinen ja isänmaallinen. Vaikka minä pääosin pidänkin omasta työstäni ja minulla on mitä parhaimmat työkaverit, kyllä minuakin joskus maanantaiaamuna ottaa päähän mennä töihin. Menen sinne silti, ja pääosin siksi, että saan siitä palkkaa, jonka tiedän olevan huomattavasti työttömyyskorvauksia suurempi. Uskon, että minä mukaan lukien, suuri osa meistä suomalaisista emme ole parempia ihmisiä sen enempää kuin emme kaikki ole keskimääräistä parempia autoilijoitakaan. Jos minulla olisi todellinen mahdollisuus nostaa 14 vuotta putkeen ilman mitään velvoitteita edes lähelle omaa palkkaani vastaavaa rahaa tekemättä mitään, luulenpa, että se kyllä vain minullekin kelpaisi.
Jälleen kerran Koskinen nostaa esille ansiosidonnaisen loppupäässä olevan ”työllistymisen piikin”. Valtiontalouden tutkimuslaitos VATT teki toki tutkimuksen asiasta. Kyyrän, Pesolan ja Verhon (2017) tutkimuksessa esitettiin, että ennuste työllistymiselle kiihtyisi juuri ennen ansiosidonnaisen etuuden päättymistä. Sitä mitä iltapäivälehdet eivät ole tähän päivään mennessä kertoneet on, että VATT:n tutkimus sisälsi paljon muutakin. Tutkimus osoitti, että ansioturvan kesto vaikuttaa merkittävästi työttömyyden jälkeiseen palkkatasoon ja työsuhteen kestoon. Tehdyn tutkimuksen mukaan pidempi ansioturva antaa työttömälle enemmän aikaa etsiä omaa osaamistaan ja koulutustaan vastaavaa työtä ja samalla aikaa tarvittaessa vaihtaa paikkakuntaa uuden työn perässä. Tutkimus osoitti myös, että työttömyysturvan lyhentäminen aiheuttaa työnhakijoiden sijoittumista yhä heikompiin työsuhteisiin, joista kertyy yhä vähemmän verotuloja. Lisäksi se, että työttömällä on vähemmän aikaa etsiä koulutusta ja omaa osaamistaan vastaavaa työtä heikentää työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoa. Saman tutkimuksen mukaan työttömyysturvan keston lyhentäminen lisäisi merkittävästi myös ennustetta joutua työttömäksi pian uudelleen. Asiasta voit lukea halutessasi lisää tässä linkissä.
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö – TYJ vastasi VATT:n tutkimukseen vertaamalla tutkimustuloksia aitoon dataan, eli katsomalla omia toteutuneita tilastojaan 2.11.2018. TYJ:n tilastojen mukaan ”Työllistymispiikki” koskee ainoastaan 1,3 % työttömistä ja ”poikkeuksellisen vilkkaalla” viimeisellä etuusviikolla tilastojen mukaan työllistyy enää 0,3 % työttömistä. Asiasta voit halutessasi lukea lisää tästä linkistä.
Suomessa on tällä hetkellä työvoimapula ja työn kohtaanto-ongelma. Oikeistotoimijoiden itse omassa agendassaan käyttämä VATT tutkimus yksiselitteisesti kertoo työttömyysturvan keston ja määrän lyhentämisen pahentavan molempia näitä ongelmia. Kun halutaan käyttää tutkimuksia oman agendan pönkittämiseen, toivoisin, että silloin löytyisi edes sen verran rehellisyyttä, että käytettäisiin sitten koko tutkimusta. Ei vain itselle soveltuvin osin ja poimittaisi sieltä ainoastaan itselle sopivia rusinoita pullasta. Tätä samaa asetelmaa on hyödynnetty vuosien varrella menestyksekkäästi myös siinä, että on vaadittu suomalaisen työttömyyden hoitoon ”Tanskan mallia” unohtamatta kertoa, että vaikka tanskalainen työvoimapolitiikka aktivoikin työtöntä suomalaista huomattavasti enemmän, ja sen työttömyysturvan tasossa on sen keston pitkittyessä alenema, eli porrastus, tanskalainen työttömyysturva on alenemastakin huolimatta sekä kestoltaan, että tasoltaan lähes tuplasti suomalaista vastaavaa suurempi.
Kun tarpeeksi paljon koittaa asioita kääntää päälaelleen, ei enää itsekään tiedä, onko tulossa vai menossa
Kun kokoomuslainen kansanedustaja nostaa 14 vuotta putkeen kansanedustajan sopeutumisrahaa, se on indikaatio ainoastaan siitä, että sopeutumiseläke ja sopeutumisraha on ollut kelvoton järjestelmä, ei siitä, että suomalainen ansiosidonnainen työttömyysturva tai sosiaaliturva sitä olisi. Euroopan neuvosto, Amnesty ja Ihmisoikeusliitto eivät ole ainakaan vielä toistaiseksi ottaneet kantaa siihen, että suomalaisen kokoomuslaisen kansanedustajan sopeutumisrahan taso ei takaisi hänelle oikeutta riittävään elintasoon ja sitä kautta riittävien ihmisoikeuksien toteutumiseen. Sen sijaan suomalaisen sosiaaliturvan tasosta ne ovat ottaneet kantaa ja ovat tehneet sen vuosien varrella useasti.
Mitä sopeuttamisrahaan tulee, minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että eduskunnasta pudonneilla kansanedustajilla olisi samat säännöt ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kaikkine työnvastaanottamisvelvoitteineen kuin kaikilla muillakin. Silloin saattaisi olla edes hieman katetta heidän puheilleen, että suomalainen työttömyysturva olisi liian avokätinen, sitä pitäisi leikata, lyhentää, porrastaa ja vaikka sun mitä työn vastaanottamisen kannustamisen nimissä. Minulla ei ole mitään myöskään sitä vastaan, että kansanedustaja saa palkkaperusteisesti tavallista sukankuluttajaa suurempaa ansiosidonnaista, mutta kannatan lämpimästi samoja sääntöjä. Silloin saattaisi työttömyysturvan leikkausvaatimuksen kohdalla myös joku kokoomuksen kansanedustajakin joskus miettiä toisenkin kerran, painanko minä tälle leikkaukselle jaa-nappulaa.
