Ainakin se on huono idea palkansaajan kannalta. Eilisessä A-Talk-ohjelmassa meille pyrittiin kertomaan, onko keväällä 2023 edessä leikkauslistojen vaalit? A-Talkissa asiasta olivat keskustelemassa kansanedustajat Jussi Saramo (vas.), Antti Lindtman (sd.), Timo Heinonen (kok.) ja Ville Tavio (ps.). Samalla pyrittiin tuomaan esiin keinoja valtion talouden tasapainottamiseksi. Varmasti isossa kuvassa asiasta ollaan yhtä mieltä, että varsinkin monien kriisien jälkeen valtion taloutta tuleekin lähivuosina pyrkiä tasapainottamaan. Keinoista ollaan vain erimielisiä.
Kokoomuksen Timo Heinonen toisti ainakin kahteen otteeseen, että suuri osa suomalaisista kannattaisi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastamista valtion talouden tasapainottamiseksi. Väite oli väärä tai ainakin vedetty stetsonista siinä mielessä, että väitteen takana ei ole mitään tutkimusta tai edes kansalaisille suunnattua kyselyä. Jotenkin minulle tuli asiasta mieleeni muutaman vuoden takainen tapaus, kun Kokoomuksen entinen puheenjohtaja Alexander Stubb esitti pääministerinä ollessaan vääriä prosenttilukuja eduskunnalle ns. hallintarekisterikiistassa, jota joutui myöhemmin pyytämään anteeksi. Sorry siitä.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisessa on perinteisesti puhuttu mallista, jossa työttömyysturvaa saisi työttömyyden alussa enemmän ja työttömyyden jatkuessa tuki pienenisi. Työttömyysturvan porrastaminen nousi oikeastaan ensimmäistä kertaa yleiseksi puheenaiheeksi vuonna 2017, jolloin Valtiontalouden tutkimuslaitos, VATT teki tutkimuksen asiasta. Kyyrän, Pesolan ja Verhon (2017) tutkimuksessa esitettiin, että ennuste työllistymiselle kiihtyisi juuri ennen ansiosidonnaisen etuuden päättymistä ja olisi poikkeuksellisen vilkasta viimeisellä viikolla.
Asiassa sinänsä ei ollut mitään uutta ja innovatiivista. Erityisesti Kokoomus on vaatinut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista jo pitkään. Olen itsekin ollut joskus vähintäänkin varovaisen positiivisella kannalla työttömyysturvan porrastamiseen suhteen. Perehdyttyäni asiaan tarkemmin, pidän tätä huonona ajatuksena ja kerron tässä kirjoituksessani, miksi.
Vaatiessaan työttömyysturvan porrastamista kokoomus esittää tämän asian perustuvan tutkittuun tietoon. Kokoomus vetoaa silloin juurikin tähän edellä mainittuun tutkimukseen, sillä muuta tutkimusta asiasta ei Suomessa ole tehty. Mitä iltapäivälehdet tai kokoomus eivät meille kerro, on että kyseinen VATT:n tutkimus sisälsi paljon muutakin. Samaisen tutkimuksen mukaan työttömyysturvan porrastaminen ja sen keston lyhentäminen heikentäisi työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoa, lisäisi merkittävästi ennustetta joutua työttömäksi pian uudelleen ja alentaisi työllistymisen jälkeisiä verotuloja. Voitte lukea tästä asiasta lisää halutessanne täältä.
Yhtenä ja oikeastaan ainoana argumenttina ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen puolesta kokoomus on esittänyt ansiosidonnaisen päivärahajakson päättyessä olevaa työllistymisen piikkiä. Tällä he pyrkivät osoittamaan, että ansiosidonnaista päivärahaa käytettäisiin laajasti väärin. Eli, että jouduttuaan työttömiksi ihmiset oleskelisivat kotona ja käyttäisivät ansiosidonnaisen päivärahansa ns. loppuun ja vasta sitten menisivät töihin.
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö, TYJ vastasi jo tuoreeltaan VATT:n tutkimukseen vertaamalla tutkimustuloksia aitoon dataan katsomalla toteutuneita tilastoja 2.11.2018. TYJ:n tilastojen mukaan ”Työllistymispiikki”, jos sitä edes sellaiseksi voi kutsua, koskee ainoastaan 1,3 % työttömistä ja niin sanotulla poikkeuksellisen vilkkaalla viimeisellä etuusviikolla tilastojen mukaan työllistyy enää 0,3 % työttömistä.
Tämä noin prosentin piikki muodostuu ainoastaan sen vuoksi, että suuri osa päivärahaa saavista on työllistynyt jo kauan ennen etuuskauden päättymistä. Vaikka yleisestä keskustelusta voisi toisin luulla, todellisuudessa Suomessa työllistytään OECD:n verrokkimaihin suhteessa nopeasti. Voit halutessasi perehtyä asiaan lisää tästä ja tästä linkistä.
Mitä porrastaminen tarkoittaisi?
On hyvä mielestäni myös pohtia, mitä ansiosidonnaisen päivärahan porrastaminen oikeasti tarkoittaisi käytännössä. Se tarkoittaisi nimittäin sitä, että jotta voitaisiin antaa alussa vähän lisää heille, joita on paljon, tulisi ottaa lopussa paljon heiltä, joita on vähän. Se on toki mahdollista, mutta silloin lopussa heiltä, joita on vähän, tulisi ottaa todella paljon. Mikäli ansiosidonnainen työttömyysturva aiottaisiin porrastaa edelleen kuitenkin pitämällä sen kokonaiskustannukset ennallaan tai kuten kokoomuksen Heinonen eilen A-talkissa esitti, jopa samalla hieman leikata siitä, tämä tarkoittaisi väistämättä sitä, että ansiosidonnaista saavien loppupäässä olevilta, joiden työttömyys mahdollisesti pitkittyy, tulisi leikata todella paljon.
Tämä johtuu siitä, että ansiosidonnainen on aina tilapäinen ja määräaikainen tuki. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat eivät koskaan ole jatkuvasti yhdet ja samat ihmiset. Työttömyyden alkaessa päivärahajakson alussa olevia ihmisiä on aina paljon suhteissa heihin, joiden työttömyys on pitkittynyt, joita on enää vähän. Jotta voitaisiin pitää kulut samana ja antaa suurelle joukolle alussa vähän enemmän, jouduttaisiin lopussa pieneltä joukolta leikata paljon. Mikäli tällä haluttaisiin samalla todella säästää, jouduttaisiin päivärahaa leikkaamaan lopusta todella paljon.
Käytännössä tämä varmastikin toteutettaisiin siten, että kyseessä ei olisi termistä huolimatta mikään porrastaminen ensinkään, vaan tarkoitus olisi ainoastaan lyhentää ja leikata työttömyyspäivärahaa loppupäästä työttömyyden mahdollisesti pitkittyessä. Säästöä tästä ei juuri tulisi, sillä tämä aiheuttaisi vain lisää byrokratiaa työttömyyspäivärahan hakemiseen ja aiheuttaisi jälleen työttömyyskassoille tietojärjestelmämuutoksia.
Työttömyysturvan porrastaminen tutkitusti vain pahentaisi työn kohtaanto-ongelmaa
Tällä hetkellä työllisyysaste Suomessa on ennätyksellisen korkealla. Samaan aikaan meillä kuitenkin on yhä kymmeniä tuhansia työttömiä ja avoimia työpaikkoja. Kaikki, mukaan lukien myös kokoomus ymmärtää kyllä, että tämänhetkinen työvoimapula ei johdu liian avokätisestä työttömyysturvastamme, vaan paljolti siitä, että hyvässä talous- ja työllisyystilanteessa avoimet työpaikat ja osaava työvoima eivät kohtaa. Emme kai silloin halua pahentaa tilannetta entisestään, kun tutkimukset kiistattomasti osoittavat, että työttömyysturvan porrastaminen ja heikentäminen nimenomaan pahentaisi sitä?
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ei kohentaisi valtion taloutta
Tämä saattaa tulla monille yllätyksenä, mutta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ei edes rahoiteta valtion verorahoista. Veronkaltaisista maksuista kyllä. Me palkansaajat emme voi halutessamme päättää, peritäänkö palkastamme työttömyysvakuutusmaksua vai ei.
Työttömyysetuuksien rahoituksesta on säädetty oma laki (555/1998). Lain mukaan valtio rahoittaa palkansaajan ansiopäivärahan perusosan. Siis sen peruspäivärahan osuuden, jota saavat kaikki työttömät riippumatta siitä ovatko he oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan tai kuuluvatko he työttömyyskassaan vai eivät. Ansiosidonnaisen päivärahan osuus rahoitetaan ihmisten maksamista työttömyyskassamaksuista (5,5 %) ja loput kerätään meiltä jokaiselta palkansaajalta, aivan jokaisesta palkkatilistämme työttömyysvakuutusmaksuina, josta osan maksaa työnantaja ja osan työntekijä. Tänä vuonna työnantajan maksuprosentti on ollut 0,65 % palkkasummasta ja (2 083 500 €) ylittävältä osalta 2,60 %. Palkansaajan maksuprosentti on 1,90 %. Asiaa voi verrata eläkkeisiin, missä kansaneläkkeen ja takuueläkkeen eli ns. eläkkeen perusosan rahoittaa valtio, mutta ansioihin perustuvan osuuden, palkansaaja ja työnantaja työeläkemaksuina. Myöskin samoin kuten eläkkeissä, enemmän palkkaa ja enemmän työttömyysvakuutusmaksua maksanut on oikeutettu suurempaan päivärahaan joutuessaan työttömäksi. Ansiosidonnainen työttömyyspäivärahaa ei rahoiteta valtion budjetista, joten minusta on kokoomukselta hieman outo edes avauksena, että sen leikkaamisella jotenkin voisi tasapainottaa valtion budjettia.
Ansiosidonnainen päiväraha on vakuutus, ei mitään kaikkien yhteistä rahaa
Kukaan ei ole ehdottanutkaan, että meiltä palkansaajilta perittäisiin jatkossa vähemmän työttömyysvakuutusmaksua, vaan ehdotukset ovat olleet tähän saakka täysin yksipuolisia. Eli maksaisimme jatkossakin saman verran työttömyysvakuutusmaksuja, mutta joutuessamme työttömäksi, olisimme oikeutettuja pienempään korvaukseen. Surukseni olen saanut huomata, että muutama ihan järkevänä pitämäni ihminen on palkansaajana sanonut, että tämä on hyvä idea. Uskon, että tämä johtuu vain siitä, että hän ei ehkä ollut vielä perehtynyt asiaan. Eikä mikään ihme. Asiasta on kerrottu meille vuosien saatossa niin paljon ja niin väärin, että näinhän itsekin aikanaan ajattelin ennen kuin perehdyin asiaan tarkemmin.
Työttömyysturva on meidän kaikkien palkansaajien vakuutus, jonka me kaikki palkansaajat maksamme pääosin ihan itse osana omaa palkkaamme. Miettikääpä, hypoteettista tilannetta, jos hallitus ilmoittaisi, että ensi vuonna autosi vakuutusmaksut pysyisivät ennallaan, mutta vahinkotilanteissa korvaus olisikin enää vain 75 prosenttia riippumatta siitä, olitko syypää kolariin vai et. Lisäksi korvaus porrastettaisiin vaikkapa olemaan sitä alhaisempi, mitä ympäristöhaitallisempi auto sinulla on. Moniko meistä nostaisi käden pystyyn ja ilmoittaisi, että hyvä idea. Tätä lisää. Ei varmasti kovinkaan moni.
Meistä kaikki eivät taitaneet huomata, että edellinen Sipilän hallitus (keskusta, kokoomus, perussuomalaiset) toimi työttömyysvakuutuksemme kanssa täsmälleen edellä kuvatun kaltaisesti. Kiky-sopimuksen nimissä palkan sivukuluja, mukaan lukien työttömyysvakuutusmaksuja siirrettiin työnantajalta palkansaajan maksettavaksi, eli palkansaajan vakuutusmaksut, ne palkkakuitissa näkyvät Tellit ja Lellit nousivat ja palkasta tilille maksettava loppusumma pieneni. Asiasta voit lukea halutessasi lisää tästä linkistä. Samanaikaisesti työttömyysturvaa lyhennettiin sadalla päivällä, jolloin sen kesto oli enää 75 prosenttia entisestä. Miten tässä näin pääsi käymään? Vakuutusmaksumme siis nousivat, mutta vahinkotilanteessa maksettavaa korvaussummaa pienennettiin kansan hurratessa vieressä?
Pitäisikö saada itse päättää?
Tulisiko meidän sitten saada luopua työttömyysvakuutuksestamme, eli voida halutessamme lakata maksamasta palkastamme työttömyysvakuutusta, jolloin voisimme itse päättää, säästämmekö itsellemme työttömyyden varalle vai emme? Mielestäni yhteisesti kerätty vakuutus on parempi. Se on meille palkansaajille edullisempi. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, paljonko sinun tulisi säästää, jos nykyistä järjestelmää ei olisi ja sen sijaan saisit kuukausittain pariprosenttia enemmän palkkaa käteen ja voisit itse halutessasi laittaa rahan talteen työttömyyden tai työkyvyttömyyden varalle. Ainakin minä tahtoisin, että saan ihan jatkossakin päättää, että haluan laittaa rahani yhteisesti kerättyyn vakuutukseen. En ole kauheasti ennenkään antanut arvoa sille, että kokoomus tulee minulle kertomaan, mihin minun tulisi omat rahani käyttää. Toki nyt heillä, jotka palkansaajina kokevat, että he eivät tarvitsisi työttömyysvakuutusta, ei ole myöskään mahdollisuus tästä kieltäytyä. Ei meillä palkansaajilla ole myöskään mahdollisuutta kieltäytyä kerryttämästä eläkettämme. Eläkkeisiin kerätään kuitenkin huomattavasti työttömyysvakuutusmaksuja enemmän rahaa meidän jokaisesta palkastamme.
Turvaverkot ovat tarpeellisia
Viimeistään Koronakriisin olisin toivonut herättävän ihmiset siihen todellisuuteen, että työelämämme on tullut epävarmemmaksi. Työuramme koostuvat yhä lyhyemmistä työsuhteista. Muistatko kun vielä vuoden 2020 alussa maassamme oli huutava pula kokeista ja muistakin ravintolatyöntekijöistä? Sitten tuli helmikuu 2020 ja kuin yhdessä yössä korona laittoi ravintolat kiinni ja seuraavana päivänä ravintolat kärsivät paljolti aivan jostain muusta, kun työvoimapulasta. Lähivuosien kriisit ovat vaikuttaneet todella moniin ihmisiin, eivät pelkästään kokkeihin. Olisi oikeastaan varmasti helpompaa listata ne yrittäjät ja ammattiryhmät, joiden talouteen tai työllisyyteen ne eivät ole vaikuttaneet. Yksi esimerkiksi on vaikkapa Finnair. On ollut oikeastaan enemän perussääntö kuin poikkeus, että kun maailmaa kohtaa mikä tahansa isompi tai pienempi kriisi, se tarkoittaa ensimmäiseksi YT-neuvotteluita Finnairilla.
Koen olevani itse todella etuoikeutettu kaikkien viimevuosien kriisien kohdalla. Minun omaan työllisyyteeni ja sen myötä taloudelliseen asemaani ei ole toistaiseksi vaikuttaneet mikään eteen tullut kriisi. Ei Islannin tuhkapilvet, finanssikriisit, koronakriisi tai edes meneillään oleva sota Euroopassa, ellei nyt lasketa sitä, että sota on toki aiheuttanut minunkin elinkustannuksilleni hinnan nousua lähes aivan kaikessa. Vaikka olenkin varmasti optimisti, alan jo pikkuhiljaa uskoa todennäköisyyksiin ja sen lainalaisuuksiin. Montako maailmanlaajuista kriisiä vielä tarvitaan, ennen kuin tulee myös minun vuoroni ja se osuu minuunkin. Silloin ainakin itse tahtoisin, että olisi olemassa sellainenkin kiva juttu kun tilapäinen ansiosidonnainen työttömyysturva.
Ansiosidonnainen työttömyysturva on meidän vakuutuksemme, ei mitään muuta. Se on aina tilapäinen tuki, jonka maksamme me itse ja jota meistä ihan jokainen, jopa minä, aina omillani toimeen tuleva saatan vielä joskus tarvita.
