Suomen pohjoismaista hyvinvointivaltiota haastettiin vaalien alla varsinkin opposition suunnalta vääjäämättömyyspuheilla. Ja sillä, että meillä ei olisi siihen varaa. Itse ja myöskin suuriosa nykyisistä hallituspuolueista ajattelivat niin, että meillä ei ole varaa olla ylläpitämättä. Vaikka tähän maahan ei enää koskaan tulisi ainuttakaan uutta kriisiä, väestön ikääntyessä tarve sosiaaliturva- ja terveysmenoihin eivät tule tulevaisuudessakaan olemaan vähentymään päin, vaan päinvastoin ne tulevat lisääntymään. Saattaa olla myös niin, että koronapandemia tai energiakriisikään eivät välttämättä olleet ne viimeiset kriisit, milloin valtiota, julkista sektoria ja sosiaaliturvaa taas huudetaan hätiin.
Ehkäpä nämä verotus on varkautta-mantraa toitottavat oman onnensa sepät luottavat siihen, että sosiaaliturvamme voidaan leikata vaikka palasiksi. Kriisin kohdatessa virkamieskuntamme ja poliitikkomme kyllä rakentavat sen ripeästi uudelleen pystyyn vaikka se olisi sitä ennen kahdessa vuosikymmenessä leikattu aina perustuksiin saakka. Itse en luottaisi. Itse arvostan valtionhallintoa ja julkista sektoria hyvin paljon. Se missä julkinen sektori ei mielestäni kuitenkaan ole aina kaikkein paras, on ripeydessä.
Pelottelu velkahelvetistä onnistui osalle kansasta eriomaisesti. Ensimmäisessä vaaliviikonlopun jälkeisen maanantain A-Studion insertissä haastateltiin Vantaan Tikkurilan mummoa. Hän kertoi, miten Suomi oli menossa perikatoon ja nyt on hyvä kun on kokoomus.
Tänään, kolme päivää vaalien jälkeen Danske pankin ekonomisti varoittaa, että valtion talouden tasapainoon pyrkiminen liiallisilla menoleikkauksilla voi olla haitaksi Suomen taloudelle. YLE:lle ja Danske pankin ekonomisteille vinkiksi tulevaisuutta varten: Näistä tiedoista olisi ollut kansalaisille ja poliittisille toimijoille huomattavasti enemmän hyötyä ennen vaaleja.
Kyllähän tätäkin puolta keskustelussa ja tietoa oli saatavilla myös ennen vaaleja. Puolueista vihreät, vasemmistoliitto ja sdp, ja myöskin ekonomisti Sixten Korkman toivat asiaa esille useasti. Mm. tässä ja tässä linkissä.
”Äänestäjiä valtion velkakriisillä pelottelevan kokoomuksen talouslinja näytti olevan 6+3 miljardia euroa paljolti kohdentamattomia menoleikkauksia ja verokevennys yhdistettynä lupauksiin menolisäyksistä puolustukseen ja t&k -toimintaan. Tuo yhtälö on pelottava ja vaikea.” – Sixten Korkman, HS.
Tietoa olisi ollut kyllä saatavilla, jos ihmiset vain olisivat kyenneet sitä hakemaan kaiken velalla pelottelun ja hömppäklikkijournalismin seasta. Näin saatiin Tikkurilan mummot peloteltua, miten Suomi on menossa perikatoon.
Kokoomus oli ennen tätä vaalikautta itse hallituksessa 15 vuotta putkeen. Tuona aikana Suomessa leikattiin kuntien valtionosuuksista, neuvoloista, lasten päivähoidosta, opintotuista, koulutuksesta aina peruskoulusta yliopistoon, terveyspalveluista, lääkekorvauksista, sosiaaliturvasta ja vanhuspalveluiden menoista noin 15 vuotta putkeen. Näin olemme onnistuneet pienentämään ja heikentämään kaikkia palveluitamme vauvasta vaariin. Olemme onnistuneet pienentämään oikeastaan aivan kaikkea muuta, paitsi valtion velkaa.
Oppositio voittaa vaalit lähes aina. Paitsi Venäjällä. Tämä johtuu siitä, että yleensä vaaleissa kansalaiset haluavat muutosta. Olen harvemmin kuullut kansalaisten ainakaan yleisemmin vaaliteltoillamme vaativan, että kaiken tulisi säilyä ennallaan. Siksi oppositio onkin keskustelussa kuskin paikalla. Siihen, mitä hallituspuolueet esittävät tekevänsä tulevia muutoksia opposition on vaalikeskusteluissa helppo heittää: miksi te ette ole sitten näin tehneet? Teillä oli neljä vuotta aikaa. Vain me oppositio, voimme tuoda muutoksen. Muutos se on huonompikin muutos.
Muutos on myöskin se, että palataan vanhaan. Leikkaamaan kansalaisilta ja velkaantumaan lisää.
Loppuun trivialpursuit-kysymys. Tiedätkö milloin ja kenen valtionvarainministerin aikana viimeksi Suomen valtiontalous on ollut ylijäämäinen? Vastaus löytyy scrollaamalla alas.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Vastaus: Eero Heinäluoma (sd.) vuonna 2005. ”YLE: 4.10.2023 Heinäluoma: Valtiontalous ylijäämäinen”.
Kyseessä oli myöskin nykyisen hallituskauden lisäksi ainoa kerta koko 2000-luvulla, jolloin kokoomus ei ollut mukana hallituksessa.
.
