KIRJOITUKSIA

Maahanmuutto
Kalle Mikkolainen

Työvoiman saatavuusharkinta ja byrokratia ovat ihan hyvä juttu

Työikäisen väestön ikääntyminen aiheuttaa jo nyt Suomessa haasteita työvoiman saatavuudelle monilla aloilla. On siis selvää, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa jo nyt, mutta yhä enemmän tulevina vuosina. Saatavuusharkintajärjestelmää ei silti tule poistaa, vaan sitä tulee kehittää niin, että se vastaisi paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Käsittelyaikoja pitää kyetä lyhentämään.

Lue lisää »
Työllisyys
Kalle Mikkolainen

Sotu-uudistus tarvitaan

Sosiaaliturvan järjestelmää täytyy yksinkertaistaa. Sen on luotettava enemmän ihmiseen ja mahdollistettava työn tekeminen tai itsensä kehittäminen kaikissa tilanteessa.

Lue lisää »
Kalle Mikkolainen istuu portailla
Työttömyysturva
Kalle Mikkolainen

Työttömyyden kokemusasiantuntijutta

Pia Kaumaa ei parhaalla tahdollakaan voida ehkä tituleerata työttömyyden kokemusasiantuntijaksi, mutta vasemmistolaiset ystäväni, älkää silti lynkatko häntä! Me tarvitsemme juuri hänen kaltaisiaan lisää eduskuntaan. Vaikka he eivät ehkä ole kohdanneetkaan työttömyyden kurimusta aktiivimalleineen läheskään täysimääräisenä, minusta on silti upeaa, että kun ihmistä on hieman maailma ravistellut ja vetänyt kölin alta, niin hän on alkanut ajattelemaan asioita myös toiselta kantilta. Minusta olisi vain hienoa, että nimenomaan kokoomuksessa sisällä alkaisi kuulumaan lisää Pia Kauman kaltaisia ääniä.

Lue lisää »
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

143 ääntä Helsingissä, iso kiitos!

Sain kuntavaaleissa 143 ääntä, kiitos kaikille minua ja sdp:n ehdokkaita äänestäneille. Lyhyt analyysi, mikä muuttui valtakunnassa ja erityisesti omassa vaalipiirissäni Helsingissä?

Lue lisää »
Kuntavaalit
Kalle Mikkolainen

Helsingin kaupungin ei pidä tehdä kaikkea itse, mutta homman pitää toimia

Esimerkiksi vanhustenhoidossa keskeisin tehtävä on vanhustenhoito, mutta jotta vanhusten palvelukeskus pyörii, se tarvitsee paljon muutakin kuin vanhustenhuoltoa. Palvelukeskus tarvitsee esimerkiksi ruokahuoltoa, siivouspalveluita, kiinteistöhuollon palveluita ja nykyään kaikessa myös jonkun verran tietotekniikkaakin.
Toteuttamalla hankintoja osaavasti, järkevästi ja reilusti näihin aina pakollisiin oheispalveluihin, kaupunki paitsi voi säästää pitkän pennin, se myös lisää paitsi tietysti vanhuspalveluiden laatua, myös yritysten elinvoimaa ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Lue lisää »

Aikaisempia kirjoituksia

Kello käy, listaa ei näy

Joskus käy niin, että politiikassa asiat tapahtuvat nopeasti ja puolue ei aina ehdi valmistautumaan sille yllättäen eteen tulleeseen tilanteeseen. Näin kävi Kokoomukselle tämän välikysymyksen kohdalla. Hallituksesta vastattiin urheilutermein vastapalloon, että hyvä on. Mistä, keneltä ja kuinka paljon Kokoomus nyt sitten tahtoisi leikata, jotta asiasta voidaan keskustella? Tähän ei yllättäen löytynytkään mitään vastausta.

LUE LISÄÄ »

Vastuullinen kaupunki on sinua varten

Kuntien palveluiden kohdalla vertaillaan usen sitä, että yksityinen sektori toimii niin ja niin paljon tehokkaammin. Ulkoistettujen palveluiden ajautuessa ongelmiin levitellään käsiä ja yksityiseltä sektorilta todetaan hyvin nopeasti, että ongelmat johtuvat siitä, että kunnilla ei ollut osaamista kilpailuttaa palveluitaan. Tässä on tietysti valitettavasti joskus perääkin, mutta asiat eivät koskaan ole täysin mustavalkoisia.

LUE LISÄÄ »

Palkkaus on sote-alan virtahepo, joka yhä vain pysyy olohuoneessa

Sote ja varhaiskasvatus ovat aloja, jotka ovat hyvin pitkälle kuntien lakisääteisiä tehtäviä, siksi alojen palkkauksesta vastaavat ja päättävät poliitikot niin valtakunnallisella tasolla, kun lopulta kunnissa. Kun poliitikoilta puolueesta riippumatta kysytään, mitä tälle edellä mainittujen alojen työvoimapulalle sitten pitäisi tehdä. Poliitikot lähes järjestäen aloittavat oman puheensa suurin piirtein näin: ”alan houkuttelevuudessa on kyse paljon muustakin kuin palkkauksesta… aloilla tulisi parantaa hyvää johtamista, työn tehokkuutta ja plaa… plaa… muita työoloja parantavia seikkoja.”

LUE LISÄÄ »

Eurooppa-päivää vietetään osin omat kengännauhat solmussa

Politiikka on sellaista, että EU elpymispaketin, kuten niin monesti monen muunkaan päätettävän asian kohdalla ei aina ole tarjolla vain ideaalivaihtoehtoja. EU paketin kohdalla tarjolla ei ole enää muita vaihtoehtoja kuin hyväksyä tai olla hyväksymättä pakettia. Tyhjä on yhtä kuin ei mitään. Ja vaikka mitenkä päin tätä koittaisi kauniiksi kiemurrella, tyhjän äänestäminen tarkoittaa sitä, että hankalan päätöksen edessä ei nyt vain osata päättää. Jos tällä asialla oli tarkoitus tehdä nyt sisäpolitiikkaa, voi ihan hyvällä syyllä kysyä kuka tästä hyötyy?

LUE LISÄÄ »

Miksi työttömyysturvan porrastaminen on huono idea

* Se tukitusti ei juurikaan lisää työllisyyttä
* Se tutkitusti vain pahentaisi työn kohtaanto-ongelmaa
* Se tutkitusti vain pahentaisi mahdollista kierrettä joutua työttömäksi pian uudelleen
* Siitä olisi tutkitusti kokonaisuutena enemmän haittaa kuin hyötyä.

LUE LISÄÄ »

Miten työn tarjonnan lisäämisen oletetaan lisäävän työllisyyttä?

Tämän teorian ongelma on siinä, että pelkkä tarjonnan lisääminen, ei ole vasta kun toinen puoli tässä teoriassa tapahtuvassa työllisyyden paranemisessa. Jotta työn tarjontaa lisäämällä työllisyys voisi koskaan aidosti lisääntyä, työlle tarvitaan aina myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Viimeaikaisesta työn tarjonnan lisäämiseen keskittyneestä keskustelusta tekisi järkeenkäypää vain silloin, että työn tarjonnan lisääminen synnyttäisi todistetusti toiseen päähän myös työn kysyntää, eli avoimia työpaikkoja. Teoria perustuu siis siihen, että aina kun yksi uusi työtön ilmoittautuu TE-keskukseen työnhakijaksi, jonnekin syntyy automaattisesti samalla myös uusi avoin työpaikka. Muussa tapauksessahan pelkkä työn tarjonnan lisääminen tarkoittaa aina pelkästään työttömyyden lisääntymistä.

LUE LISÄÄ »

Politiikan uskottavuus ja iso kuva

Politiikan isokuva on se, että Koronakriisin laskun maksun aika tulee. Nähtäväksi jää ovatko ensimmäiseksi tukia vaatineet ja saaneet tahot myöskin he, jotka myös ensimmäiseksi ovat nostamassa oman kätensä pystyyn laskun maksuhalukkuuden merkiksi. Vai jäävätkö maksumiehiksi he, jotka eivät mitään tukia koskaan ehtineet saamaankaan. Isossa kuvassa se on varmaa, että lasku tästä tulee maksettavaksi. Se ei ole varmaa, miten oikeudenmukaisesti lasku tulee jakaantumaan. Se tulee riippumaan tulevien hallitusten kokoonpanosta.

LUE LISÄÄ »

Pidetään huolta Helsingistä, Helsinki pitää huolta meistä

Kaupunkiorganisaatio on meidän kaupungin asukkaiden ja veronmaksajien oma huoltoyhtiö. Maksan kaupunkilaisena mielelläni jopa pikkaisen enemmän hyvästä palvelusta joka toimii, kun vähääkään sellaisesta palvelusta joka ei toimi. Osaava kaupungin henkilöstö ja arvostettu kaupungin toiminta on hyvän kaupunkielämän perusta. Monet asiat hoidetaan kaupungin, yritysten ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Haluan mahdollisena tulevana Helsingin päättäjänä olla varmistamassa ja kehittämässä sitä, että kaupunki on jatkossakin hyvä työnantaja. Tämä ei ole itsestäänselvyys.

LUE LISÄÄ »

Kun maahan kaivattiin passin ja hammasharjan lisäksi sosialismia

Meille on kerrottu Kokoomuksen suulla, että jos Suomeen ei oteta käyttöön rokotepassia, joka oikeuttaisi pääsyn seniorikahvilaan, teatteriin, tapahtumaan tai baariin, se olisi sosialismia ja kaikkien kurjistamista. Jonnet ei nyt muista, että tämmöinen on jo keksitty. Neuvostoliitossa oli käytössä propuska, lupalappu. Neuvostoliitossa lupia vaadittiin joka käänteessä, muun muassa maan sisäisessä matkustamisessa. Mikä voisi mennä pieleen?

LUE LISÄÄ »

Mihin AY-liikettä tarvitaan?

Viimeiset vuodet olen saanut lukea lehdestä, kuinka ammattiyhdistysliike on hidas, mutta kankea änkyräjäärä ja jäänne 70-luvulta, jonka ovet Hakaniemessä tulisi naulata kiinni kakkosnelosilla ja mieluiten varmistaa asia kuuden tuuman nauloilla. Ammattiliittoja ei kuulemma tarvita mihinkään, sillä laki turvaa minimityöehdot hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi.
Minussa on kuitenkin aina ollut sillainen paha vika, että en ala kovin helposti suoraan nyökytellä millekään väittämälle. Siinä suhteessa saatan ollakin hieman vastarannan kiiski. Kun joku koittaa syöttää minulle tulen palavasti yhtä ainoaa totuutta, se aiheuttaa minussa lähinnä seuraavan vastareaktion: -> ”Mielenkiintoista. Tästä asiastahan pitää ottaa selvää”.

LUE LISÄÄ »

Missio: Tehdään demareista Suomen bisnesmyönteisin puolue

Tehdään demareista Suomen bisnesmyönteisin puolue. Listaamani asioita peilaamalla, mitä nykyinen hallitus on jo tähän mennessä tehnyt SDP:n ei tarvitse heittää mitään kuperkeikkaa tai 180 astetta nurinpäin tullakseen yritysmyönteisimmäksi puolueeksi myös ihmisten mielissä ja silmissä. Se mitä meidän pitää tehdä on jatkaa ja tehdä enemmän, nopeammin ja ketterämmin. Se missä SDP on parhaimmillaan, on yhdessä tekemisessä ja sopimisessa. Varsinasesti ketteräksi demareita en itse vielä miellä, mutta meitä on monta. Mä olen messissä oletko sinä?

LUE LISÄÄ »

Niin mutta kun noi muut

Vaikka kieltämättä se, että Ano Turtiainen ja Ossi Tiihonen olisi lauantaina huuhdeltu kansalaistorin puhujan pöntöstä alas vesitykillä korvantakusia unohtamatta, olisi ehkä ollut hyvinkin hilpeä näky, mielestäni oli silti hyvä, että tätäkään mielenositusta ei hajoitettu voimalla. Koronan osalta mahdollinen vahinkohan oli tapahtunut jo ihmisten kokoonnuttua sinne torille. Jos poliisi olisi vielä alkanut painia mielenosoittajien kanssa, se ei ainakaan olisi varmastikaan helpottanut tilannetta koronan kannalta. Se mihin käytettiin nyt enemmän taikka vähemmän voimaa, elokapinan, blm-mielenosoituksen vai näiden sananvapauden sankareiden kokoontumisen hajottamisiin tai niiden yrityksiin on mielestäni aivan epäoleellista whataboutthismiä.

LUE LISÄÄ »

Kun koronalla ei pitänyt politikoida

Jos hallituksen viestintä onkin ollut koronakriisin aikana paikoin sekavaa, ovat nämä Perussuomalaisen puolueen esittämät ja monin paikoin keskenään täysin ristiriitaiset vaatimukset olleet aivan absurdeja kohta vuoden ajan. Mietinpähän vain, jos he olisivat olleet hallituksessa puikoissa vetämässä koronakriisiajan valtioneuvoston tiedotustilaisuuksia? Millaisiahan ne olisivat olleet? Olisivatko he vaatineet yhtäaikaa maskipakkoa sekä niistä luopumista ja päälle vetäneet toisiaan pataan suorassa lähetyksessä? Onneksi Suomi on kuitenkin oikeusvaltio ja sadat äärioikeistolaiset, salaliittohörhöt, koronarajoitusten vaatijat ja vastustajat saavat kokoontua kokoontumisrajoituksista huolimatta ja laittaa terävät päänsä yhteen osoittamaan mieltä ja huutamaan, mutta älkää nyt pliis kuitenkaan enää siellä mielenosoituksessa osoittako mieltä sen vuoksi, että Suomessa ei saa osoittaa mieltä.

LUE LISÄÄ »

Mikä on puolueiden koronalinja?

Hyvin harvalla kansanedustajalla tai ministerillä on epidemiologin tai virologin pätevyyttä ja kokemusta. Heillä on käytössään asiantuntijat, joita he kuuntelevat. Ne ihan samat asiantuntijat olisivat käytössä olisipa pääministerinä sitten Halla-aho, Petteri Orpo tai vaikka Sari Essayah. Jotenkin uskon, että hekin kuuntelisivat asiantuntijoita, niitä ihan samoja, eikä se silloinkaan olisi virkamiesten taakse menemistä.

LUE LISÄÄ »

Vaalit siirtyivät, mitä mietteitä?

Vaalien siirrolla tulee varmasti olemaan vaikutuksia kaikkien puolueiden ja monien meidän ehdokkaiden vaalikampanjoihin. Kampanjan ja mainospaikkojen miettiminen on koko ajan ollut haasteellista. Moni ehdokas on joutunut miettimään päänsä puhki, mihin mainosjulisteita ja paikkoja kannattaa ostaa, jos mihinkään. Ehdokkaat ovat joutuneet suunnittelemaan kampanjoitansa pääosin sumussa. Kallista mainosjulistepaikkaa on ollut ikävä hankkia, kun kenelläkään ei ole ollut varmaa tietoa, saavatko ihmiset edes mainoksen näyttämisen aikaan ylipäätään kulkea kaupungilla.

LUE LISÄÄ »

Miksi meillä ei ole nettiäänestystä?

Suomessa ja maailmalla on kyetty tekemään digitaalisesti jo melkeinpä mitä tahansa. Tarvittaessa koodaajat saisivat meille tehtyä nettiin äänestysvaihtoehdoksi, vaikka sen Aku Ankan tai kirkkoveneenkin. Nettiäänestyksestä saataisiin varmasti myös tietoturvallinen ja teknisesti toimiva. Tekniikka ei ole tässä se suurin huoli ja este, miksi nettiäänestystä ei ole toteutettu. Kaikki, mikä on teknisesti mahdollista, ei ole kuitenkaan aina tarpeellista ja aina viisasta.

LUE LISÄÄ »

Liikennemerkkisoopaa ja hämmennystä

Minulle itselleni ei olisi tullut pieneen mieleenikään, että liikennemerkit edes voisivat olla jotenkin sukupuolittuneita, joiden vaalimisella taikka vaihtamisella voisi kenellekään olla mitään merkitystä. Aina oppii uutta. Tuntematonta sotilasta löyhästi lainatakseni ”Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta liikennemerkkei. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrä, mut kui helvetin taval liikennemerkkei”.

LUE LISÄÄ »

Onks pakko, jos en haluu?

80 vuotta sitten hälyytyssireenien huutaessa ihmisiä kehoitettiin siirtymään suojaan. Entä, jos 80 vuotta sitten Helsingin pommituksissa radion eetteriin oltaisi marssitettu oikeusoppineita selittämään, miten kehoitus mennä pommisuojaan ei ole nyt pakko, vaan suositus? Ei ole pakko mennä, jos ei halua? Okei. Eriasia, sillä pommien alle jääminen olisi ollut lähinnä yksittäisen oikeustaistelijan henkilökohtainen harmi, eikä sinne jäänyt olisi aiheuttanut harmia edelleen muille kuten koronatartunnan saanut tartuttamalla edelleen muita.

LUE LISÄÄ »

Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?

Intersektionaalinen ja jopa intersektionaalinen feminismi ovat ihan hyviä juttuja, kun tietää, mitä se tarkoittaa. Itse en kuitenkaan seisoessani toreilla SDP:n liivit päällä ja lähiön mummolle puhuessani käyttäisi tällaisia akateemisia termejä, koska ne saattavat olla termeinä vieraita ja eivät siksi varsinaisesti kosketa ihmisten arkea. Ilmankin tuota sivistyssanaparia olen pärjännyt.

LUE LISÄÄ »

Ne suuret tuet, jotka laiskistavat

He, jotka ovat joutuneet nyt koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi ovat saattaneet saada karvaasti huomata, että ne ”suuret tuet” eivät nyt olleetkaan ihan sama raha, kun palkka. Kyynisesti voin silti todeta, että melko varmasti ei tule menemään kauankaan aikaa kun tulee taas joku seuraava lehtijuttu tai poliittinen avaus, jossa tuota jo entisestäänkin pohjoismaisittain heikointa työttömyysturvaa halutaan taas kerran leikata vaikuttavana työllistymiskeinona, sillä ”ne suuret työttömyyskorvaukset” lisäävät vain teitä laskoja yhteiskunnan elättejä, joita pitääkin vähän patistella.
Ehkäpä ne tuet eivät olekaan niin suuren suuria, kun meidän on vuosikausia annettu ymmärtää?

LUE LISÄÄ »

Laulu on iloni ja työni

Tapahtuma-alalla toimii pääosin ammattiryhmiä, jotka eivät ole millään kuukausipalkalla, eivätkä siten saa nyt mitään lomautetun ansiosidonnaista, vaan leipää ei nyt tule kerta kaikkiaan tällä hetkellä mistään. Edesmenneen Jope Ruonansuun roolihahmon sanoja lainaakseni ”ajatteleppa ite, noin niinku omalle kohalle”.

LUE LISÄÄ »

Kuntavaalit ovat arjen vaalit

Kuntavaalit ovat tosiasiassa todelliset arkivaalit. Vaaleissa valitaan suunta niille palveluille, jotka vaikuttavat eniten ihmisten arkeen. Valituilla valtuutetuilla on valta ja vastuu mm. lähiterveyskeskusten lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, lähikirjaston määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen ja moniin muihin jokapäiväisen arkielämän palveluihin, mutta ei maan hallitukseen kokoonpanoon tai Suomen EU-politiikkaan.

LUE LISÄÄ »

Miksi verkkopalveluiden saavutettavuus on tärkeää?

Laki velvoittaa saavutettavuusdirektiivin kautta julkisille verkkopalveluille vaatimuksia, jotka sen pitää täyttää. Verkkopalvelujen hyvä saavutettavuus on välttämätöntä joillekin ihmisille, mutta hyödyllistä meille kaikille. Saavutettavuus ei siis ole kuitenkaan ainoastaan lain meille sanelemaa pakkopullaa, vaan se on samalla aina myös hyvää suunnittelua.

LUE LISÄÄ »

Yhteistyöllä, ennemmin kuin tuurilla

Kuntapoliitikon yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on yhteistyökyky, sillä ilman sitä kunnissa kukaan ei yksin pysty kuin vastustamaan asioita. Kuntapolitiikassa lähes jokaiseen asiaan pitää yrittää löytää tukea yli puoluerajojen, jotta mitään saadaan edistettyä.

LUE LISÄÄ »

Pienestä voi tulla suurta

Korona-aikana, mikä ennen tuntui kenties pieneltä ja itsestäänselvyydeltä, onkin itseasiassa juuri sitä kaikkein suurinta ja merkityksellistä. En laita hanttiin, vaikka tämä oivallus säilyisi omassa pienessä päässäni vaikkapa hieman pidempään senkin jälkeen, kun tuo viheliäinen korona on saatu hävitettyä.

LUE LISÄÄ »

Kun eduskuntatalon rappusilta sanottiin, että ”mitään ei saa sanoa”

Puheet sananvapauden puutteesta ja Suomessa vallitsevasta sensuurista toistuivat lähes jokaisen tilaisuudessa esiintyneen puheessa. Kukaan puhujista ei tuntunut huomaavan mitään ristiriitaa siinä, että he puhuivat itse parhaillaan eduskuntatalon rappusilta, mielenosoitusväelle juurikin niistä asioista, joista Suomessa ei heidän mielestään saa puhua.

LUE LISÄÄ »

Kun siitä puhutaan niin paljon

Kaipolan tehdas oli maamme viimeinen sanomalehtipaperia tuottanut paperitehdas. Totuus saattaa kuulostaa joskus ehkä tylsältä, mutta Kaipolan tehtaan sulkemisen syy oli tosiasiassa se, että sanomalehtipaperin kysyntä on vain kerta kaikkiaan hiipunut sekä meillä, että maailmalla.

LUE LISÄÄ »

Turvallinen Helsinki

Puheet, että Suomi lopettaisi humanitäärisen maahanmuuton täysin ja täällä jo olevatkin maahanmuuttajat katoisivat jonnekin kuin Star Trekin teleportista, kunhan vain PerusS pääsisi valtaan, on sellaisia puhuvien omien valtapyrkimystensä ajamaa jargonia. Maailma on tänä päivänä globaali. Maahanmuuttopolitiikan on oltava järkevää, mutta Suomi ei voi eristäytyä ja täysin irtaantua maailmasta tai kansainvälisistä sopimuksista ja alkaa elämään omaa elämäänsä kuin jokin suljettu oma yhteisönsä. Globalisaatio on ihan yhtä totta kuin se, että maapallo on pyöreä, eikä se ole menossa pois puhumalla jargonia.

LUE LISÄÄ »

Yleinen ansiosidonnainen

Kesällä eräät poliitikot, erityisesti Elina Lepomäki (kok) ottivat esille, että Suomeen tarvittaisiin yleinen ansioturva. Eli, että kaikkien, huolimatta siitä ovatko he ymmärtäneet liittyä työttömyyskassaan vai

LUE LISÄÄ »
kallemikkolainen.fi